Aikuislukion opettajien Erasmus+ -matka Itävaltaan – ”Genussland Österreich”

Kieltenopettajat Pirjo Keränen (aikuislukio) ja Minna Karinen (nyttemmin aikuisten perusopetus) osallistuivat lokakuussa Pohjois-Itävallan Schlierbachissa järjestetylle Genussland Österreich –kurssille. Järjestäjänä toimi maan opetusministeriön alainen Kultur und Sprache -ohjelma. Kurssilla käsiteltiin itävaltalaista ruokakulttuuria monesta eri näkökulmasta. Kävimme läpi mm. Itävallan saksan ruokasanaston erityispiirteitä ja ruoka-aiheisia kirjallisuusnäytteitä. Melkoisen iso osa kurssista tapahtui kuitenkin seminaarihuoneen ulkopuolella. Tutustuimme luostariin, jossa toimii myös juustola sekä lähialueen olutpanimoon. Vierailimme myös luomutilalla, ja yhtenä päivänä valmistimme omenapiirakan, Apfelstrudelin, täytteen. Taikinan teki kuitenkin ammattikondiittori.

Luomutuotanto ja lähiruoka olivat kurssin avainsanoja. Esimerkiksi mainitun Apfelstrudelin täytteet ostimme me kurssin osallistujat itse juuri noilla kriteereillä. Alueen ruokakaupoissa oli suuret valikoimat luomu- ja lähituotteita. Itävalta onkin luomutuotannossa Euroopan kärkimaita: 24 prosenttia viljelysmaasta on luomuviljelyssä.

Syksyn satoa Itävallasta.
Syksyn satoa Itävallasta.

Opettajina tutustuimme tietysti myös paikallisiin kouluihin ja seurasimme opetusta niissä. Toinen puolikas ryhmästä tutustui Schlierbachin sistersiläismunkkiluostarin yhteydessä toimivaan yksityiseen 10-18 –vuotiaiden kouluun ja toinen naapurikunta Kirchhdorfin vastaavaan valtiolliseen kouluun. Näihin kouluihin päästäkseen lapsella on oltava riittävän hyvät arvosanat kansakoulusta (Volksschule) keskeisissä aineissa. Työrauha tunneilla oli hyvä ja opettaja-oppilas -suhde rento. Saimme tietää, että opiskelijat kirjoittavat yo-vuotenaan n. 40-sivuisen kirjallisen lopputyön haluamastaan aiheesta. Kirjastossa esillä olevista töistä näimme, että aiheet vaihtelivat aivoinfarktista Jimi Hendrixin kautta supernoviin.

Referoin vielä muutamia kiinnostavia kirjoituksia kurssilla saadusta artikkelikokoelmasta. Aiheet liittyvät Itävaltaan, mutta antavat varmasti pohdittavaa myös suomalaisille. Saksan kielen taitoiset voivat lukea artikkelit kokonaisuudessaan oheisista linkeistä.

Österreichische Rundfunkin sivuilla kerrotaan, että wieniläisten tutkijoiden mukaan Itävalta voisi siirtyä kokonaan luomuviljelyyn, jos lihaa syötäisiin 10 prosenttia vähemmän tai jos elintarvikejätteen määrää vähennettäisiin 25 prosentilla.

Salzburger Nachrichten – lehden sivuilla puolestaan todetaan, että kauneus tulee kalliiksi myös elintarvikepuolella. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman sadosta 1/3 ei päädy koskaan lautaselle asti. Teollisuusmaissa syynä on se, että ruokaa heitetään paljon roskiin, ja tiettyjä kriteereitä täyttämättömät kasvikset puolestaan eivät useinkaan päädy edes kauppoihin asti. Itävaltalaiset kauppaketjut Hofer ja Billa ovat halunneet tähän muutosta ja ottaneet myös ”rumia” – liian suuria tai pieniä tai muodoltaan erikoisia – kasviksia valikoimaansa edulliseen hintaan.

Lopuksi mainitsen vielä Der Standard -lehden artikkelin, jossa kerrotaan ulkomaisten superfood-tuotteiden kotimaisista, ravitsemuksellisesti yhtä terveellisistä vaihtoehdoista. Nämä itävaltalaiset vaihtoehdot löytyvät Suomestakin: esimerkiksi pellavansiemenet korvaavat hyvin chia-siemenet, ja goji- ja acai-marjoille löytyy montakin vaihtoehtoa: tyrni, mustikka, vadelma ja ruusunmarja. Kotimaiset vaihtoehdot sisältävät useimmiten myös vähemmän raskasmetalli- ja kasvinsuojeluainejäämiä.

Teksti: Minna Karinen, kieltenopettaja, Omnian aikuisten perusopetus

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen edellyttää keskustelua ja luottamusta

Uuden ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöiset tavoitteet ovat erinomaiset. Toimeenpano on kuitenkin vielä kesken ja oppilaitokset ovat eri vaiheissa. Missä mennään Omniassa? 

Omnian rehtori Maija Aaltola.Valtakunnan mediassa on nostettu huomiota herättäviä otsikoita ammatillisen koulutuksen epäonnistumisista. Ongelmia ei kuitenkaan ole juurikaan avattu ja syitä pohdittu, vaan ennemminkin tyylinä on ollut kärjistää ja yleistää. Vaikka avoin keskustelu on tärkeää, on tapa, jolla sitä käydään, saanut minut ja monet muut ihmettelemään – tunnetaanko ammatillisen koulutuksen laajuutta, kiinnostaako sen kehittyminen aidosti ja ymmärretäänkö yksipuolisen uutisoinnin negatiivisia vaikutuksia?

Omniassa kuten muuallakin, ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön toimeenpano on kesken. Näin on, vaikka uudistuksen tavoitteisiin uskotaan, tahtoa löytyy, töitä tehdään ja paljon hyviä käytäntöjäkin on jo valmiina. Koulutusmuotojen välisten raja-aitojen kaataminen ja uuden rakentaminen edellyttää onnistuakseen yhteistä keskustelua, ymmärrystä ja näkemystä. Ajattelun ja asenteiden muutos on hidasta ja se etenee eritahtisesti yhteisö- ja yksilötasoilla.

Uusi toimintakulttuuri tarvitsee uusia toimintamalleja, mutta myös vanhojen purkamista. Ketju ministeriöstä yksittäisen opettajan työhön on vielä pitkä ja heikko. Puuttuvat ja muuttuvat ohjeet sekä keskeneräiset järjestelmät haastavat arkea. Uusi vuosityöaika mietityttää. Johtajuus ja esimiestyö ovat lujilla – samaan aikaan uudistumisen kohteena nekin. Toimintakulttuurin muutos koskee kaikkea ja kaikkia. Tapamme reagoida muutokseen on erilaista.

Uudistuksen laajuus huomioiden ei ole ihme, jos oppilaitoksissa tapahtuu ei-toivottaviakin asioita. Niitä tapahtui myös ennen reformia. Tärkeää onkin ymmärtää, että otsikoihin nousseet epäkohdat johtuvat monista eri syistä ja niihin ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Kaikki esille nousevat ongelmat pitää kuitenkin ottaa vakavasti, käydä keskustelua ja etsiä ratkaisuja, mutta niiden perusteella on väärin leimata koko ammatillinen koulutus ja sen tarvitsema uudistus.

Omniassa toimintaa on kehitetty reformin tavoitteiden mukaisesti jo ennen lainsäädännön voimaantuloa. Vuonna 2017 koottiin samaan oppilaitokseen kaikki koulutukset ja palvelut. Yksilö- ja yritysasiakkaita haluttiin palvella mahdollisimman joustavasti ilman turhia hallinnollisia siiloja. Pedagoginen kehittäminen ammatillisen koulutuksen, aikuislukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja muiden koulutusten yhteisenä prosessina on ollut antoisaa. Yhdessä on laadittu opettajan uusi tehtävänkuva ja tunnistettu erilaisia opettajan rooleja. Opiskelijoita opettava, ohjaava ja tukeva joukko on kuitenkin laaja, joten ohjauskokonaisuus on parhaillaan uudelleen suunnittelun alla.

Meillä ei pohdita, kuuluuko tehtäviimme myös heikommassa asemassa olevista huolehtiminen. Ilman koulutuspaikkaa, tutkintoa tai työpaikkaa olevien nuorten ja aikuisten sekä maahanmuuttajien osallisuuden, osaamisen ja työllistymisen varmistaminen on kirjattu kuntayhtymän uuteen perussopimukseen. Karsinnan sijaan pohdimme, miten löytäisimme kaikille hakijoille mahdollisimman soveltuvan ja motivoivan polun osaamisen kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valtakunnallisissa ja Omnian rakenteissa olisi opiskelijavalintaankin liittyen kehitettävää.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu valtakunnallisesti. Omnian rahoitusta on tietysti myös leikattu, mutta henkilöstön irtisanomisilta on vältytty. Leikkaukset näkyvät alijäämäisenä talousarviona. Opiskelijamäärää kasvattamalla, toimintaprosesseja uudistamalla ja resursseja osuvammin kohdentamalla on tavoitteena saavuttaa taloudessa tasapaino vuonna 2020. Jotta tämä kunnianhimoinen tavoite saavutetaan, on vaikuttavuuden ja laadun varmistaminen pidettävä koko ajan keskiössä.

Omniassa opetusresurssia ei määritellä opetettavan asian perusteella. Tutkinnon osiin ja tutkinnon osien osa-alueisiin laaditaan useampia erilaisia toteutuksia opiskelijoiden työpaikalla oppimiseen, ryhmämuotoiseen oppimiseen, joustavaan oppimiseen ja verkossa oppimiseen. Erilaisissa toteutuksissa opetuksen, ohjauksen ja tuen resursointi optimoidaan ensisijaisesti kohderyhmän tarpeen perusteella.

Riippumatta valitusta toteutuksesta, opiskelija etenee aina henkilökohtaisen suunnitelman ja kalenterin mukaan. Kesällä 2018 tehtiin Omniassa linjaus, että päätoimisesti opiskeleville opiskelijoille tulee varmistaa mahdollisuus opiskeluun ja/tai ohjaukseen kaikkina arkipäivinä – silloinkin, kun opiskelijalla on tunnustettu aikaisempaa osaamista, opiskelija haluaa edetä nopeammin tai opetusjärjestelyissä tapahtuu äkillisiäkin muutoksia. Aina näin ei kuitenkaan vielä toteudu, erilaisista syistä, joten kehittäminen tämänkin tärkeän asian osalta jatkuu.

Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat kaikille opiskelijoille samat, riippumatta tavasta, jolla osaaminen on hankittu. Osaamisen arviointi perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, jossa on myös määritelty arvosanojen 1-5 kriteerit. Opettaja vastaa pedagogisena asiantuntijana osaamisen arvioinnin toteutumisesta määräysten mukaan silloinkin, kun toisena arvioijana on nimetty työelämän edustaja. Opettajien työn tueksi laaditaan parhaillaan osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa.

Uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteet opiskelija- ja työelämälähtöisyydestä ovat kannatettavia. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan kuitenkin vielä paljon kehittämistyötä sekä uuden oppimista kaikilla tasolla.

Ongelmat tulee ottaa vakavasti, mutta niistä huolimatta, tai juuri niiden vuoksi on pidettävä positiivista ja kehittävää puhetta yllä. Se on ainoa tapa varmistaa luottamuksen säilyminen ammatillista koulutusta kohtaan.

Pidetään tärkeää keskustelua yllä!

Maija Aaltola, rehtori
Omnia

Omnia on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Meillä opiskelee vuosittain yli 10 000 eri ikäistä ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Opiskelijoista alle 20 -vuotiaita oli vuonna 2017 29%. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi opiskelijat suorittavat meillä tutkinnon osia, valmentautuvat ammatilliseen koulutukseen tai syventävät ja täydentävät ammatillista osaamistaan. Koulutukseen voi hakeutua yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Lisäksi koulutusta toteutetaan henkilöstökoulutuksena, työvoimakoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena.

Healthy Future project, Open Badges as part of the competence-based learning

The ITK-2018 exhibition and conference were held at the hotel Cumulus Resort Aulanko in Hämeenlinna on 11-13 April 2018. The ITK Conference is a unique event for digital education and learning in the education sector.

Lecturers Oona Haapakorpi from Omnia and Henna Ström-Kallio and Hanna Arminen from Ekami presented the results of the Healthy Future project. Oona Haapakorpi is responsible for the professional content of the project.

From the left Henna Ström-Kallio and Hanna Arminen from Ekami

Healthy Future projects is a development project for the food service industry, developing 43 Open Badges for Sustainable Development and two professional e-books with the criteria for the HoReCa industry and learning material published in four languages (English, Finnish, Croatian and Italian).

This development project is the first of its kind in vocational education in Finland. The project has deepened co-operation between Omnia and Ekami educational institutes and has inspired a united, open-minded operating model between them: e.g. Guild Schools, especially Cooks Guild Schools (in Finnish Kokkikilta), whose main theme is digital development. In the Guild School model, the active students acquire different professional skills and prepare for working-life using a variety of social media tools.

A press conference in hotel Cumulus Resort Aulanko in Hämeenlinna

Oona Haapakorpi and Henna Ström-Kallio held a press conference about Open Badges for Sustainable Development in teaching (11.4.2018).  Omnia and Ekami (Oona Haapakorpi, Henna Ström-Kallio and Hanna Arminen) also had a lecture on the same subject as a “poster” (#ITKPosteri293) 12-13.4.2018. However, the first presentation by Oona Haapakorpi on the subject was held on ITK-Webinar 4.4.2018.

Henna Ström-Kallio and Oona Haapakorpi held a press conference in Hämeenlinna 11.4.2018

The Open Badges for Sustainable Development were introduced as part of the competence-based learning during the press conference. Open digital badges are a new online standard to recognize learning and achievements.  They are a digital method to prove evidence of competencies. As they are an open standard they are not tied to any specific service or platform. Healthy Future project’s Open Badges are based on the criteria for the catering qualification.

During the project we have done 39 Open Badges and 4 Meta Open Badges in four different languages (Finnish, English, Italian and Croatian). The Open Badges for Sustainable Development are integrated in the Finnish national curriculum for restaurant and catering. In this national curriculum in the compulsory parts of the qualification competence requirements corresponding 20 Open Badges for Sustainable Development can be found. In the optional parts of the qualification there are competence requirements corresponding 12 Open Badges for Sustainable Development and competence requirements corresponding yet another six Open Badges for Sustainable Development can be found in the general qualification modules (in Finnish called YTO). The Open Badges for Sustainable Development are divided into three colours defining the areas of ecological sustainable development (blue), social sustainable development (green) and economic sustainable development (turquoise).

A pathway from high school to vocational learning

One of the ideas is that a student can apply for an Open Badges already during high school. This gives students direct skills for restaurant and catering studies. At the same time, the students will have a clear idea, e.g. what the cooks must know about sustainable development. Digital know-how helps students to verify their skills and make their competence visible in their portfolio. Open Badges provide a meaningful game approach to learning the subject.

By using Open Badges we correspond to the challenges that the vocational education reform sets: student’s progress in individual study paths and the competence-based learning. Learning is most effective when it is multichannel and social. To develop the learner’s competencies and commitment and to increase his/her interest, the learning materials and environments should be accessible to students in inspirational ways. At best, competence-based learning can be enhanced by utilizing digital tools and using gameplay elements as an inspiration for knowledge retrieval.

The Healthy Food Choices for a Sustainable Future – Healthy future

The Healthy Food Choices for a Sustainable Future is an international Erasmus+ KA2 project. The project is developing cooperation between vocational culinary schools and colleges and working life in the fields of health, tourism & catering and environmental technologies mainly in Finland, Croatia and Italy. The idea of the project was born of the need to develop the professional skills of students’ sustainable development by combining digital competence marks, the Open Badge, in vocational education. With Open Badges, knowledge can be accumulated regardless of time or place, and it supports the student’s competence base and self-guidance.

Healthy future project’s focus is to develop sustainable development activities in the catering industry. This consists a healthy diet that produces climate-friendly meals. The purpose is to increase the use of vegetables to reduce carbon footprint. At the same time, we have increased and developed student entrepreneurship, international studies and competing activities.

The project is co‐funded by the European Commission’s Erasmus+ program.

The project partners are Omnia and Ekami from Finland, Galileo.it from Italy and Centar za odgoj i obrazovanje Slava Raškaj Zagreb and Hotelijersko‐turistička i ugostiteljska škola Zadar from Croatia.

Are you interested to know what our future activities are? Do you want more info?

Oona Haapakorpi
Ruokatuotannon lehtori, Omnia

Vierailulla Aalto Design Factoryssä Otaniemessä

All you need is Love, Design Business and Engineering

Tekoälyn perusteet senioreille -kurssin osallistujat saivat mahdollisuuden vierailla yhdessä Omnia AI Labin projektijohtaja Heidi Rajamäki-Partasen ja projektipäällikkö Timo Witikaisen  kanssa Aalto Design Factoryn tiloissa Otaniemessä. Kurssilaiset ovat tavanneet muutamana tiistaina AI Labin tiloissa Otaniemessä ja ovat tutustuneet tekoälyn perusteisiin. Tarkoituksena on toteuttaa omaa arkea helpottava tekoälypohjainen kännykkäsovellus.

Vieraat otti vastaan tuotekehitysprofessori Kalevi Ekman , joka esitteli Aalto Design Factoryn toimintaa. Aalto Design Factory on syyskuussa 2008 käynnistynyt Aalto-yliopiston hanke, jonka tarkoituksena on toimia tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristönä. Aalto Design Factory pyrkii edistämään tieteidenvälistä ja ongelmanlähtöistä oppimiskulttuuria. Talo on ensimmäinen yliopiston rakennus vuodelta 1958, jossa on lattiapinta-alaa 3200 m2.

Pääauditorio sijaitsee tutkimushallissa, joka on suunniteltu mahdollisimman monikäyttöiseksi. Täällä voi järjestää luentoja, seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, väitöstilaisuuksia tilaisuuden järjestäjän vastatessa toteutuksesta.

Noin 37 – 40 kurssia on mukana toiminnassa. Opiskelijat ja oppiminen ovat keskiössä, yritysten ja yhteiskunnan haasteita unohtamatta. Kyseessä on tieteidenvälinen opiskelu ja opiskelijat ottavat vastuun omasta alueestaan. Näin opiskelijan on helpompi jatkossa toimia erilaisissa työtehtävissä erilaisten ihmisten kanssa eri maissa.

Design Factoryn pedagoginen ajatus nojautuu tarveperusteiseen oppimiseen ympäristössä, joka kannustaa uteliaisuuteen ja pehmeiden taitojen kehittämiseen. Professori Ekman on kehittänyt innostavan oppimisfilosofian ja totesi saadessaan Maailman kulttuurineuvoston koulutuspalkinnon vuonna 2016 ”menestyminen vaatii osaamista, mutta innostus ja intohimo ovat sitäkin tärkeämpiä tekijöitä”.

Talo noudattaa yhden kahvikoneen politiikkaa ja kokoaa kaikki yhteen pisteeseen kahvin nauttimisen ympärille. Lattiaan on kiinnitetty tarra Hugging point, jotta ihmiset tulisivat toisiaan lähemmäs tälläkin tavalla.

Seuraavaksi vieraat tutustuivat konepajaan, jossa mallinrakennusmestari Kari Kääriäinen esitteli toimintaa, joka keskittyy mekaniikan oppilastöihin ja start up -yritysten tarpeisiin. Konepajaan tullessaan opiskelija saa käytännössä suunnittelun opetusta, voi purkaa sydäntään ja olla vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Periaatteena onkin toimia ihmisenä ihmisten joukossa.

Ryhmä siirtyi professori Teemu Ronkan vetämään elektroniikkapajaan, mistä kierros jatkui vielä bunkkeriin, jossa voi rakentaa erilaisia malleja. Vierailun lopuksi virisi vilkas keskustelu.

DFGN eli Design Factory Global Network toteuttaa kerran vuodessa kansainvälisen tapahtumaviikon, jossa vuorovaikutuksella on tärkeä rooli. Mukana on 21 verkostoa viideltä mantereelta. Verkoston mottona on tekemisen intohimon jakaminen. Verkostoa hallinnoi Aalto Design Factory.

Miten tytöt saadaan kiinnostumaan tekniikasta? Design Factory kutsuu aina pari oppilasta yläasteelta kerrallaan TET-jaksolle viikoksi tutustumaan ja osallistumaan. Koulujen opot on informoitu asiasta.

Tutki, kokeile, kehitä -kilpailun lopputapahtumaa vietettiin 5.-6.4.2018 Aalto Design Factoryssä. Kilpailu on kehitetty 6 – 20-vuotiaille tieteistä ja tekniikasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 176 työtä.

Kestävän kehityksen teemapäivä | Aalto Sustainability Day järjestetään 18.5.2018 Dipolissa. Kaikille avoin kestävän kehityksen teemapäivä on täynnä mielenkiintoisia puheenvuoroja, tutkimuscaseja, opiskelijoiden töitä, kampuskierroksia ja paljon muuta. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä. Tapahtuman kieli on englanti.

Kristiina Santala, tiedottaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Vierailulla Aalto Design Factoryssä Otaniemessä

Tekoälyn perusteet senioreille -kurssin osallistujat saivat mahdollisuuden vierailla yhdessä Omnia AI Labin projektijohtaja Heidi Rajamäki-Partasen ja projektipäällikkö Timo Witikaisen  kanssa Aalto Design Factoryn tiloissa Otaniemessä. Kurssilaiset ovat tavanneet muutamana tiistaina AI Labin tiloissa Otaniemessä ja ovat tutustuneet tekoälyn perusteisiin. Tarkoituksena on toteuttaa omaa arkea helpottava tekoälypohjainen kännykkäsovellus.

All you need is Love, Design Business and Engineering

Vieraat otti vastaan tuotekehitysprofessori Kalevi Ekman , joka esitteli Aalto Design Factoryn toimintaa. Aalto Design Factory on syyskuussa 2008 käynnistynyt Aalto-yliopiston hanke, jonka tarkoituksena on toimia tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristönä. Aalto Design Factory pyrkii edistämään tieteidenvälistä ja ongelmanlähtöistä oppimiskulttuuria. Talo on ensimmäinen yliopiston rakennus vuodelta 1958, jossa on lattiapinta-alaa 3200 m2.

Pääauditorio sijaitsee tutkimushallissa, joka on suunniteltu mahdollisimman monikäyttöiseksi. Täällä voi järjestää luentoja, seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, väitöstilaisuuksia tilaisuuden järjestäjän vastatessa toteutuksesta.

Noin 37–40 kurssia on mukana toiminnassa. Opiskelijat ja oppiminen ovat keskiössä, yritysten ja yhteiskunnan haasteita unohtamatta. Kyseessä on tieteidenvälinen opiskelu ja opiskelijat ottavat vastuun omasta alueestaan. Näin opiskelijan on helpompi jatkossa toimia erilaisissa työtehtävissä erilaisten ihmisten kanssa eri maissa.

Design Factoryn pedagoginen ajatus nojautuu tarveperusteiseen oppimiseen ympäristössä, joka kannustaa uteliaisuuteen ja pehmeiden taitojen kehittämiseen. Professori Ekman on kehittänyt innostavan oppimisfilosofian ja totesi saadessaan Maailman kulttuurineuvoston koulutuspalkinnon vuonna 2016 ”menestyminen vaatii osaamista, mutta innostus ja intohimo ovat sitäkin tärkeämpiä tekijöitä”.

Talo noudattaa yhden kahvikoneen politiikkaa ja kokoaa kaikki yhteen pisteeseen kahvin nauttimisen ympärille. Lattiaan on kiinnitetty tarra Hugging point, jotta ihmiset tulisivat toisiaan lähemmäs tälläkin tavalla.

Seuraavaksi vieraat tutustuivat konepajaan, jossa mallinrakennusmestari Kari Kääriäinen esitteli toimintaa, joka keskittyy mekaniikan oppilastöihin ja start up -yritysten tarpeisiin. Konepajaan tullessaan opiskelija saa käytännössä suunnittelun opetusta, voi purkaa sydäntään ja olla vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Periaatteena onkin toimia ihmisenä ihmisten joukossa.

Ryhmä siirtyi professori Teemu Ronkan vetämään elektroniikkapajaan, mistä kierros jatkui vielä bunkkeriin, jossa voi rakentaa erilaisia malleja. Vierailun lopuksi virisi vilkas keskustelu.

DFGN eli Design Factory Global Network toteuttaa kerran vuodessa kansainvälisen tapahtumaviikon, jossa vuorovaikutuksella on tärkeä rooli. Mukana on 21 verkostoa viideltä mantereelta. Verkoston mottona on tekemisen intohimon jakaminen. Verkostoa hallinnoi Aalto Design Factory.

Miten tytöt saadaan kiinnostumaan tekniikasta? Design Factory kutsuu aina pari oppilasta yläasteelta kerrallaan TET-jaksolle viikoksi tutustumaan ja osallistumaan. Koulujen opot on informoitu asiasta.

Tutki, kokeile, kehitä -kilpailun lopputapahtumaa vietettiin 5.-6.4.2018 Aalto Design Factoryssä. Kilpailu on kehitetty 6 – 20-vuotiaille tieteistä ja tekniikasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 176 työtä.

Kestävän kehityksen teemapäivä | Aalto Sustainability Day järjestetään 18.5.2018 Dipolissa. Kaikille avoin kestävän kehityksen teemapäivä on täynnä mielenkiintoisia puheenvuoroja, tutkimuscaseja, opiskelijoiden töitä, kampuskierroksia ja paljon muuta. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä. Tapahtuman kieli on englanti.

Kristiina Santala, tiedottaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Healthy Future’s Fourth Transnational Meeting in Croatia

The fourth transnational meeting of Healthy Future project took place on the 20th and 21st of March in Zadar, Croatia.

There were 12 representatives of the 5 partners of the consortium – from Finland Omnia and Ekami, from Italy Galileo.it and from Croatia Centar Slava Raškaj and HTUŠ which also hosted the meeting. The meeting took place at the premises of our hosting partner HTUŠ – Hotelijersko-turistička i ugostiteljska škola Zadar. During the meeting all partners reviewed the outcomes of their work. The main objective of the meeting itself was to further develop and finalize the main intellectual outputs of the project.

    

Each of the partners is progressing with developing their outcomes. All partners also participated in group work where two mixed teams worked together to establish successful frame for the e-guide by brainstorming different ideas of sustainable entrepreneurship.

The visit included a guided tour of Zadar old town, which has 3,000-year-old history. The tour was well-organized and intriguing. Especially memorable was the Sea organ.

Photo: Mika Heino, Oona Haapakorpi, Hanna Arminen ja Henna Ström-Kallio

We also visited huge farm Vrana which is located near Lake Vrana.  They stated: “Production in Vrana is extremely complex and is therefore divided into multiple profit centers” (Vrana d.o.o. 2018). After that we visited Maškovića Han (westernmost oriental building in Europe), where we had lunch that was prepared with local products. Lastly we went to the very windy Vransko Jezero with a spectacular view over the Nature park.

Omnia hotel, restaurant and culinary vocational school from Espoo attended the fourth transnational partner meeting of Heathy future project.

In this meeting there were two representatives from Omnia, International Coordinator (Mr) Mika Heino who is also responsible to make sure that the project meets its objectives and (Mrs) Oona Haapakorpi, Lecturer in Food Production who is in charge of the professional content. In this project Omnia is the project manager.

The purpose of the project is to change the food culture and eating habits more in line with sustainable direction. The aim is to use more local ingredients and local produce to reduce the carbon footprint. During the project we have made two books: “e-Guide for Social entrepreneurship” (e-guide) and e-Cookbook (e-book).

E-guide

The purpose of the e-guide is to help the students to understand what we mean by social entrepreneurship. And at the same time the e-guide gives the students an idea of the entrepreneurial spirit of sustainable development. Therefore the e-guide is looking to answer the questions: Is there an entrepreneurial model that allows your business activities to have a positive impact on the environment and society around you while at the same time making a profit? Is it also possible in the area of catering?

In the e-guide we will include: Environmental activities such as reducing emissions and food waste, energy use in food processing in connection with catering sector, packaging and the environment issues.

E-book

The E-book is a comprehensive reference book that will help you prepare and enjoy healthy meal. The E-book improves awareness of healthy eating habits together with healthy food and climate-focused choices. The book also helps you to understand what we mean by healthy food choices, climate change and vegetable enhanced diet. In this book we have included about 36 recipes, which are developed by students.

The project consortium is also developing digital Open Badges in the field of sustainable development. Therefore we have integrated about 20 Open Badges into the books. However, there are altogether 38 Open Badges. In Finland Open Badges of sustainable development are also integrated into the new curriculum.

The members of the consortium are just about to launch Open Badges:

The project is developing cooperation between vocational culinary schools and colleges and working life in the fields of health, tourism & catering and environmental technologies mainly in Finland, Croatia, Italy. The project is co-funded by the European Commission’s Erasmus+ program. The project partners are Omnia and Ekami from Finland, Galileo.it from Italy and Centar za odgoj i obrazovanje Slava Raškaj Zagreb and Hotelijersko-turistička i ugostiteljska škola Zadar from Croatia.

Are you interested to know what our future activities are? Do you want more info? Visit Healthy Future homepage.

Oona Haapakorpi
Ruokatuotannon lehtori, Omnia

Kirjansidonnan kurssilla oppii paljon mielenkiintoisia asioita

Kirjansitojat kokoontuvat aina keskiviikkona aamupäivisin Olarissa vartavasten kirjansitomista varten varustetussa luokassa. Ryhmään kuuluu yli kymmenen aktiivista kurssilaista, jotka kukin työstävät omaa projektiaan. Moni asuu lähellä, kävelymatkan päässä. Aivan nurkan takaa tulevat muutamat. Aamupäivällä tapahtuvaa kokoontumista monet pitävät hyvänä asiana. ”Olemme kiireisiä eläkeläisiä”, kurssilaiset toteavat.

Monella on menossa vanhan rakkaan kirjan uudelleen sitominen, toiset taas sitovat muistikirjaa ja ryhmän kvartetti eli pitkälle ehtineet osaajat kehittävät omia vaativia projektejaan. Kirjansidonnassa vain mielikuvitus on rajana, kyseessä onkin luova kirjansidonnan kurssi opettajanaan Ritva Kurittu-Kalaja. Jokaisella on tärkeänä tukena mukanaan Espoon kirjansitojat ry:n Seppo Seppälän laatima Kirjansidonnan peruskurssin moniste, jonka he ovat kukin sitoneet oman makunsa mukaan.

”Ritva on monipuolinen idealähde”, Marjatta kertoo.

Kurssilaiset saavat käyttöönsä Espoon kirjansitojat ry:n koneet ja laitteet. Yhdistys ostaa myös käytettävät tarvikkeet. Osallistuja maksaa opetuksesta ja materiaaleista kurssimaksun yhteydessä.

Henrik korjaa ja entistää sata vuotta vanhaa kirjaa Jorden rundt på 80 dagar. Ennen kuin kirja korjataan, täytyy osata sitoa se oikein.

Eija soveltaa oppimaansa luovasti päällystämällä Afrikan Tähti-pelin laatikon uuteen kuosiin. Lasten ja lastenlasten ahkera pelaaminen antoi kimmokkeen tälle työlle. Myös pelinappulat uusitaan hyödyntämällä maitopurkkien korkkeja. Merjan  äidin keittokirjan selkä on irti. Se kiinnitetään uudestaan ja näin kirja jatkaa elämäänsä. Sanna kertoo hyödyntävänsä kirjaprojektiin myös vanhan nojatuolin nahan.

Timo, joka on ollut mukana jo peräti 25 vuotta, sanoo pilke silmäkulmassa ”priimaa pukkaa tulemaan”.

Kalligrafiaa harrastava Sanna löysi kirjansidonnan ja kertoo, miten nämä kaksi harrastusta tukevat toisiaan. Sanna suoritti kalligrafian kirjekurssin ollessaan Tansaniassa.

Tärkeänä periaatteena on pientenkin osasten ja palasten uudelleenkäyttö. Mitään ei heitetä pois, vaan käytetään aina seuraavaan projektiin ja edetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

Päivän teemana on ristikkäissidos. Monet ovat olleet mukana yli 10 vuotta, uusimmat ryhmässä 2 – 5 vuotta. Kaikki ovat hyvin innostuneita! Uudet kurssilaiset otetaan lämmöllä vastaan.

Hieman historiaa

Kirjan alkumuotoja olivat savi- ja vahataulut, palmunlehtikirjat sekä papyrus- ja pergamenttikääröt. Pergamenttisivuja ryhdyttiin leikkaamaan arkeiksi, jotka taitettiin ja leikattiin vihkoiksi. Vihkot kiinnitettiin lujilla siteillä kanteen. Syntyi koodeksi, nykyaikaisen kirjan nelikulmainen alkumuoto. Tätä muotoa on yritetty muuttaa, mutta aina on kuitenkin palattu nelikulmaiseen muotoon.

Suomeen kirjansidonnan taito tuli lähinnä Saksan ja Ruotsin kautta. Ensimmäinen kirjansitoja, josta löytyy maininta, on vuodelta 1514 on Augustiinus Turussa. Sitojien ammattikunta perustettiin Turussa 1775, Oulussa 1818, Helsingissä 1833 ja Kuopiossa. (Seppo Seppälä, Kirjansidonnan peruskurssi).

Kirjansidontaa voi opiskella Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa. Suomessa ainoa paikka on Sastamalan kirjatalo.

Onko teillä yhteistä vapaa-ajantoimintaa kurssin ulkopuolella?

”Olemme tehneet yhdessä tutustumiskäynnin Kansallisarkistoon, toissa vuonna kävimme Turun pääkirjastossa. Ja teimmehän me matkan Porvooseen WSOY:n arkistoon”.

Yhdessä tekeminen myös varsinaisen kurssin ulkopuolella on yleistä Espoon työväenopistossa. Kursseilla todella tapaa samanhenkistä porukkaa.

Näyttely

Kansalliskirjastossa Helsingissä on meneillään näyttely Kaunista! 1.3. – 14.5.2018.

Kyseessä on kolmen näyttelyn kokonaisuus, joka sisältää Espoon Kirjansitojien järjestämän Kirjansidokset pohjoismaista 2018 –näyttelyn. Samassa näyttelyssä on koottu esille Kansalliskirjaston vanhoja arvokkaita käsinsidottuja kirjoja.

Kristiina Santala
Tiedottaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto