Kari Tikan tuleva ooppera yli sadan opiskelijan näytönpaikka

Syksyllä ensi-iltansa saava, säveltäjä Kari Tikan uusi ooppera Rakkaus on väkevä kuin kuolema, tehdään mittavassa yhteistyössä Omnian opiskelijoiden kanssa. Yli sata opiskelijaa viideltä eri alalta on mukana tekemässä oopperaa yhdessä kokeneiden ammattilaisten kanssa. Opintosuorituksina yhteistyö tulee tarkoittamaan yli 2000 osaamispistettä ja työssäoppimisen ympäristönä mahdollisuus on ainutlaatuinen.

Opiskelijat ovat tehneet oopperaan esiintyjien pukuja, hiukset ja maskeeraukset sekä lavaste-elementtejä. Käsiohjelmissa, esityksessä sekä etukäteismarkkinoinnissa tullaan näkemään media-alan ja kuvallisen ilmaisun työnjälkeä ja Kuljetuspaja hoitaa logistiikkaa siirtämällä ihmisiä, pukuja ja lavasteita paikasta toiseen. Oopperan ensi-illan piti alun perin olla jo huhtikuussa, mutta siirtyi koronan vuoksi lokakuulle.

”Olen ollut mukana 19-vuotiaasta alkaen hyvin monenlaisissa oopperaproduktioissa. Tämä meidän tuotantomme on jotain aivan uutta ja mahtavaa minulle, olenhan ollut kirjoittamassa ja säveltämässä tätä syvältä sielustani nousevaa teosta useita vuosia. Ennen kokemattomaksi produktion tekee erittäin tiivis ja hyvin lämmin yhteistyö Omnian opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Olen liikuttunut siitä antaumuksesta ja suuresta rakkaudesta, jolla Omniassa ollaan upealla ammattitaidolla kokonaisvaltaisesti ja niin monipuolisesti paneuduttu tehtäviin.”, kiittää säveltäjä Tikka odottaen innolla ensi-iltaa.

Lavastus- ja pukusuunnittelija Anna Kontek kertoo olevansa iloinen panoksesta, jonka opettajat ja opiskelijat ovat projektiin antaneet. ”Ennen teoksen ensi-iltaa tehdään isolla joukolla valtavasti työtä, jossa jokainen on osa suurempaa kokonaisuutta ja jokaisen työpanoksella on merkitystä. Produktion valmistelu kehittyvänä prosessina on todellista ja haastavaa teatterityötä. Se ei ole vain tehtävien suorittamista, vaan välitämme oopperan katsojille ja kuuntelijoille taidenautinnon, jossa totuuden ja illuusion raja on häilyvä, mutta kokemus todellinen ja koskettava. Urani aikana töitäni on nähty ja toteutettu monissa maissa Japanista USA:han. Arvostan laadukasta työtä enkä osaa tinkiä lopputuloksesta, siksi nytkin odotan ja vaadin opiskelijoilta ammattimaista asennetta työhön ja myös parasta mahdollista lopputulosta. Opettajat ja opiskelijat ovat osoittaneet erittäin korkeaa työmoraalia, vahvaa sitoutumista ja pyrkineet antamaan parastaan. Työn jälki on ollut laadukasta. Uskon, että tällä joukolla on lupaava tulevaisuus”.

Hius- ja kauneudenhoitoala valmisti esiintyjien maskeerauksia ja hiuksia

Hius- ja kauneudenhoitoalalla oopperaprojektia ohjasivat lehtorit Tiina-Ira Huttunen ja Anna-Maija Härkönen, jotka kertovat olevansa oopperaprojektista kiitollisia ja ylpeitä opiskelijoistaan. Huippuosaajana toimiminen -tutkinnon osan näkökulmasta oopperan siirtyminen oli oppimiskokemuksena hyvä tulevaisuutta varten. Projekteissa tulee usein muutoksia ja muutosten mukana on osattava mennä eteenpäin lannistumatta ja haasteiden keskellä periksi antamatta.

Projektin aluksi opiskelijat lukivat oopperan käsikirjoitusta ja kävivät seuraamassa oopperan harjoituksia päästen samalla tutustumaan oopperaesityksen pääroolien esiintyjiin, roolihahmoihin ja kuorolaisiin. Tämän jälkeen opiskelijoille jaettiin vastuut, kenestä esiintyjästä kukakin vastaisi maskeerauksen osalta ja hiusten osalta. Vaikka esityksessä vastasikin joko ehostuksesta tai hiuksista, tuli jokaisen osata tehdä molemmat ammatilliset työt, jotta opiskelija pystyisi lyhyessä ajassa suoriutumaan mahdollisimman monesta työtehtävästä sekä toimimaan toiselle myös varahenkilönä.

Opiskelija Marianne Backström sai tehtäväkseen toteuttaa roolihahmo Siirin hiukset peruukkina. Hiukset suunniteltiin yhteistyössä oopperan Anna Kontekin kanssa avaten samalla säveltäjä Kari Tikan visiota roolihenkilöstä. Kontekin toive oli saada hiuksiin elävyyttä neljällä punaisella värisävyllä. Ideoita haettiin netistä sekä pääesiintyjän puvusta. Backström keksi pyytää tilkun Siirin pukukangasta sen tekijältä, jotta hiusten ja ehostuksen sävyä pystyi muokkaamaan koululla päästen samalla asteen lähemmäksi oopperan tunnelmaa. Backström piti siitä, että projekti oli hyvin monipuolinen ja pääsi näkemään, kuinka paljon työtä ja liikkuvia osia valmiin esityksen takana liikkuu.

Opiskelija Natalia Pitkinen sai tehdä maskeerauksen oopperan rooli Äidille. Hänen mielestään projekti innosti irrottautumaan tavanomaisuudesta, katsomaan ja näkemään asioita uudella luovalla tavalla. Kyseessä ei ollut pelkkä ehostus, vaan paremminkin suuri tyyliakatemia. ”Mielestäni olen kasvanut ja kehittynyt ammattilaismeikkaajaksi tällä kurssilla ja sain vieläkin enemmän motivaatiota ja rakkautta ammattia kohtaan”, kertoo Pitkinen.

Lehtori Anna-Maija Härkönen kertoo projektin opiskelijaryhmän osoittaneen erityisesti poikkeusajan toiminnallaan pärjäävänsä missä tahansa. Onnistumisen takana, poikkeusajan haasteiden keskellä on ollut 36 opiskelijatiimin poikkeuksellisen avoin, rehellinen ja positiivinen työilmapiiri. Härkösen mukaan siihen vaikutti projektin alussa opiskelijoiden kanssa yhdessä luotu arvotaulu. Siinä sitouduttiin jokainen yksilönä ja yhdessä tiiminä toimimaan neljän arvon mukaisesti: 1. Asenne, joka näkyy haluna osallistua, oppia uutta ja kehittyä ihmisenä, 2. Sitoutuminen työelämälähtöiseen toimintaan, 3. Positiivinen yhteishenki, jossa jokaisen työpanos on tärkeä sekä 4. Avoimuus ja rehellisyys, joka ohjaa tavoitteellisesti projektissa kohti päämäärää. Ja näin toimittiin koko projektin ajan.

Tekstiili- ja muotiala valmisti esiintymisasut naissolisteille, tanssijoille, nais- ja lapsikuoroille

Tekstiili- ja muotialalla oopperaprojektia ohjasivat opettajat Anne Aarnio, Pauliina Oksala, Mia Turunen ja Mariitta Savolainen. Opiskelijat valmistivat oopperaan esiintymisasut naissolisteille, tanssijoille, nais- ja lapsikuoroille, kertoo Turunen. Pukujen valmistus alkoi syksyllä 2019 ja opiskelijat pääsivät konkreettisesti näkemään, kuinka asut valmistuivat käsi kädessä esityksen valmistumisen kanssa. Alkuperäisistä luonnoksista kuljettiin pitkä matka lopullisiin pukuihin ja asuja viimeisteleviin asusteisiin.

Brevis Nova-kuoro harjoituksissa, jossa esiintymisasuja sovitettiin ensimmäistä kertaa päälle.

Naissolistien pukuja tekivät tekstiili- ja muotialan ammattitutkintoa suorittavia opiskelijoita, jotka suunnittelevat suuntautuvansa työurallaan ehkä juuri näyttämöpukujen valmistukseen. Osalla oli aiheesta kokemusta jo työssä oppimisen tai työkeikkojen kautta. Opiskelijat valmistivat naissolistien puvut noudattaen täysin ammattimaista prosessia. Opiskelijat analysoivat pukusuunnittelijan luonnokset yhdessä suunnittelijan kanssa ymmärtääkseen suunnittelijan tavoitteet puvulle, kaavoittivat puvut mittatilauksena solisteille, suunnittelivat toteutuksen rakenteet ja sovittivat puvut esiintyjien päälle suunnittelijan kanssa. Solistien puvut olivat osittain malliltaan ja materiaaleiltaan haastavia, mutta opiskelijat toteuttivat oman osuutensa kunnianhimoisesti ja vastuullisesti, kertoo Oksala.

Ompelijakisälliksi kesällä valmistuva Eeva Varmola valmisti roolihahmo Siirille asun, jonka hiukset valmisti hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelija Marianna Bäckström. Anna Kontekin luonnosten perusteella Eeva Varmola kaavoitti ja ompeli asukokonaisuuden, johon kuuluivat korsettimainen yläosa, hame, sukkahousut, päällystakki ja kaulanauha. Vaativan asun toteuttaminen antoi mukavasti haastetta viimeisen vuoden opiskelijalle, toteaa Varmola. Hänellä on toiveena tehdä tulevaisuudessa töitä teatteri- ja esiintymisvaatteiden ompelijana, ja tämä projekti toi lisää kokemusta niin suunnittelijayhteistyöstä kuin erilaisista materiaaleista.

Projekti oli mielenkiintoinen ja monipuolinen, vaikkakin perustutkintoa opiskeleville haasteellinen. Laatuvaatimukset lopputuotteille olivat erittäin korkealla – käytännössä kaikki puvut tehtiin mittatilaustyönä ja ne vastasivat vaatimuksiltaan näyttämöpukuja. Ilman sitoutuneita opiskelijoita ja opettajien välistä yhteistyötä ei projektia olisi pystytty toteuttamaan, lisää Mia Turunen.

Opiskelijat Anna Ahola ja Johanna Aurava pääsivät tekemään lapsikuoron pukuja. Työhön kuului kaavoitusta, ompelua, sovitusta ja korjausompelua. Yksi haaste on ollut lasten kasvaminen, kertoo Johanna Aurava. Kasvamisen huomioiminen on nyt osoittautunut entistä tärkeämmäksi, kun esitykset siirtyvät alkuperäisestä keväästä syksyyn. Lasten kasvaessa aiemmin otetut mitat eivät välttämättä enää riittäneet puvun ollessa valmis. Sovituksessa saatiinkin avata ompeleita ja opetella erilaisia sulkemistekniikoita. Sovitukset tehtiin harjoitusten yhteydessä, joten sovitukseen varattu aikataulu oli erittäin tiukka ja hyvä esimerkki tosielämän tilanteesta. Ilman ammattitaitoisia opettajia emme olisi pärjänneet, kertovat opiskelijat Ahola ja Aurava.

Kari Tikan säveltämä ja käsikirjoittama ooppera Rakkaus on väkevä kuin kuolema saa kantaesityksenä Aleksanterin teatterissa 8.10.2020. Muut esitykset ovat 9.10., 10.10. ja 11.10.2020.

Ooppera kertoo rajulla ja kauniilla ilmaisullaan koko ihmiskunnan ja luomakunnan pelastumisen toivosta. Ooppera haastaa perinteisen moralistisen käsityksen hyvästä ja pahasta. Musiikki, tanssi ja ravisteleva ohjaus kohtaavat ihmisen salatun syvyyden oudolla, mutta lämpimällä tavalla. Anna Kontekin suunnittelemat lavasteet ja puvustus ovat visuaalisina elementteinä keskeisessä roolissa. https://teatro.fi/rakkaus/

 

VALMAssa pääsee tutustumaan eri aloihin ja löytämään kokeilujen kautta oman polkunsa ammattiin

VALMAn tutorit Grace Lemley ja Kalle Kultima

Ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, VALMAa voi ajatella pysäkkinä tienhaarassa, jossa tietää haluavansa koulutuksen, muttei vielä tiedä alaa, jota opiskella. Koulutus kestää enintään vuoden ja sopii erinomaisesti esimerkiksi peruskoulun päättäneille sekä maahanmuuttajille, kertovat ohjaaja Maria Thurman ja opettaja Alisa Rämö.

VALMAssa opiskelija pääsee näkemään ja kokeilemaan maistiaisia haluamistaan koulutuksista, jotka voisivat olla kiinnostavia. Alkuun tutustumiset voivat olla 1-3 päivää ja jos ala tuntuu omalta, niin tutustumista voi jatkaa vaikka kuukauden verran. Kun oikea ala löytyy, voi opintoihin siirtyä VALMAsta suoraan tai jatkuvan haun kautta, jatkavat Thurman ja Rämö.

VALMA ei ole 10-luokka, jossa tarkoitus on korottaa peruskoulun arvosanoja, vaan tarkoitus on enemmänkin tutustua ammatteihin, löytää oma polku jatko-opintoihin, kehittää opiskeluvalmiuksia ja oman elämän taitoja. Opiskelu on koulumuotoista, mutta rentoa ja valinnaista. VALMAssa voi suorittaa oman suunnitelman mukaan YTO-aineiden opintoja, jotka voidaan hyväksilukea myöhemmissä opinnoissa.

VALMA-tutor Grace Lemley tuli VALMAan suoraan peruskoulun 9. luokan jälkeen, sillä ei päässyt hakemaansa Steinerlukioon eikä myöskään opiskelemaan media-alaa ja kuvallista ilmaisua. Media-alasta aina kiinnostunut Lemley onkin VALMA-opintojensa aikana ottanut paljon alaan liittyviä opintoja, niin teknistä kuin kuvallista ilmaisua. Lemley on tutustunut myös sosiaali- ja terveysalaan sekä liikuntaan, mutta media-ala on se joka kiinnostaa.

Sosiaalinen Lemley otti tutortoiminnan osaksi opintojaan, jossa on päässyt ohjaamaan ja auttamaan muita VALMAn opiskelijoita. Tutorit ovat päässeet järjestämään joulun ja uudenvuoden tapahtumia alusta loppuun miettien ohjelman ja tarjoilutkin. Tutorit ovat myös kerhotoiminnassa mukana, kuten naisten kuntosalilla, jossa Lemley itse oli.

Lemley suosittelee VALMAa niille jotka eivät vielä tiedä mihin alalle haluavat tai eivät pääse hakemiinsa opiskelupaikkoihin. Lemley haki itse nyt keväällä uudestaan opiskelemaan media-alaa ja kuvallista ilmaisua, josta tulee tieto kesäkuussa, onnistiko toisella yrittämällä.

Yhteishaku VALMAan on 19.5.-21.7.2020. Tutustu ja hae valmentavaan koulutukseen Omnian nettisivuilla.

Taidetta etäohjauksessa

Piirros karhusta

Taidepajan nuoret ovat olleet hienosti mukana etäohjauksessa ja etätyöt luontuvat hyvin. Tehtävät jaetaan päivittäin Teamsin kanavilla. Lisäksi järjestetään yhteisiä keskusteluhetkiä ja muuta etätoimintaa. Taiteen tehtävien lisäksi pajalla työskennellään mm. tunneilmaisun ja itsetunnon vahvistamiseksi, sekä rohkaistaan ryhmässä toimimiseen. Ohjaaja on yhteydessä jokaiseen nuoreen työpäivän aikana. Yhteydenpito nuoriin hoidetaan myös puhelimitse ja sähköposteilla.

Nuoret suunnittelevat ja toteuttavat taidetta etäoloissa – kätevästi kierrätysmateriaaleista. He tulkitsevat valokuvien sanomaa, tekevät värioppitehtäviä, kulttuurisia installaatioharjoituksia ja harjoittelevat luovuutta monipuolisesti. Tehtävät on kaikkiaan suunniteltu mahdollisimman monipuolisiksi.

Nuoret palauttavat tehtävät töistään otettuina valokuvina pienin perusteluin ja pohdinnoin, tilanteen mukaan myös liikkuvana kuvana ja äänitiedostoina. Nuorten kanssa keskustellaan tehtävistä ja he saavat palautetta niistä.

Taidepajalla työskentelee tällä hetkellä työkokeilijoita ja pian myös kuntouttavan työtoimnnan nuoret palaavat työpajalle. Maksimissaan nuoria on kymmenen yhdellä jaksolla.

Piirros jäniksestä

Mielenkiinto piirtämiseen palasi taidepajalla – Seelin kokemuksia taidepajasta

Olin taidepajalla lokakuusta 2019 huhtikuuhun 2020. Rakensin taulun kehyksiä, maalasin tauluja, piirsin, liimasin koristeita, tein kuvanmuokkaustehtäviä koneella jne. Myös taidepajan juliste tuli tehtyä. Työpajalla viikkoni olivat suuremman osan ajasta nelipäiväisiä ja päivät nelituntisia. Kävimme myös taidenäyttelyissä.

Työpajalla ollessani mielenkiintoni mm. piirtämiseen palasi ja olen vähän avoimempi kokeilemaan maalaamista enemmän vapaa-ajallani, vaikka se onkin vielä vähän vieras ja vaikea työskentelytapa itselleni. Työtilat olivat miellyttäviä.

Maaliskuusta huhtikuuhun jaksoni loppuun saakka tein etätehtäviä kotonani sekä maalaten, piirtäen, liimaten että koneella. Etätyöskentely onnistui mielestäni oikein jouhevasti. Olen kiitollinen viettämästäni ajasta taidepajalla.

Seeli

Uusia tekniikoita maalaukseen ja kuvankäsittelyyn – Jaakon kokemuksia taidepajasta

Aloitin taidepajalla helmikuun alussa ennen karanteenitilannetta. Työpajalla pääsin mm. maalaamaan, rakentelemaan kehyksiä taideteoksiin ja opettelemaan kuvankäsittelyä Photoshopilla. Kävimme myös hyviä keskusteluja taiteesta ja sen historiasta, sekä erilaisista menetelmistä joita on ajan saatossa käytetty. COVID-19 -tilanteen vuoksi siirryimme työskentelemään etänä. Työtehtävät ovat olleet mm. maalaamista, piirtämistä, erilaisten reliefien tekemistä, taiteen ja taiteilijoiden historiaan ja teoksiin tutustumista joista olemme myös tehneet niistä omia tulkintojamme. Tällä hetkellä työn alla on projekti, jossa tulisi tehdä oma versio jostakin tunnetusta suomalaisesta taideteoksesta.

Työpajalla päivä eteni sen hetkisen projektin mukaan. Saavuimme sopimuksiemme mukaan paikalle ja tartuimme joko edelliseen projektiin, joka meillä oli työn alla, taikka saimme ohjeistusta uuteen työhön. Välillä teimme yhdessä luovuusharjoituksia, jotka saattoivat olla esimerkiksi parin kuvan sarjakuva jonka toteutimme pareittain. Kuuntelimme jonkun kappaleen ja piirsimme sen herättämät ajatukset paperille, ynnä muuta vastaavaa. Etätyöskentelyssä päivä alkaa ohjaajan yhteydenotolla sekä tehtävänannon tarkistamisella Teamsin kautta.

Ohjaaja on koko päivän tavoitettavissa verkkoetäyhteydellä sekä puhelimitse. Ohjaus on ollut mielestäni kattavaa.

Tehtäviä tehdään joskus maalaten, piirtäen, kooten erilaisista esineistä tai digitaalisesti, itse käytin kotona Gimp-ohjelmaa. Tehtävät palautetaan iltapäivään mennessä yhteisiin verkkokansioihin, sinne saamme myös myöhemmin ohjaajan palautteen. Etätyöskentely on minulle henkilökohtaisesti ollut oikein mukavaa ja antoisaa. Luovaa työtä on mukava tehdä omassa rauhassa. Vaikka työpajalla työskentely oli myös mukavaa, niin nautin etänä työskentelystä enemmän.

Työpajan antavimmat ja mielenkiintoisimmat asiat minulle ovat olleet uusien tekniikoiden oppiminen maalauksen ja kuvankäsittelyn parissa sekä värioppiin pureutuminen. Myös luova työ omien taiteellisten preferenssien ja tekniikoiden ulkopuolella on ollut antavaa. Taiteessa minua yleisesti ottaen kiehtoo henkilökohtainen ilmaisu kokemuksesta, yhteiskunnasta, tunteesta, tilanteesta sekä jokaisen oma tulkinta jonkun muun ilmaisusta. Taide antaa ilmaisulle tilaa, jota ei muuten välttämättä olisi.

Minulle isoimpana rikkautena työpajalta on jäänyt värioppi, liukuvärimaalaus, realistinen piirtäminen, digitaalinen kuvankäsittely sekä ajatuslaatikon laajeneminen luovan askartelun yms. väkertämisen suhteen.

Työpajan jälkeen aion edelleen jatkaa taiteen tekemistä harrastuspohjalta musiikin ja kuvataiteen parissa sekä etsiä töitä mahdollisen opiskelupaikan ohelle. Vaikka pajatoimintani jatkuu vielä muutaman viikon, niin tahdon kiittää Omniaa ja ohjaajia hyvästä työstä nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen sekä harrastustoiminnan edistämiseksi.

Jaakko Matero

Kuvien maalaukset ovat tulossa Finnssin asuntolan portaikkoon. Tekijä Riki Aropelto.

Piirros ilveksestä

Teksti: Mirja Anttonen sekä työkokeilijat Seeli ja Jaakko Matero

Monipuolisia ravitsemusalan taitoja ruoanvalmistuksesta siisteyteen

Nuudelit

Omnian nuorten työpajojen ruokapalvelupajalla opetellaan monipuolisia ravitsemusalan taitoja niin ruoan valmistuksesta kuin siisteydestäkin. Työpajalla toteutetaan pienimuotoista lounastoimintaa, johon nuoret valmistavat päivittäin erilaisia keittoja, salaatteja ja leipää. Lisäksi nuori pääsee leipomaan makeita herkkuja myyntiin iltapäiväkahville. Pajajaksoon ruokapalvelupajalla kuuluu lisäksi erilaisia teemapäiviä kuten à la carte ja omavalvonta ravintolassa. Ruokapalvelupajalla työskentelee ympäri vuoden noin kymmenen nuorta.

Kuusiniemessä pajapäivä alkaa lounaan valmistelulla. Nuoret toteuttavat ohjaajan laatiman listan mukaisesti keiton ja salaatin lounaalle sekä leipovat leipää. Nuoret myös valmistelevat ravintolasalin lounasta varten ja laittavat esille Finnsin toimipisteestä saapuva ruoan. Lounaan aikana nuoret huolehtivat ravintolasalin siisteydestä sekä asiakaspalvelusta ohjaajan opastuksessa. Lounaan jälkeen perehdytään ravintolan siisteyteen ja toimitaan astiahuollon tehtävissä.

Kansainvälistä ruokakulttuuria kestävää kehitystä

Nyt etänä työpajapäivä alkaa päivän tehtäviin tutustumisella sekä ohjaajan yhteydenotolla nuoriin. Keskustellaan tehtävistä ja niiden aikataulusta. Etäpajajakson aikana nuori saa ohjausta etänä ja pääsee toteuttamaan erilaisia ravitsemusalan tehtäviä. Etätyöskentelyn aikana ruokapalvelupajalaiset ovat mm. tutustuneet eri ruokakulttuureihin, tehneet verkkotehtäviä hyvinvoinnista ja ravitsemuksesta, osallistuneet tietovisoihin sekä valmistaneet ruokaa mahdollisuuksien mukaan. Viime viikolla nuorille tuli tutuksi kiinalainen ja ranskalainen keittiö, joihin he perehtyivät itsenäisesti. Lopuksi he toteuttivat valitsemaansa keittiöön kuuluvan ruoan tai tuotteen. Tia teki ihanan värikkään annoksen Chow Mein-nuudeleita. Annemari taas herkullisia Crepes au Nutella eli ranskalaisia ohuita nutellalettuja.

Kuva nutellaletuista

Nuoret sukelsivat myös leivonnan saloihin Opetushallituksen nettimateriaaleja hyväksikäyttäen sekä leipomalla kotona makeita herkkuja! Tian vastavalmiit korvapuustit sekä ihana minttu-suklaajuustokakku onnistuivat upeasti.

Ohjaaja pitää nuoreen yhteyttä päivän kuluessa ja päivän päätteeksi tehtävät käydään läpi yhdessä. Lisäksi ohjaaja on jatkuvasti tavoitettavissa puhelimen ja teamsin välityksellä.

Etätehtävissä nuoret perehtyivät ruokateollisuuden vaikutuksiin hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjälkitestin avulla nuoret selvittivät omien valintojen vaikutusta hiilijalanjälkeen ja listasivat omia tapoja ja vinkkejä vähentää sitä. Yksi nuorista vähentävää hiilijalanjälkeä ostamalla pääasiassa kotimaassa valmistettuja ruokatuotteita ja panostamalla kasvisten käyttöön. Toinen nuorista taas käyttää pääasiassa kestokasseja ja mikäli se unohtuu, hän ostaa paperikassin ja hyödynnän sen paperi ja pahviroskan keräämiseen.

KOrvapuustit

 

Viisi tärkeintä asiaa, jonka nuori oppii työpajajakson aikana

  • Nuori saa monipuolisen käsityksen ravitsemusalasta ja siellä tehtävästä työstä
  • Nuori oppii alan vaatimasta koulutuksesta sekä alan vaatimista taidoista
  • Nuori saa käsityksen omista vahvuuksistaan, joita voi hyödyntää opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa
  • Nuori oppii sosiaalisia taitoja ja niiden vahvistamista
  • Nuori saa kannustavaa ja positiivista palautetta työstään

Ruokapalvelupajalla opittua

”Etäpajajakso on opettanut minua enemmän teoreettiseen työskentelyyn. Olen hakenut opiskelupaikkaa, joten näistä opituista taidoista on apua minulle.”

”Pajajakson aikana olen oppinut itsestäni taitoja ja vahvuuksia, joista en ennen tiennyt. Olen saanut itseluottamusta pyrkiä alalle, jossa haluan työskennellä tulevaisuudessa.”

Tutustu Omnian ruokapalvelupajaan.

Teksti: Helena Suomela

Kärsivällisyyttä ja uusia tekniikoita tekstiilipajalta

Patakinnas

Olen innostunut kaikesta siitä, mitä tekstiilialan työharjoittelu Omnian nuorten työpajojen tekstiilipajalla on antanut ja niin lyhyessä ajassa. Hienoja uusia asioita on ollut mm. oman logosuunnitelman toteutus kankaalle, olkalaukun ideointi uudella tavalla ja nähdä kankaan graafisuus kauniisti nurinperisenä. Kaavojen piirtäminen ja soveltaminen luovasti on myös mielenkiintoista.

Eniten pajajakso on kuitenkin opettanut kärsivällisyyttä, kun uusia tekniikoita opetellaan mm. ompelukoneella ja saumurilla. Silkkipainotyöt vaativat tarkkuutta ja matemaattinen ajattelukin kehittyy kädentaitojen ohella.

Tavallisena työpäivänä jatketaan yleensä aiemmin aloitettuja töitä. Mikäli kaikki aiemmat työt ovat valmiina, voi suunnitella ja ideoida uusia töitä ohjaajan kanssa. Huippua on ollut antaa omat ripaukset ja ideat erilaisiin työtehtäviin!

Kännykkälaukku

Työpajalla työskentelee päivittäin maksimissaan 10-12 työpajanuorta. Vuositasolla tekstiilipaja tarjoaa reilut kolmisenkymmentä erimittaista harjoittelujaksoa työkokeilijoille, kuntouttavassa työtoiminnassa toimijoille ja oppilaitosten työelämässä oppijoille. Tutustu tekstiilipajaan.

Tälle alalle haluan!

Jusef Saloum

Omnian tekstiilipaja ahkeroi etänä

Omnian nuorten työpajojen tekstiilipaja toimii nyt etänä, kuten lähes koko Suomi tänä keväänä. Normaalisti tekstiilipajalla työskentelee erilaisin ja eripituisin sopimuksin noin kymmenen nuorta kerrallaan. Tällä hetkellä työpajalla työskentelee etänä viisi innokasta kädentaidoista kiinnostunutta työkokeilijaa, sillä esimerkiksi kuntouttava työtoiminta on toistaiseksi lakkautettu ja rekrytointi on hieman hankaloitunut koronavirusepidemian vuoksi.

Mandala

Yhteyttä pidetään monella tapaa päivän aikana

Työkokeilua tekstiilipajalla suorittava Elina Rauhala kertoo ohjaajan olevan yhteydessä jokaiseen nuoreen vähintään kaksi kertaa päivässä puhelimitse. Päivän tehtävät jaetaan Teams-palvelussa. Lisäksi kerran viikossa järjestetään palaveri koko ryhmän kanssa. Palaverissa käydään läpi, miten jokaisella pajalaisella menee. ”Pajaohjaajien kanssa keskustelu on helppoa, kaikesta jutteleminen, sekä ongelmien ratkaisu yhdessä on helppoa ja vaivatonta”, kertoo Elina. ”Paja myös pyrkii siihen, että tehdään töitä itsetunnon, itsetuntemuksen sekä muuten mielialan kanssa erilaisilla harjoitteilla. Harjoitteet ovat tosi kivoja”, Elina jatkaa. Neea Tanskanen kertoo oppineensa rohkeammaksi etätyöskentelyn avulla. ”Meillä on ollut Teams-puheluita ryhmän kanssa, joka alussa vähän pelotti. Kun pääsi avaamaan suunsa ja kertomaan vähän päivästä, se helpotti ja rentoutti mukavasti”, kertoo Neea.

kuva serveteista

Sanna Torvinen kertoo oppineensa arvostamaan omaa työtään tekstiilipajalla. ”Jokainen oppii eri tavoilla ja tekstiilipajalla on mahdollisuus oppia juuri niin kuin itse haluaa ja sillä tahdilla kuin itse haluaa. Tahattomia virheitä saattaa tulla, mutta niistä oppii”, kertoo Sanna. Tärkeiden ja käytännöllisten tekstiilituotteiden tekoa Sanna oppi mm. suunnittelemalla ja ompelemalla kierrätyskankaista kauppakassin. Mielikuvituskartan tekeminen taas auttoi löytämään omia mielenkiinnon kohteista. ”Kartan tekemisestä voi olla apua esimerkiksi tulevien koulujen ennakkotehtävien tekemisessä”, Sanna miettii. Myös Jasmin Päivinen kokee tekstiilipajajakson myötä olevansa aiempaa hieman sosiaalisempi.

Kädentaitoja ja ongelmanratkaisua

Etänä voi hyvin oppia myös kädentaitoja. Neea Tanskanen kertoo oppineensa virkkaamaan hyvillä neuvoilla ja nyt osaavansa jo esimerkiksi isoäidinneliön virkkauksen. ”Olen oppinut myös hyödyntämään luonnonantimia ja tekemään luontoaiheisen mandalan metsän keskelle”, kertoo Neea. Jasmin Päivinen puolestaan kertoo arvostavansa etenkin oppimiaan kädentaitotekniikoita, joita hän mielellään soveltaa myös vapaa-ajallaan.

Viivi Pihlava kertoo, ettei osannut oikeastaan mitään tekstiilitöihin liittyvää aloittaessaan tekstiilipajalla. ”Olen oppinut paljon pajajakson aikana. Tärkeimmät ovat ehkä ompelukoneen käyttö ja ompeleminen, tarkkuus töitä tehdessä jokaisessa vaiheessa, tilkkutyövälineiden ja kaavojen käyttö sekä oman luovuuden käyttäminen”, kertoo Viivi. Etätyöskentely on opettanut myös uusia asioita. ”Tehtävissä on saattanut tarvita materiaaleja, joita ei välttämättä löydy kotoa. Tämä on opettanut minulle luovuuden käyttöä ja ongelmanratkaisua erilaisissa tehtävissä”, jatkaa Viivi. Jasmin on Viivin kanssa samaa mieltä luovuuden lisääntymisestä.

Nuoret raportoivat etänä tehdyt työt useimmiten valokuvien ja pienten kirjoitettujen tarinoiden muodossa tai vaikkapa kuva- ja äänikertomuksina. Lisäksi nuoren kanssa keskustellaan tehtäväistä ja hän saa myös palautteen tehtävien suorittamisesta.

Tutustu Omnian nuorten työpajojen tekstiilipajaan ja hae mukaan!

kissa korissa
Kissakin sai oman virkatun korin

Teksti: Seija Heinonen ja Anne Kemppainen
Kuvat: Tekstiilipajalla työkokeilua suorittavat nuoret

”Outside of the box” -ajattelun avulla oivalluksia järjestön toiminnan kehittämiseen

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimussa järjestöpäällikkönä toimiva Johanna Hristov suorittaa Omniassa järjestöjohtajille räätälöityä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. Johanna oli jo pitkään kaivannut koulutusta, jonka avulla kehittää osaamistaan ja saada uusia toimintamalleja arjen hektiseen esimiestyöhön.

Vastuu koko jäsenistöstä opiskelijoista senioreihin

Loimu on noin 14 500 jäsenen akavalainen ammattijärjestö. Iältään nuori ammattijärjestö syntyi 1.1.2017 kun kolme akavalaista ammattijärjestöä fuusioitui. Johannan vetämänä 12 henkinen tiimi vastaa Loimun jäsenpalvelusta sekä jäsenkasvusta, aina jäsenhankinnasta jäsenpitoon. Tiimi järjestää muun muassa erilaisia jäsentapahtumia sekä auttaa Loimun jäsenyhdistyksiä yhdistystoiminnan haasteissa. Toiminnot kattavat kaikki jäsenryhmät ensimmäisen vuoden opiskelijoista senioreihin.

Arki haastaa

Järjestöpäällikön työ Loimussa on monipuolista ja sisältää runsaasti vuorovaikutustilanteita päivän aikana. Hektinen arki haastaa ja takataskusta pitääkin löytyä toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin. Johanna on toiminut esimiestehtävissä pian 10 vuotta ja osallistunut aiemmin erilaisiin lyhytkestoisiin esimieskoulutuksiin. Pidempikestoinen järjestöjohtamisen koulutus antaa Johannan mielestä aikaa ajatella ”outside of the box”, ja antaa tilaa toiminnan kehittämisen kannalta välttämättömille uusille oivalluksille.

”Koulutuksessa parasta ovat olleet lähipäivät, joissa on käsitelty arkista esimiestyötä. Lähipäivät ovat mahdollistaneet omien arkitilanteiden analysoinnin ja uusien toimintamallien pohdinnan”, Johanna Hristov toteaa. Koulutuksessa opituista toimintamalleista onkin tullut jo kiinteä osa Johannan esimiestyötä.

Erityisesti koulutuksesta mieleen jäi myös oman vastuualueen henkilöstön johtamisen kokonaisuus, joissa käsiteltiin valmentavaa johtamista ja palautetaitoja sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointia.  Minä johtajana teemaan liittyvän 360°-kyselyn palaute omasta johtamistyylistä puolestaan kiinnitti Johannan huomion omaan osaamiseen ja hyvinvointiin. ”Nämä ovat tärkeitä asioista Loimussa, sillä toimintaamme leimaa rohkeus, jäsenkeskeisyys sekä vahva halu kasvaa ja kehittyä ammattijärjestönä jäsentemme hyvinvointia ja menestystä tavoitellen. Jotta voimme tehdä parhaamme, koko tiimin täytyy kehittyä ja voida hyvin”. Kouluttajan lisäksi myös opiskelukaverit ovat tarjonneet uusia ajatuksia. ”Heidän kanssaan on ollut kiva jakaa kokemuksia sekä saada vertaistukea esimiestyöhön”, summaa Hristov.

Tutustu järjestöjohtajille räätälöityyn johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon.

Omnian koulutuvalikoimasta löydät myös järjestöille räätälöidyn lähiesimiestyön ammattitutkinnon vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja sosiaaliseen markkinointiin keskittyvän  liiketoiminnan erikoisammattitutkinnon.

Liikuntatuutorina voi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia

Janne Wikberg.Olen Janne Wikberg, opiskelen liiketoiminnan perustutkintoa ja suoritan markkinointiviestintää sekä sisällöntuotantoa työssäoppimisjaksolla Liikkuva opiskelu -hankkeessa.

Osallistuin Omnian järjestämään liikuntatuutori-koulutukseen. Koulutuksen piti Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu -järjestö.

Sählymailat.

 

Liikuntaa ja yhdessä oppimista

Koulutuksen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden aktiivisuutta ja hyvinvointia sekä antaa vertaistukea, joka vahvistaa samalla yhteisöä.

liikuntatuutorikoulutus.Tehtävääni on kuulunut mm. kuvaamista ja tekstinkäsittelyä, joista piti suunnitella ja tehdä mainosflyer.

Tein myös kyselylomakkeen ja haastattelin Omnian henkilökuntaa ja opiskelijoita liikuntaan ja sen kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Haastattelin liiketoiminnan ohjaajaa Eetu Vuorta Facebook-postaukseen. Hän pitää opiskelijoille välkkäliikuntaa ja tykkää työskennellä sekä viettää yhteistä aikaa opiskelijoiden kanssa pitäen yllä hyvää yhteishenkeä.

välituntiliikunta.

Harjoittelussa on ollut hienoa päästä näkemään ja kokemaan mainoskampanjan suunnittelua.

Valmistun nyt keväällä 2020 merkonomiksi. Näitä opintoja suosittelen jokaiselle, koska niitä voi soveltaa moneen eri ammattiin.

Keväiset terveiset Omnian henkilökunnalle sekä opiskelijoille!

 

ulkokuntosali.

Erasmus+ -vaihtojaksolla Suomessa

Helmikuussa 2020 saimme tehdä yhteistyötä taidealan opiskelijoiden kanssa. He saapuivat Irlannista Galwaysta, koulusta nimeltään Galway Technical Institute.

Opiskelijat saivat työskennellä osan jaksostaan Omnian MakerSpace yhteistyötilassa, ja kehittää ideoitaan tuotteiksi. Omniasta heitä opastivat Siim Eigo-Saar ja Mona Olander.

Opiskelijat saivat OmniaShopilta tehtäväkseen ideoida, suunnitella ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttaa prototyypin, joka voisi olla myyntituote myymälässämme.

Tuotesuunnittelussa huomioidaan kestävä kehitys

OmniaShopissa myytävän tuotteen tulee olla sekä käytännöllinen, mahdollisimman helposti kierrätettävä ja tuotteet ovat usein myös uniikkeja.

Osa tuotteista suunnitellaan siten että ne on helpohko toteuttaa myös sarjatuotteina.

Tuotesuunnittelussa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet.

Tekijät tutustuivat myymälään ja sen tuotetarjontaan, lisäksi he vierailivat lukuisissa pääkaupunkiseudun museoissa osana muutaman viikon vaihtojaksoaan.

Leikkureilla saatiin aikaan monenlaisia tuotteita

Iris oli päätynyt testaamaan laserleikkuria ja valmisti pienen puisen monikerroksisen korupohjan, tavoitteenaan tehdä siitä riipus. Hän oli huomaamattaan osunut kansainväliseen trendiin, sillä korusta tuli kuin minikasvisto – kasvit olivat kehystettynä kuin pieneen puutarhaan.

Hän oli myös testannut vinyylileikkuria, ja Suomen kansalliskukka kielo sai uuden elämän tyylikkäänä painokuviona. Tuotteiksi valmistuivat pieni riipusaihio sekä kangaskassi tyylitellyllä kielokuviolla.

Kathleen oli hahmotellut aasialaisvaikutteisen abstraktin kuvion, jota oli onnistuneesti toistanut sekä kankaalle että puulle.

Useiden kokeilujen kautta hän oli päätynyt muutaman puusävyn variaatioihin sekä punaisen värin ja puun yhdistelmään.

Vinyylileikkuria kokeillen syntyi samasta kuviosta keskelle kassia sommiteltu kuvio.

Tuotteiksi valmistuivat kehystetyt uniikit taidetaulut sekä kangaskassi samalla kuviolla sekä vaalealle että tummalle pohjalle.

Opiskelijat olivat tyytyväisiä vaihtojaksoon sekä valmistamiinsa tuotteisiin.

Virheistäkin opittiin

Tuotesuunnittelussa sekä uusien tekniikoiden opettelemisessa oli tullut vastaan monta uutta asiaa.

Muutama virhe valmistusvaiheessa oli antanut myös uutta tärkeää tietoa.

Tämän tyyppinen ”cross-Omnia”-yhteistyö on meille tuttua, hedelmällistä ja mieluista!

Iloisin terveisin koordinaattori Kati Aulén, OmniaShop

 

Oppimisen polkuja Portugalissa – Espoon aikuislukio Jobshadowing-matkalla

Espoon aikuislukion Erasmus+-hanke “Muuttuva opettajuus ja tulevaisuuden taidot” vei äidinkielen lehtori Sari Pohjosen, italian ja saksan lehtori Pirjo Keräsen ja koulutuspäällikkö Kari Pekkarisen Jobshadowing-jaksolle Portugaliin, jossa tutustuimme Escola secundária d. Manuel I -oppilaitokseen.

Espoon aikuislukion opettaja Sari Pohjonen, Escola secundaria d. Manuel I -koulun opettaja Paula Lanca, koulutuspäällikkö Kari Pekkarinen ja opettaja Pirjo Keränen.

Escola secundaria d. Manuel I sijaitsee Alentejon alueella Bejan kaupungissa, jossa on 35 854 asukasta. Oppilaitos antaa aikuisten perusopetusta, ammatillista opetusta, lukio-opetusta, opetusta Bejan vankilassa ja toteuttaa kansallista Centro Qualifica -ohjelmaa, joka tähtää osaamisen tunnistamiseen.

Opetustilat muistuttavat osittain suomalaisten koulujen opetustiloja. Ne ovat toisaalta moderneja tietokoneineen, mutta toisaalta niissä ei ole esimerkiksi dokumenttikameroita ja dataprojektoreita. Sähköistä materiaalia, esimerkiksi oppikirjoja, ei ole. Oppilaat kuitenkin hyödyntävät tietotekniikka ja hakevat tietoa Internetistä. Joillakin opiskelijoilla on omat koneet mukanaan.

Opetusta on aamusta iltaan; viimeiset tunnit päättyvät kello 23. Iltaopetus alkaa klo 18, jolloin luokkahuoneet pikkuhiljaa täyttyvät aikuisista, työssäkäyvistä ihmisistä. Joillakin opiskelijoilla on lapsia mukanaan. Opettajien ja opiskelijoiden suhde sekä ilmapiiri vaikuttavat välittömiltä. Näin suomalaisopettajan silmin niin opettaminen kuin opiskeleminenkin vaatii fyysistä sinnikkyyttä, koska illat ovat pitkiä ja luokkahuoneet kylmiä. Toki keväämmällä ja kesällä luokissa kuulemma paahdutaan. Ilmastointia ei ole.

Osaamisen tunnistamisen ohjelma ja vankien koulutus

Osaamisen tunnistamisen ohjelman, Qualifican, tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja työttömyyttä sekä antaa mahdollisuus jatkaa opintojaan muissa oppilaitoksissa. Ohjelmassa nähdään, että opiskelijoilla on monenlaista osaamista ja erilaisia taitoja, joita ei ole aiemmin tunnistettu ja joita opiskelijat eivät välttämättä itsekään ole tiedostaneet. Opiskeluun kuuluu oman oppimishistorian läpikäyminen lapsuudesta aikuisuuteen.Espanjalaisia opiskelijoita.

Opetuksessa kiinnostavaa oli se, että monissa ryhmissä, etenkin osaamisen tunnistamisen ohjelmassa, yhdessä luokassa oli useiden eri aineiden opettajia paikalla. Opiskelijat kirjoittivat portfolioitaan, ja opettajat ohjasivat ja kommentoivat tekstejä, kukin oman aineensa näkökulmasta. Työssä hyödynnettiin nykyaikaisia tietoteknisiä mahdollisuuksia tiedonhaussa ja tekstien kommentoinnissa.

Escola secundaria d. Manuel I on antanut opetusta Bejan vankilassa jo pitkään, esimerkiksi yhteyshenkilömme englannin opettaja Paula Lanca on opettanut vankeja jo kymmenen vuotta. Vangit täydentävät perusopintojaan, toiset ala- ja toiset yläkouluopintojaan. Luokissa vieraillessamme saatoimme todeta opiskelemisen hyvää tekevän vaikutuksen. Opiskelu on monille tärkeä henkireikä. Vankilassa on myös kirjasto, jota vangit käyttävät ahkerasti.

Aikuislukio esillä seminaarissa

Saimme tilaisuuden osallistua myös koulun järjestämään seminaariin, johon tuli opettajia eri puolilta Portugalia. Escola secundaria d.

Sitruunapuu

Manuel I on osallistunut vuosien ajan EU-hankkeisiin. Tässä seminaarissa esiteltiin I-MoToLe-hanketta (imotole.eu), joka pyrkii vahvistamaan syrjäytymisvaarassa olevan aikuisopiskelijan sisäistä motivaatiota. Hankkeen tavoitteena on lisätä aikuisten koulutukseen osallistumista, vähentää opintojen keskeyttämistä ja parantaa työllistymistä. Seminaarissa saimme esitellä suomalaista koulutusjärjestelmää ja aikuislukion toimintaa, mikä herätti osallistujissa suurta kiinnostusta suomalaista koulua kohtaan.

Olemme kiitollisia ammatillisesti avartavasta mahdollisuudesta seurata opetusta Euroopan toisella laidalla Portugalissa, jonka koulutusjärjestelmään meillä ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta tutustua. Erasmus+-ohjelmat tarjoavat tilaisuuden oman opettajuuden ja oman työn reflektointiin erilaisissa ympäristöissä. Samalla oma opettajaidentiteetti vahvistuu. On hyvä huomata, että eurooppalaisilla opettajakollegoilla on samanlaiset tavoitteet ja haasteet työssään.

Teksti ja kuvat: Sari Pohjonen, Pirjo Keränen ja Kari Pekkarinen