Oopperaa ja elokuvaa nuorten työpajoilla

Omnian työpajoilla työskentelevät nuoret ovat päässeet tänä syksynä tarttumaan monipuolisiin tehtäviin. Rinaldo-oopperan lavasteiden tekeminen on ollut yksi projekteista, joissa on tarvittu visuaalista silmää ja luovuutta.

Lavasteita tekemässä ollut espoolainen Rebecca Lindgren, 18, kertoo, että projekti on ollut erittäin kiinnostava.

”On ollut mukavaa päästä tekemään tällaista projektia. Olen tehnyt pieniä juttuja kuten maalaushommia.  Parasta on ollut oikeastaan koko juttu. On ollut kivaa ja mielenkiintoista tehdä lavasteita ja yhteistyö muiden nuorten ja ohjaajien kanssa on toiminut koko ajan hyvin.”, Lindgren tuumii.

”Myös lavastajalta on tullut hyvää palautetta.”

Rauniolavesteen tekoa Rinaldo-oopperaa varten

Oopperan lavasteet on tehty lavastaja Aili Ojalon suunnittelemien pienoismallien mukaan. Tekemisessä on haluttu saada aikaan mahdollisimman likaista ja kulunutta jälkeä sekä muun muassa raunioita.

Rauniolavasteet valmistuvat

Työpajat tekevät oopperan toteutuksessa yhteistyötä Musiikkiopisto Juvenalian kanssa. Ooppera käsittelee sodankäyntiä, jota ihmisten ja eri uskontokuntien välillä käydään. Ohjauksesta vastaa Ville Saukkonen. Teos esitetään Sello-salissa Espoossa.

Rinaldo-oopperan ensi-ilta on 18. marraskuuta.

Samaa unta -projekti päätöksessä

Sari Tenhusen ohjaaman Samaa unta -elokuvan ensi-ilta on tiistaina 31. lokakuuta. Vielä edeltävällä viikolla tehtiin jälkituotantoa, ja mukana työssä olleet oppisopimusopiskelijat kertoivat päivien venyneen pitkiksi.

”On ollut aivan mahtavaa ja opettavaista päästä tekemään oikeaa elokuvaa.”, kertoo oppisopimusopiskelija Sami Sorsa, 23.

Hän on tehnyt aiemmin musiikin miksausta ja masterointia, mutta elokuvan äänimaailma on toisenlainen.

”Se on huomattavasti dynaamisempi ja vaihtelevampi, kun taas musiikissa täytyy yleensä saada ääni mahdollisimman tasaiseksi ja kirkkaaksi.”, hän toteaa.

Samaa unta -elokuvan kuvauksia Finnsin kartanolla

Mielikuvitusta äänten tuottamisessa

Oppisopimusopiskelijat Isa Raitio, 18, Nico Nieminen, 23 ja Emma Tenetz, 20, kertovat elokuvan tekemisen olleen erittäin opettavaista.

”Aivan valtava määrä on tullut uutta tietoa ja oppia.”, kaikki kolme opiskelijaa toteavat.

Mielikuvitusta on käytetty muun muassa tehtäessä metsän äänimaailmaa. Lattialla oli tuolloin kasa lehtiä ja filmiä. Niistä saatiin aikaan metsässä kävelyn ääni.

Nico Nieminen on ollut elokuvan tekemisessä mukana lähes alusta saakka. Isa Raitio, Sami Sorsa ja Emma Tenetz tulivat mukaan muutama kuukausi sitten. Kaikki kolme toivovat työllistyvänsä elokuvantekijöiksi tulevaisuudessa.

Enma Tenetz, Sami Sorsa, Nico Nieminen ja Isa Raitio tekivät elokuvan jälkituotantoa.

Opiskelijoiden työt ovat nähtävissä ja kuultavissa elokuvassa, jonka ensi-ilta on tiistaina 31. lokakuuta. Elokuvan ovat tehneet yhteistyössä Omnian audio- ja videopaja sekä Espoon työväenopisto. Ensi-ilta on jo myyty loppuun.  Toinen esitys järjestetään tiistaina 7. marraskuuta Kino Tapiolassa.

Teksti: Milka Mantsinen

Kuvat: Hannu Lemola ja Milka Mantsinen

Katso video Samaa unta -elokuvan tekemisestä.

 

Musiikin iloa tietokoneella

Esittelyssä Espoon työväenopiston musiikkiteknologian opettaja Sampo Härkönen

Keskittyminen on käsin kosketeltavaa, kun Espoon työväenopiston musiikkiteknologian opettaja Sampo Härkönen johdattelee joulukuisen iltana opiskelijoita miksauksen saloihin Tapiolan studioluokassa. Olen saanut ainutlaatuisen tilaisuuden olla kärpäsenä katossa Härkösen luotsaamalla äänitys- ja miksaus -kurssilla. Selvitetäänpä, millainen ihminen Härkönen on ja millaista on musiikkiteknologian opiskelu työväenopistossa.

img_2407
Sampo Härkönen (keskellä) ohjaa musiikkiteknologian opiskelijoita

Musiikin sekatyöläinen

Härkösen polku musiikkiteknologian opettajaksi alkoi musiikkiopiston pianotunneilta ja jatkui muusikko- ja pedagogiopinnoissa. Musiikkiteknologia tuli muusikkouden rinnalle Härkösen alkaessa tehdä omia äänityksiä kotistudiossa. ”Kaverin kanssa tehtiin konemusiikkia”, Härkönen kuvailee.

Musiikkiteknologia innosti siinä määrin, että Härkönen päätyi opiskelemaan musiikkiteknologiaa Sibelius-Akatemiaan. Muusikkous on kulkenut kuitenkin mukana koko ajan: ”Sibelius-Akatemiassa tein musiikkiteknologian lisäksi piano-opintoja: jazzpianoa enimmäkseen, mutta lisäksi myös klassista jonkin verran.”

Opintojen monipuolisuus näkyy Härkösen työnkuvassa: musiikkiteknologian ja pianon opettamisen lisäksi Härkönen tekee äänituottajan ja livemiksaajan töitä. ”Mä olen vähän tällainen sekatyöläinen”, Härkönen naurahtaa ja toteaa, että monipuolisuus on hyvä asia musiikin alalla.

Opettajana työväenopistossa

Opettaminen on lähellä Härkösen sydäntä. ”Olen suuntautunut opetusalalle: olen tehnyt opettajan pätevyyden Sibelius-Akatemiassa ja toiminut soitonopettajana pitkään”, hän kertoo.

Omniaan Härkönen päätyi suunnittelijaopettaja Johanna Lehtinen-Schnabelin kysyttyä häntä töihin. Työväenopistojen toiminta oli kuitenkin Härköselle tuttua jo entuudestaan. ”Isäni oli työväenopiston rehtori ja sitä kautta työväenopiston aatemaailma on tullut tutuksi.” Opettamisen työväenopistossa Härkönen kokee luontaisena jatkumona omalla opettajan polullaan. ”Tämä (opettaminen työväenopistossa) tukee tietysti myös omaa soitonopetusta: saan täältä paljon ideoita pianon soiton opettamiseen”, kuvailee Härkönen.

Työväenopistossa Härkönen kokee positiiviseksi mahdollisuuden opettaa monipuolisesti musiikkiteknologiaa ja vaikuttaa kurssien sisältöön. ”Opiskelijat ovat kivoja ja motivoituneita ja opetustilat huippuhyvät”, Härkönen kehuu.

Kynnys matalalla

Musiikkiteknologian kursseille osallistumisen kynnyksen Härkönen haluaa pitää matalalla. ”Me ei edellytetä osallistujilta, että pitäisi osata soittaa jotain soitinta tai tuntea musiikin perusteet”, hän toteaa. Poikkeuksen muodostavat nuotinnuskurssi ja jatkokurssit, joille osallistuvilta toivotaan osallistumista peruskurssille tai muuten hankittuja riittäviä pohjatietoja.

Musiikkiteknologian kursseille osallistuu kaiken ikäisiä ihmisiä kouluikäisistä eläkeläisiin. Härkönen on vetänyt myös useita perhekursseja, joille aikuinen voi osallistua yhdessä lapsen kanssa.

Tekniikka musiikin palveluksessa

Opettajana Härköselle on tärkeää musiikin tekemisen ilo. ”Näen tärkeänä, että voin tarjota ihmisille vähän uudenlaisia näkökulmia musiikin tekemiseen: Miten teknologia voi tukea musiikillisia visioita”, Härkönen kuvailee. ”Pääpointti ei niinkään ole tekniikka ja laitteet, vaan musiikin tekeminen ja ilo.”

Innostuksen herättäminen on keskeinen tavoite Härkösen opetuksessa. ”Tavoitteena on, että saisi sytytettyä kipinän musiikin tekemiseen ja jatkamaan sitä kurssin jälkeen kukin omalla tavallaan.”

Härkönen näkee tärkeänä myös niiden opiskelijoiden tukemisen ja ohjauksen, joilla on jo osaamista. ”Näille voi antaa ideoita, mihin suuntaan voisi viedä sitä osaamista, ja keksiä uusia näkökulmia musiikin teknologiaan”, Härkönen pohtii.

Opiskelijoiden oma tekeminen on keskeistä Härkösen opetuksessa. ”Puhutaan hands on -lähestymistavasta, jossa opiskelijat lähtevät mahdollisimman nopeasti itse tekemään ja ottamaan selvää asioista.” Karkeasti jaoteltuna noin puolet kurssien sisällöstä on Härkösen opetusta ja puolet opiskelijoiden itse tekemistä, jota Härkönen ohjaa tarpeen mukaan.

Oivalluksia studiotyöskentelyyn

Härkösen opetustapa toimii myös käytännössä, vahvistaa äänitys ja miksaus -kurssille osallistuva Juha Kemppainen, jolla on aikaisempaa kokemusta karttunut omien kappaleiden äänittämisestä. Kemppainen kehuu saaneensa kurssilta hyviä ideoita omaan työskentelyynsä.

Puolentoista tunnin kurssikokoontumisissa on opeteltu äänittämiseen ja miksaamiseen uusia tekniikoita ja uutta terminologiaa, avaa Kemppainen. ”Oikeastaan saman tien on tullut ainakin itselle sellaisia asioita, että ahaa, sen voisi tehdä noinkin”, Kemppainen kertoo.

Uusia tuulia kurssiohjelmaan

Kurssien suunnittelussa Härkönen pitää tärkeänä ajan hermolla pysymistä. ”On tärkeää pysyä kehityksessä mukana, että kurssitarjonta ei jämähtäisi paikalleen.” Musiikkiteknologian kursseilla keväällä 2017 voi perehtyä mm. pelimusiikin tekemiseen, Ipadin musiikkisovelluksiin, musiikin tekemiseen tietokoneella yhdessä lapsen kanssa ja äänisuunnitteluun.

Keväällä on tulossa myös äänityksen ja miksauksen jatkokurssi, jolle Kemppainen aikoo osallistua. Kevään kurssilla hän toivoo saavansa palautetta omista töistä. ”Nyt kun on opittu ja tehty äänitystä ja miksausta, niin olisi kiva, jos tehtäisiin harjoitustyö ja opettaja kuuntelisi meidän tuotoksia ja kertoisi, mitä parantamista niissä on”, Kemppainen vinkkaa.

Lisää kursseista Ilmonetissa.

Kirjoittaja: Sonja Munter-Mäkeläinen, MuM
Musiikin tuntiopettaja, Espoon työväenopisto