Yökoulussa harjoiteltiin turvallisuusalan työtilanteita

Opiskelijat kokoontuivat yöksi monikansallisen yhtiön pääkonttoriksi lavastettuun Leppävaaran toimipisteeseen.  

Noin 80 turvallisuusalan opiskelijaa kokoontui tällä viikolla yökouluun Omnian Leppävaaran toimipisteeseen harjoittelemaan toimimista  poikkeustilanteissa. Opiskelijat työskentelivät myös valvomossa.

Harjoitustilassa oli yökerhoravintola.
Harjoitustilassa oli yökerhoravintola.

Läpi yön kestäneessä harjoituksessa Leppävaaran toimipiste muuttui kansainvälisen yrityksen pääkonttoriksi, johon kohdistui niin ilkivaltaa kuin varkausyrityksiäkin. 

”Tärkeintä harjoituksessa on, että päästään mahdollisimman lähelle autenttisia poikkeustilanteita. Turvallisuusalan opinnoissa autenttisia tilanteita on muuten melko hankalaa järjestää”, selvittää  opettaja Torsti Toivola.

Yökoulu järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Toivolan mukaan kokemus ja harjoituksesta saatu palaute olivat niin hyviä, että harjoitus haluttiin järjestää uudestaan. Tavoitteena on tehdä käytännöstä vuosittainen.  

”Opiskelijat ovat tykänneet, ja mukana on ollut osallistujia ensimmäiseltä, toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta”, Toivola kertoo. 

Toimintaa koko yön ajan 

 Toivolan mukaan harjoituksessa tärkeää on, että opiskelijat oppivat tuntemaan itseään ja saavat tuntumaa siihen, kuinka toimia yöllä, väsymyksen jo painaessa vaikeissa tilanteissa. 

Illan aluksi päästiin harjoittelemaan töhrijöiden kiinni ottamista.
Illan aluksi päästiin harjoittelemaan töhrijöiden kiinni ottamista.

Yökoulussa kolmannen vuoden opiskelijat vastasivat kiinteistön vartioinnista ja toisen vuoden opiskelijat harjoitusyökerhon järjestyksenvalvonnasta. Vartiointi joutui reagoimaan sekä kiinteistön töhrintään että omaisuuteen kohdistuneisiin varkausyrityksiin. Turvallisuusalan voimankäyttösalissa sijainnut yökerho oli koko yön ajan levoton paikka,  jossa ongelmia kohdattiin laidasta laitaan. 

”Käytännössä jotain oli menossa jatkuvasti. Koko porukalle pidettiin alussa alkupuhuttelut, joissa käytiin läpi yleiset turvallisuusvaatimukset. Haasteena turvallisuuden suhteen on, että samalla kun lavastetaan jatkuvasti erilaisia poikkeustilanteita, täytyy pystyä erottamaan myös mahdolliset oikeat hätätilanteet”, Toivola kertoo.

Työelämässä tarvittavaa osaamista

Yökoulussa haetaan samaa osaamista, mitä töissä tarvitaan.

”Työnantajat kaipaavat turvallisuusalan työntekijöiltä ennen kaikkea muuntautumiskykyä ja tilannetajua, ja siihen yökoulun normaalista opetuksesta poikkeavilla harjoitteilla pyritään vastaamaan”, Toivola sanoo.

Halukkaille ja terveydentilaltaan sopiville välinekoulutuksen käyneille opiskelijoille tarjottiin yön lopuksi myös mahdollisuus paprikasumuttimen altistukseen.

Tämän vuoden yökoulusta saatiin opiskelijoilta myönteistä palautetta, ja tavoitteena on järjestää seuraava turvallisuusalan yökoulu ensi syksynä.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

”Paljon muutakin kuin hitsausta” – Teemu Pyrrö opiskelee koneasentajaksi Omniassa

Mahdollisuus edetä opinnoissa omaan tahtiin sopii alaa vaihtaneelle Teemu Pyrrölle.  

Helsinkiläinen Teemu Pyrrö, 32, vaihtoi siivoustyöt koneasentajan opintoihin Omniassa viime tammikuussa.

Teemu Pyrrö opiskelee koneasentajaksi.
Teemu Pyrrö opiskelee koneasentajaksi.

”Opinnot Leppävaaran toimipisteessä ovat vastanneet odotuksia”, Pyrrö kertoo.

Tällä hetkellä päätoimisesti opiskeleva Pyrrö päätti alusta alkaen satsata opintoihin täysillä.

”Olen ollut 18-vuotiaasta asti työelämässä, ja hakeuduin opiskelemaan, koska halusin vaihtaa olla. Olen hyvin nuoresta asti ollut kiinnostunut pienelektroniikasta, ja opinnot ovat tavallaan jatkumo sille.”

Erityisesti automaatiosta ja robotiikasta kiinnostunut Pyrrö odottaa jo pääsevänsä ohjelmoimaan Leppävaaran toimipisteessä asennusvaiheessa olevaa uutta robottia.

”Ala kehittyy nopeasti. Työelämässä haluaisin päästä tekemään automaatiohommia”, hän sanoo.

Jatko-opinnot tähtäimessä 

Teemu Pyrröllä on tällä hetkellä menossa opintojen ensimmäinen vuosi, ja tavoitteena on valmistua mahdollisimman pian.

”Olen alkanut miettiä jatko-opintomahdollisuuksia. Opiskelu koneinsinööriksi ammattikorkeakoulussa kiinnostaisi”, hän sanoo.

Ammatillinen koulutus antaa hyvät käytännön valmiudet jatko-opintoihin korkeakoulussa.

”Omnian opinnoissa on mahdollista edetä omaan tahtiin. On itsestä kiinni, haluaako vain läpäistä opinnot vai oikeasti tietää ja osata asioita”, Pyrrö tuumaa.

”Kun on kiinnostunut opintojen sisällöstä, on mahdollista oppia käyttämään melko monimutkaisiakin järjestelmiä”.

Joustavat ja kattavat opinnot 

Teemu Pyrrö aloitti opinnot oltuaan pitkään työelämässä.

”Opiskelun aloittaminen oli melko helppoa, koska olen motivoinut. Tiivis tahtikaan ei pelottanut”, hän sanoo.

Pyrrö on tyytyväinen mahdollisuuteen opiskella osan opinnoistaan verkossa.

”Kun esimerkiksi matematiikkaa opiskelee verkossa, se ei vie aikaa käytännön ammattiopinnoilta”, hän sanoo.

”Omnia on hyvä opiskeluympäristö, ja opetus on ollut todella kattavaa. Ammattiin valmistuessani voin olla ylpeä siitä, että osaan tarvittavat asiat. Minulle sopii erinomaisesti, että voin edetä opinnoissa omaan tahtiini.”

Pyrrö suosittelee alalle hakeutuvia suhtautumaan opintoihin avoimesti ja ennakkoluulottomasti.

”Kannattaa olla kiinnostunut opiskelusta ja pitää motivaatiota yllä. Kone- ja tuotantotekniikka on paljon muutakin kuin hitsausta, ja nykyisin esimerkiksi automaatioasentajien työympäristöt ovat todella siistejä”, hän summaa.

Lue lisää kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Mun Oma Omnia: Marko Hokkola

Sarjassa seurataan henkilökohtaisia tarinoita opiskelijoiden omnialaisuudesta.

Marko Hokkola, audiovisuaalinen viestintä

Digitutori Marko Hokkola

Mitä opiskelet ja missä vaiheessa olet?

Opiskelen Omniassa media-assistentiksi ja olen nyt kolmannella vuodella opinnoissani.

Miten löysit Omnian?

Löysin Omnian media-assistentti-koulutukseen haun kautta.

Mitä haluat tulevalta uraltasi?

Tulevalta uralta toivoisin mukavaa työtä ja mukavia työkavereita. Kuitenkin, ennen kaikkea toivon mukavan palkan!

Mikä on parasta Omniassa?

Parasta Omniassa on Green Screen -huone. Siellä voi näytellä vihreän kankaan edessä ja editoida itsensä, vaikka johonkin elokuvamusiikin tahtiin.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Vapaa-ajalla pelailen paljon videopelejä.

 

Kenen tarinan haluaisit kuulla? Voit ehdottaa sähköpostilla viestinta@omnia.fi.

Aikuislukion opettajien Erasmus+ -matka Itävaltaan – ”Genussland Österreich”

Kieltenopettajat Pirjo Keränen (aikuislukio) ja Minna Karinen (nyttemmin aikuisten perusopetus) osallistuivat lokakuussa Pohjois-Itävallan Schlierbachissa järjestetylle Genussland Österreich –kurssille. Järjestäjänä toimi maan opetusministeriön alainen Kultur und Sprache -ohjelma. Kurssilla käsiteltiin itävaltalaista ruokakulttuuria monesta eri näkökulmasta. Kävimme läpi mm. Itävallan saksan ruokasanaston erityispiirteitä ja ruoka-aiheisia kirjallisuusnäytteitä. Melkoisen iso osa kurssista tapahtui kuitenkin seminaarihuoneen ulkopuolella. Tutustuimme luostariin, jossa toimii myös juustola sekä lähialueen olutpanimoon. Vierailimme myös luomutilalla, ja yhtenä päivänä valmistimme omenapiirakan, Apfelstrudelin, täytteen. Taikinan teki kuitenkin ammattikondiittori.

Luomutuotanto ja lähiruoka olivat kurssin avainsanoja. Esimerkiksi mainitun Apfelstrudelin täytteet ostimme me kurssin osallistujat itse juuri noilla kriteereillä. Alueen ruokakaupoissa oli suuret valikoimat luomu- ja lähituotteita. Itävalta onkin luomutuotannossa Euroopan kärkimaita: 24 prosenttia viljelysmaasta on luomuviljelyssä.

Syksyn satoa Itävallasta.
Syksyn satoa Itävallasta.

Opettajina tutustuimme tietysti myös paikallisiin kouluihin ja seurasimme opetusta niissä. Toinen puolikas ryhmästä tutustui Schlierbachin sistersiläismunkkiluostarin yhteydessä toimivaan yksityiseen 10-18 –vuotiaiden kouluun ja toinen naapurikunta Kirchhdorfin vastaavaan valtiolliseen kouluun. Näihin kouluihin päästäkseen lapsella on oltava riittävän hyvät arvosanat kansakoulusta (Volksschule) keskeisissä aineissa. Työrauha tunneilla oli hyvä ja opettaja-oppilas -suhde rento. Saimme tietää, että opiskelijat kirjoittavat yo-vuotenaan n. 40-sivuisen kirjallisen lopputyön haluamastaan aiheesta. Kirjastossa esillä olevista töistä näimme, että aiheet vaihtelivat aivoinfarktista Jimi Hendrixin kautta supernoviin.

Referoin vielä muutamia kiinnostavia kirjoituksia kurssilla saadusta artikkelikokoelmasta. Aiheet liittyvät Itävaltaan, mutta antavat varmasti pohdittavaa myös suomalaisille. Saksan kielen taitoiset voivat lukea artikkelit kokonaisuudessaan oheisista linkeistä.

Österreichische Rundfunkin sivuilla kerrotaan, että wieniläisten tutkijoiden mukaan Itävalta voisi siirtyä kokonaan luomuviljelyyn, jos lihaa syötäisiin 10 prosenttia vähemmän tai jos elintarvikejätteen määrää vähennettäisiin 25 prosentilla.

Salzburger Nachrichten – lehden sivuilla puolestaan todetaan, että kauneus tulee kalliiksi myös elintarvikepuolella. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman sadosta 1/3 ei päädy koskaan lautaselle asti. Teollisuusmaissa syynä on se, että ruokaa heitetään paljon roskiin, ja tiettyjä kriteereitä täyttämättömät kasvikset puolestaan eivät useinkaan päädy edes kauppoihin asti. Itävaltalaiset kauppaketjut Hofer ja Billa ovat halunneet tähän muutosta ja ottaneet myös ”rumia” – liian suuria tai pieniä tai muodoltaan erikoisia – kasviksia valikoimaansa edulliseen hintaan.

Lopuksi mainitsen vielä Der Standard -lehden artikkelin, jossa kerrotaan ulkomaisten superfood-tuotteiden kotimaisista, ravitsemuksellisesti yhtä terveellisistä vaihtoehdoista. Nämä itävaltalaiset vaihtoehdot löytyvät Suomestakin: esimerkiksi pellavansiemenet korvaavat hyvin chia-siemenet, ja goji- ja acai-marjoille löytyy montakin vaihtoehtoa: tyrni, mustikka, vadelma ja ruusunmarja. Kotimaiset vaihtoehdot sisältävät useimmiten myös vähemmän raskasmetalli- ja kasvinsuojeluainejäämiä.

Teksti: Minna Karinen, kieltenopettaja, Omnian aikuisten perusopetus

Anneli Matikainen sai kudonta-asemalta ja kokkikursseilta paljon iloa arkeen

Kertoisitko vähän itsestäsi?

”Nimeni on Anneli Matikainen, olen 77-vuotias ja asun Tapiolassa. Sain aivoverenkiertohäiriön vuonna 1994, jonka seurauksena vasen puoleni halvaantui. Olin HYKS:ssä potilaana kaksi kuukautta, ja kuntoutus aloitettiin saman tien. Minua kävi tapaamassa aivoverenkierron kokeneiden yhdistyksestä henkilöitä, jota rohkaisivat ja kannustivat eteenpäin. Minusta tämä oli hyvin positiivinen kokemus. Tällä hetkellä vasen puoli on niin kuntoutunut, että pärjään arjessa.”

Entä miten löysit työväenopiston ja millä kursseilla käyt?

”Olin kuullut työväenopiston Ahertajantien kudonta-asemasta ja tapiolalaisena minun oli helppo löytää perille. Juuri tuolloin olin saanut naapuriltani neljä kiloa pellavalankaa. Tapasin kudonta-aseman ihanan opettajan Maikki Kariston, joka auttoi minut alkuun. Maikin ansiota on, että kudoin nämä langat kangaspuilla matoiksi ja verhoiksi. Kudoin 260 cm poppanasängynpeiton 150 cm kokoisilla kangaspuilla. Sängynpeiton kudoin kaksinkertaisena, tämänkin Maikki ohjeisti. Maikki on opastanut myös sokeaa opiskelijaa kutomaan mattoa eripaksuisista langoista!”

Kudonta-asemilla Leppävaarassa, Tapiolassa ja Espoon keskuksessa pääsee kutomaan omaa työtään kangaspuilla.

”Käyn myös työväenopiston mainioilla kokkikursseilla, jossa opettajana on joko Auli Korhonen tai Kati Lindfors. Kurssilla valmistettu kanasalaatti on ilahduttanut monesti.  Jopa mieheni  Amerikassa asuva veli kehuu sitä täällä käydessään. Opimme käyttämään uusia aineita ja mausteita. Esimerkiksi filotaikina oli uusi tuttavuus. On hienoa, että meille aivoverenkiertohäiriön kokeneille on tehty mahdolliseksi osallistua Opetushallituksen tukemille kursseille. On hyvä, että myös sairastuneet huomioidaan.”

Minkälaisia suunnitelmia sinulla on nyt lähitulevaisuudessa?

”Vuodenvaihteessa matkustamme mieheni kanssa pitkälle lomalle Fuengirolan lämpöön ja tulemme takaisin vasta aprillipäivänä. Osallistun Fuengirolassa Sofia-opiston espanjan tunneille. Täällä minulla on käytössä kolmipyöräinen sähkömopo, Espanjassa huristelen nelipyöräisellä sähkömopolla.”

Olisiko sinulla antaa jotain hyvää ohjetta lukijoillemme?

”Sängyn pohjalle ei kannata jäädä ja pitää olla koko ajan aktiivinen. Näillä minä olen pärjännyt.”

Espoon työväenopisto on järjestänyt aivoverenkiertohäiriön kokeneille vuodesta 2000 lähtien ruokakursseja.

Teksti: Kristiina Santala, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Samaa unta -elokuvassa onnistuttiin yhteistyöllä – ohjaaja Sari Tenhuselle projekti on ollut pitkä ja tärkeä

Sari Tenhunen kiittää yhteistyöstä omnialaisia ja kuntalaisia.
Sari Tenhunen kiittää yhteistyöstä omnialaisia ja kuntalaisia.

Samaa unta -elokuvan uusintaesitykset marraskuun alussa myytiin loppuun. Ohjaaja Sari Tenhunen iloitsee elokuvan saamasta palautteesta.

Teatteri- ja kirjallisuusaineiden opetuksesta Espoon työväenopistossa vastaavalla Sari Tenhusella on usean vuosikymmenen työhistoria ja monenlaisia projekteja takanaan

”Samaa unta elokuvan tekeminen oli seikkailu, matka menneisyyteen ja oppimisprosessi uuden äärellä”, Tenhunen toteaa.

”Sen tekeminen oli sekä hauskaa että haastavaa.  Oli antoisaa päästä hyödyntämään kaikkea sitä, minkä olen vuosien varrella oppinut. Ilman yhteistyötä omnialaisten ja kuntalaisten kanssa elokuvan tekeminen ei olisi ollut mahdollista”, Tenhunen kiittelee.

Marraskuun alkupuolella uusintaesityksenä Kino Tapiolassa nähty Samaa unta sai ensi-iltansa viime vuoden syksyllä Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi.

”Kaikki esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä, ja kysyntää on edelleen. Esityksestä on tykätty todella paljon, ja sen äänituotantoa sekä elokuvan runollisuutta ja visuaalisuutta on kiitetty. Opiskelijoille tämä on ollut tärkeä mahdollisuus päästä mukaan isoon projektiin”, Tenhunen kuvailee.

Historiallisesti tärkeää ja kirjallisesti ansiokasta

Elokuva kertoo rakastavaisten kirjeenvaihdosta jatkosodan aikana.

”Elokuvan aihe on tärkeä.  Joillakin suomalaisilla on vielä jäljellä vanhempiensa tai isovanhempiensa kirjeenvaihto sotavuosilta. Ne ovat osa meidän kollektiivista alitajuntaamme, yhteistä historiaa. Sanotaanhan, että sota vaikuttaa aina neljänteen sukupolveen”, Tenhunen pohtii.

”Tämä kirjeenvaihto valikoitui aiheeksi, koska se on yhden tuntemattoman rivisotilaan ja hänen rakastettunsa tarina. Kirjeet ovat myös poikkeuksellisen korkeatasoista suomen kieltä.”

Tenhunen kertoo yli kymmenen vuotta kestäneen yhteistyön Hannu Lemolan, Juha Hytösen, Thomas Mattsonin ja Leena Lähteenmäen kanssa olevan tärkeä osa elokuvan toteutumista. Nuorten työpajoilla työskentelevä nelikko on ollut opiskelijoineen tekemässä kuva- ja äänituotantoa myös monissa muissa projekteissa.

”Lähes kaikilla elokuvassa mukana olleilla on omanlaisensa tausta Omniassa. Esimerkiksi pääosan esittäjä Juho Kuusamo on opiskellut Omniassa”, Tenhunen kertoo.

Elokuvan pääosissa nähtävät Kuusamo ja Talvikki Eerola ovat näyttelemisen ammattilaisia. Mukana on myös työväenopiston opiskelijoita,  ja äänituotanto on Omnian nuorten työpajojen opiskelijoiden käsialaa.

Vahvasti omnialainen projekti

Samaa unta -elokuvan tarinaa on kerrottu jo kymmenen vuotta. Idea lähti lentoon runoesityksestä, minkä jälkeen tehtiin teatteriversio.

”Tekstiä rakastetaan, ja jatkosuunnitelmia mietitään jo. Nyt olen iloinen, että uusintaesitykset sujuivat hyvin ja saivat katsomot täyteen.”

Sari Tenhuselle yhteistyö Omniassa ja kuntalaisten kanssa on erityinen ilonaihe.

”Työryhmä on enemmän kuin osiensa summa, ja kaikki oppivat toisiltaan. Myös virheistä opitaan, ja tämä on ollut aivan valtava panostus kaikilta tekijöiltä”, hän tuumaa.

”Aina on hiottavaa. Merkityksellinen ja opetuksellisestikin ansiokas tarina ansaitsee korkeatasoisen lopputuloksen”.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Avoin asenne kantaa pitkälle – Samuli Heikkinen sai rohkeutta Saksan työssäoppimisjaksolta

Samuli Heikkinen kannustaa työssä oppimiseen ulkomailla.

Espoolainen Samuli Heikkinen, 21, aloitti viime vuonna liiketalouden opiskelun Omnian Leppävaaran toimipisteessä.

”Kiinnostuin kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista heti opintojen alussa. Ajattelen, että kun on tällainen mahdollisuus, se pitää käyttää”, hän tuumii.

Kahdeksan viikkoa työssä oppimassa Saksassa Nürburgissa oli Heikkiselle arvokas kokemus.

”Se on sen verran pitkä aika, että elämä ehtii siinä ajassa muuttua normaaliksi hyvine ja huonoine puolineen”, hän sanoo.

”Kokemuksena ulkomaanjakso oli todella hyvä.  Olin tekemässä toimistotöitä kilpa-autovuokraamossa, mikä oli työssäoppimispaikkanakin ainutlaatuinen. Siellä oli henkilökuntaa muun muassa Meksikosta, Hollannista, Etelä-Afrikasta ja Uudesta Seelannista. Kaikille oli itsestään selvää, että työskentelykieli on englanti. Siinä kehittyi myös oma kielikorva, ja aloin muun muassa ymmärtää erilaisia aksentteja.”

Itsenäisyys ja rohkeus vahvistuvat 

Samuli Heikkisen mukaan ulkomaille lähtiessä tärkeintä on avoin asenne ja omien ennakkoluulojen karsiminen.

”Sillä pääsee jo tosi pitkälle. Halusin, että työssäoppimisjaksoni veisi minut pois omalta mukavuusalueeltani. En esimerkiksi ole erityisen kiinnostunut autoista, mutta työpaikka oli mielenkiintoinen. Kokemus antoi rohkeutta ja opetti itsenäisyyttä sekä vastuunottoa”, hän sanoo.

”Menin Saksaan osittain myös siksi, että seuraan tiiviisti saksalaista jalkapalloa. Hankin lippuja matseihin ja sain matsiviikonloput vapaiksi. Sen voimalla jaksoi tehdä töitä, kun oli jotain, mitä odottaa.”

Tavoitteena jatko-opinnot 

Heikkinen on käynyt lukion ennen ammatillisia opintoja. Tavoitteena on valmistua tulevassa vuodenvaihteessa.

”Ammatilliset opinnot ovat aika erilaisia verrattuna lukioon. Olen tykännyt siitä, että teoriaa pääsee soveltamaan käytännössä”, hän toteaa.

Samuli Heikkinen suunnittelee jatkavansa opintoja ammattikorkeakoulussa. Valmistumisen jälkeen tavoitteena on kuitenkin päästä työelämään.

”Uskon, että kokemuksista kansainvälisessä työpaikassa ja ulkomailla työskentelystä on hyötyä tulevaisuudessa. Saksassa minulla oli espanjalainen kämppis, joka kertoi olleensa vaihto-opiskelijana Erasmuksen kautta. Hänen mukaansa ulkomailla opiskelusta tai työskentelystä saatu hyöty voi tulla esiin yllättävissäkin tilanteissa vaikka vuosien jälkeen. Suosittelen ehdottomasti lähtemään kansainvälisille jaksoille, kun se on mahdollista.”

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

WorkPilotsin avulla töihin – Opiskelijat huolsivat työhallia loma-aikana

Ari Reiman ohjaa Yahye Yussufia ja Tauwil Mohdrashidia.
Ari Reiman ohjaa Yahye Yussufia ja Tauwil Mohdrashidia.

Joukko Omnian opiskelijoita työskenteli syysloman aikana kone- ja metallialan työhallin kunnossapitotehtävissä.

Työskentely oli mahdollista WorkPilots-kokeilun avulla. Omnia on ollut WorkPilotsissa mukana keväästä 2017 alkaen. Kokeilun avulla työllistetään nuoria erilaisiin mikrotöihin. Työt ja työntekijät löytyvät mobiilisovelluksen avulla.

”Opiskelijoita on työllistetty keväästä 2017 alkaen sopivina aikoina. Meillä on käytössä tietty tuntimäärä, minkä mukaan opiskelijoita voidaan työllistää”, kertoo kouluttaja Ari Reiman.

Reimanin mukaan työllistetyt nuoret ovat yleensä samoja, hyviksi työntekijöiksi havaittuja tekijöitä.

”Opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään. Työt ovat muun muassa hallin ylläpitotehtäviä, tavaroiden hyllyttämistä, apukäsinä toimimista ja uusien osien tekemistä. Pääasiassa olen ollut oikein tyytyväinen tekijöiden työpanoksiin”, hän kertoo.

Työkokemusta ja työelämätaitoja 

Mukana kokeilussa olevat opiskelijat ovat tyytyväisiä työmahdollisuuksiin.

”Ari pyysi meitä mukaan. On tietysti kivaa, että saa palkkaa ja pääsee tekemään niin sanotusti oikeita töitä.  Samalla oppii asioita, joita tarvitaan työelämään siirryttäessä”, toteaa Tommi Toikkanen.

Espoolainen Yahye Yussuf, 21,opiskelee Omniassa matkailualaa, mutta kone- ja metallialan tehtävät ovat tuntuneet hänestä kiinnostavilta.

”Hain WorkPilotsissa näihin tehtäviin, ja nautin tästä. Voisin ehkä ajatella tekeväni tätä työtä myöhemminkin”, hän tuumaa.

Myös espoolainen Tauwil Mohdrashid, 18, tähtää kone- ja metallialan töihin.

”Päivärytmi pitää olla kohdallaan, kun aamulla on mentävä töihin”, hän toteaa.

Työturvallisuus on tärkeää 

Ari Reimanin mukaan opiskelijat pääsevät tekemään töitä koko työajan ja näkevät samalla, että oppilaitoksessa tehdään muun muassa huoltotöitä myös loma-aikoina.

Mukana olleiden opiskelijoiden tiedot tallentuvat WorkPilotsiin, ja myös työnantaja näkee sieltä kunkin työhistorian.

Ari Reiman korostaa, että työturvallisuusasiat käydään opiskelijoiden kanssa huolellisesti läpi.

”Tärkeintä on, että työt saadaan tehtyä terveenä, ja töihin tuleminen ja sieltä lähteminen on säännöllistä”, hän sanoo.

”Opiskelijat pääsevät kokeilemaan onnistumisen iloa, ja joku saattaa innostua uudesta alasta.”

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Yrittäjyysleirillä opittiin kiertotaloudesta

Omnian yrittäjyysleirin osanottajat pohtivat liikeideaa romujen jatkojalostamiselle. Moni osallistujista uskoo yrittämisen oleva mahdollista myös omalla kohdalla.  

Jonna Haltia ohjaa opiskelijoita kiertotalouspelissä.
Jonna Haltia ohjaa opiskelijoita kiertotalouspelissä.

Omniassa vietettiin lokakuussa yrittäjyysleiriä, jonka aikana eri alojen opiskelijat pääsivät tutustumaan kiertotalousyrittäjyyteen.

Omnian Finnsin toimipisteeseen kokoontui 20 opiskelijaa eri aloilta oppimaan kestävään yrittäjyyteen vaadittavista toimintaperiaatteista.

Opiskelijat pelasivat leirillä muun muassa yrittäjyyttä ja kieratotaloutta käsittelevää Circula-peliä, jota oli alustamassa Niina Rossi Syklistä. Opiskelijat pääsivät myös suunnittelemaan kestävään kehitykseen liittyvää yritystoimintaa.

Kestävät toimintatavat kiinnostavat 

Vaatetusalan toisen vuoden opiskelija Katja Mustonen kertoi haaveilevansa yrittäjyydestä.

”Haluaisin toimia yrittäjänä mahdollisimman kestävästi. Esimerkiksi materiaalien käytössä kierrätys tuntuu mielekkäältä ja järkevältä”, Mustonen sanoo.

Yrittäjyysleirin osanottajat olivat Omnian eri alojen opiskelijoita, ja mukana oli niin nuoria kuin aikuisiakin. Osa opiskelijoista oli vasta-aloittaneita, mutta mukana oli myös opinnoissaan pidemmälle edenneitä.

Liikeideaa pohdittiin yhdessä

Opiskelijoiden tehtävänä oli pohtia erilaisia vaihtoehtoja järvenpääläisen osto- ja myyntiliikeyrittäjän tuotteiden jatkojalostamiseen. Liikeideaa jalostettiin iltaan asti, minkä jälkeen raati arvioi liikeidean toimivuuden.

Katja Mustonen haaveilee yrittäjyydestä.
Katja Mustonen haaveilee yrittäjyydestä.

Raadissa olivat mukana Omnian edustajien lisäksi yrittäjä sekä Aino Tissari Nuori Yrittäjyys -yhdistyksestä, Isa Kukkapuro-Enbon ja Henrik Enbom.

Leirille osallistuneet teknisen suunnittelun opiskelijat pitivät leirikokemusta erittäin myönteisenä.

”Yrittäjyys kiinnostaa yhtenä työllistymisvaihtoehtona, ja leirillä on opittu mielenkiintoisia asioita kiertotalousyrittäjyydestä”, totesivat teknisen suunnittelun opiskelijat Kirsi Kannisto, Lasse Hakanen ja Ferenc Kaszoni.  

Yhden yön leirin sekä kahden päivän projektityön avulla suoritettiin yhden opintopisteen verran yrittäjyyttä sekä yksi opintopiste kestävän kehityksen edistämistä.

Leirin järjestelyistä ja arvioinneista vastasivat opettajat Terhi Kokkonen ja Jonna Haltia.

Yrittäjyys on tärkeä osa Omnian opiskelijoiden opintoja. Omnian Yrittäjyyden oppimaisema aloitti syyskuussa uutena oppimisympäristönä kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Lue lisää Yrittäjyyden oppimaisemasta.

Teksti ja kuvat: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Esa Savolainen innostuu kilpailutoiminnasta

Esa Savolainen opettaa Omnian leipurikondiittoriopiskelijoita ja toimii SkillsExperttinä. Hän vastasi haastattelukysymyksiin koskien kilpailutoimintaa ja työtään Omniassa.

Kuka olet ja mitä alaa opetat Omniassa?

Olen Esa Savolainen ja opetan Omniassa leipuri-kondiittoreita iltaisin, pääasiassa aikuisia.

Millainen ihminen olet?

Olen 53-vuotias neljän lapsen isä ja yhden lapsenlapsen vaari. Pelaan lentopalloa espoolaisessa seurassa, jossa toimin myös luottamustehtävissä kuntolentopallojaoston puheenjohtajana. Minulla on leipomoalan työkokemusta yli 20 vuotta erilaisissa tehtävissä, kuten leipurina, työnjohtajana sekä tuotepäällikkönä maahantuojalla. Opettajana olen toiminut yhteensä noin 15 vuotta, josta Omniassa vakituisesti 8 vuotta. Persoonana olen sivusta tarkkaileva, pohdiskeleva, innovatiivinen, huumorintajuinen, joustava ja muut huomioonottava. On vaikea sanoa millainen työkaveri tai opettaja olen, mutta uskon että nuo persoonaa kuvaavat piirteet näkyvät myös opettajuudessa sekä työkaverina.

Esa Savolainen toimii SkillsExperttinä.
Esa Savolainen toimii SkillsExperttinä.

Mikä vei sinut kilpailutoimintaan? Mitä kilpailutoiminta antaa sinulle? Entä opiskelijalle?

Kilpailutoimintaan minut ajoi halu kehittyä ja kehittää. Olen kilpaillut itse sekä opettajana valmentanut opiskelijoita alan kilpailuissa useaan otteeseen. Minulle kilpailutoiminta antaa uudenlaisia haasteita niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Valmentajan toimiminen haastaa ammatillisesti mutta myös antaa erittäin paljon. Valmennuksessa on paljon samaa kuin opettamisessa. Ohjattavien määrä on vain pienempi, joten voi keskittyä paremmin ohjaamiseen.

Uskon, että opiskelija saa kilpailemisesta hyviä kokemuksia, näkyvyyttä, uusia kavereita  niin kotimaasta kuin ulkomailta ja ennen kaikkea mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan.

Olit ensimmäistä kertaa EuroSkills -kisoissa Budapestissa syyskuussa.

Yllätyin nuorten leipureiden taidoista ja siitä, miten rauhallisesti he suorittivat kaikki kilpailutehtävät kymmenien tuhansien kisavieraiden katsellessa. Yllätyin myös siitä, miten upeasti eri maiden nuoret tulivat keskenään toimeen. Suomen maajoukkue oli kuin yhtä perhettä, ja kaikki kannusti toisiaan upeasti.

Kisa oli huikea, innostava ja silmiä avaava.

Viesti kollegoille ja opiskelijoille. Mitä haluat sanoa, miksi sinun mielestä kannattaa olla mukana nuorten ammattiosaajien kilpailutoiminnassa.

Kilpailutoimintaan osallistuminen antaa sekä opiskelijalle että opettajalle mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti. Kilpailuihin harjoitellessa saa ratkaista erilaisia haasteita, joihin leipomossa tai koulussa ei normaalisti törmää. Kilpailutoiminta haastaa mutta myös palkitsee, vaikka ei menestystä tulisikaan.

Miten näit  yrittäjyyden tulevan esiin kisojen aikana? Vai näkyikö se kisoissa?

Olin niin keskittynyt oman valmennettavani kilpailusuorituksen seuraamiseen, ettei kiinnittänyt yrittäjyyteen liittyviin asioihin.

Mistä unelmoit? Miksi?

Jos mietin kilpailutoiminnan kannalta, niin haluaisin toimia joskus kansainvälisessä kilpailussa eksperttinä eli tuomarina. Haluan olla kehittämässä kansainvälistä kilpailutoimintaa yhdessä muiden maiden eksperttien kanssa. Toki ohessa edistää kotimaan kilpailutoimintaa ja ammatillista opetusta sen kautta.

Teksti: Tuula Kurkisuo

Kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut