Työ ihmisten parissa innostaa – turvallisuusalan opiskelijoille sosiaalisuus on tärkeää

Erika Huikuri ja Henry Havukainen kertovat oman alan valinnan osuneen nappiin. Omnian ilmapiiri kannustaa opinnoissa etenemisessä.

Henry Havukainen ja Erika Huikuri kiittävät opiskelijoiden keskinäistä yhteishenkeä. Erika Huikuri, 16 ja Henry Havukainen, 17 ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita turvallisuusalalla.

Sekä Huikurille että Havukaiselle alan valinnan perusteena oli halu auttaa ihmisiä.

”Olen haaveillut poliisin ammatista peruskoulun viidenneltä luokalta lähtien. Toisena vaihtoehtona oli lähihoitaja, sillä haluan tehdä työtä ihmisten kanssa”, Erika Huikuri kertoo.

Myös Henry Havukaiselle auttaminen osana työtä on tärkeää.

”Poliisin ammatti on aina kiinnostanut minuakin. Turvallisuusalalla on mahdollisuus myös jatko-opintoihin”, hän sanoo.

Molemmat opiskelijat suunnittelevat opintojensa jälkeen siirtyvänsä työelämään ja mahdollisesti myöhemmin jatko-opintojen pariin.

”Omniassa ja alan opiskelijoiden kesken on tosi hyvä ilmapiiri. Kertaakaan ei ole tuntunut siltä, että en haluaisi tulla kouluun”, sanoo Henry Havukainen.

Monipuolista oppimista 

Erika Huikuria kiinnostaa erityisesti ura Tullissa. Henry Havukaista kiinnostavat poliisin työn ohella pelastajan ammatti ja palomiehen koulutus.

”Olen ollut tosi tyytyväinen opintoihin. Joulukuussa järjestetyssä turvallisuusalan yökoulussa oli tosi kivaa, ja siellä pääsi tutustumaan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoihin. Opintojen edetessä tuntuu yhä vahvemmin, että alan valinta on ollut oikea. Tunneilla on käyty läpi tosi monipuolisesti turvallisuuteen liittyviä asioita. Liikuntaa on ollut paljon”, Erika Huikuri.

Työssäoppimisjaksoille molemmat toivovat pääsevänsä asiakaspalvelutehtäviin.

Henry Havukainen painottaa, että turvallisuusalalla pärjää hyvillä sosiaalisilla taidoilla.

”On tärkeää, että tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen”, hän sanoo.

Molemmille opiskelijoille tekeminen on osoittautunut hyväksi tavaksi oppia.

”Itse teen myös paljon muistiinpanoja, ja se auttaa oppimisessa”, Erika Huikuri sanoo.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kurkkaa kulissien taakse: Asiantuntija Outi Anttila

Kurkkaa kulissien taakse –sarjassa tutustumme Omnian henkilökuntaan. Millaisia ihmisiä Omniassa työskenteleekään?

Olen Outi Anttila ja aloitin työskentelyn Omniassa elokuun alussa.

Toimin Omniassa sisäisissä palveluissa. Tehtävänäni on ollut syksyn aikana rakentaa Omnian matkahallintopalvelut, jonka toiminta alkaa vuoden alusta. Myös matkustusohjeet ja matkaturvallisuuteen liittyvät asiat on tarkastettu ja päivitetty. Tarkempaa tietoa päivitetystä toimintatavasta tiedotetaan tammikuussa ilmestyvässä viikkotiedotteessa ja uudessa intrassa.  

Työskentelen tällä hetkellä tunnelmallisessa Finnsin kartanomiljöössä, josta näillä näkymin muutan Lehtimäelle tammikuussa.

Parasta Omniassa on mahtavat, oman alansa osaavat työkaverit sekä työilmapiiri, jossa kannustetaan ja tuetaan. Ei ole vielä ollut kahta samanlaista päivää ja se pitää mielen virkeänä. 

Suosikkiharrastuksiani ovat lukeminen ja musiikki. Käyn mielelläni konserteissa (rokista klassiseen) ja baleteissa. Voisin suositella kaikille Kansallisbaletissa esitettävää Tuhkimo-balettia, jossa on upeaa musiikkia ja kaunista pukuloistoa. Niin, ja onhan siinä onnellinen loppukin.

Kenestä haluaisit tietää lisää? Voit ehdottaa sähköpostilla viestinta@omnia.fi

”Kun osaan itse, keskityn auttamaan kavereita” – Patrik Tanner suorittaa kaksoistutkintoa ja vaikuttaa aktiivisesti opiskelijoiden asioihin

Omnian kannustava ja rento ilmapiiri sekä intohimo omaan alaan ohjaavat kohti tavoitteita.

Patrik Tanner on aloittanut valmistautumisen Taitaja-kisoihin. Opiskelu ja vaikuttaminen motivoivat häntä.
Patrik Tanner on aloittanut valmistautumisen Taitaja-kisoihin. Opiskelu ja vaikuttaminen motivoivat häntä.

Matkailualan toisen vuoden opiskelija Patrik Tanner, 17, kertoo olevansa omalla alallaan.

”Tiesin jo kauan sitten haluavani matkailualalle. Siskoni on käynyt saman koulutuksen, ja tunnen itse tosi hyvin muun muassa laivojen ja lentokoneiden reitit ympäri maailman. Hotelleihin minulla on myös intohimo. Heti opinnot aloitettuani huomasin, että olen valinnut oikein”, hän sanoo.

Tanner suorittaa kaksoistutkintoa. Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto antavat valmiudet moneen.

”Ansioluettelossa kaksoistutkinto on iso sana, ja se antaa todella paljon mahdollisuuksia. Tavoitteenani on hakeutua liikennelentäjäkoulutukseen. Tykkään tehdä käsillä. Liikennelentäjän työssä minua kiinnostaa ihmisten kuljettaminen turvallisesti sekä pikkutarkka näpertäminen ohjaamossa. Toisaalta hotelliura ja veturinkuljettajan ammatti kiinnostavat”, hän selvittää.

Aktiivista vaikuttamista

Patrik Tanner kertoo olevansa valtavan innostunut opinnoistaan.

”Omniassa on todella hyvä opiskella. Olen sitä mieltä, että Omnia on edelläkävijä monessa asiassa. Lisäksi meillä on tosi kannustavat opettajat ja rento ilmapiiri. Kouluun on aina mukava tulla, ja kaikkien kanssa on helppoa tulla toimeen”.

Patrik Tanner vaikuttaa opiskelijoiden asioihin muun muassa opiskelijahallituksessa. Lisäksi hän on jaostohallituksen puheenjohtaja, katto-opiskelijahallituksen edustaja ja tutor.

”Niissä hommissa saan olla oma itseni. Motivoin ja kannustan muita ja tykkään olla esillä. Muutenkin koen onnistuneeni oman alan kokeissa ja näytöissä sekä koulun vastuutehtävissä”, Tanner tuumaa.

Tanner kertoo huomanneensa, että tekeminen on hänelle sopivin tapa oppia.

”Kun osaan asiat itse, keskityn auttamaan kavereita. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä”, hän sanoo.

Patrik Tanner iloitsee siitä, että oma ansioluettelo täyttyy aktiivisen osallistumisen myötä.

”Uskon sen auttavan myös työpaikan saamisessa”, hän toteaa.

Töihin tai jatko-opintoihin

Patrik Tanner on tällä hetkellä työssäoppimisjatkolla helsinkiläisessä hotellissa. Hän työskentelee hotellin vastaanotossa.

”Se on minulle yksi intohimo. On todella hienoa, että Omniasta on järjestetty tällainen väylä työelämään. Toisaalta amiksesta voi päästä ammattikorkeakouluun tai yliopistoon”, hän tuumaa.

Tällä hetkellä Tanner valmistautuu myös Taitaja-kisoihin. Sekin on innostavaa.

”Opintojeni aikana en ole kertaakaan noussut sängystä ajatellen, että en jaksaisi lähteä kouluun. Se on joka aamu mahtavaa!”

Lue lisää matkailualan perustutkinnosta ja kaksoistutkinnosta.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Yökoulussa harjoiteltiin turvallisuusalan työtilanteita

Opiskelijat työskentelivät myös valvomossa.
Opiskelijat työskentelivät myös valvomossa.

Noin 80 turvallisuusalan opiskelijaa kokoontui tällä viikolla yökouluun Omnian Leppävaaran toimipisteeseen harjoittelemaan toimimista erilaisissa poikkeustilanteissa.

Läpi yön kestäneessä harjoituksessa Leppävaaran toimipiste muuttui kansainvälisen yrityksen pääkonttoriksi, johon kohdistui niin ilkivaltaa kuin varkausyrityksiäkin.

”Tärkeintä harjoituksessa on, että päästään mahdollisimman lähelle autenttisia poikkeustilanteita. Turvallisuusalan opinnoissa autenttisia tilanteita on muuten melko hankalaa järjestää”, selvittää opettaja Torsti Toivola.

Yökoulu järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Toivolan mukaan kokemus ja harjoituksesta saatu palaute olivat niin hyviä, että harjoitus haluttiin järjestää uudestaan. Tavoitteena on tehdä käytännöstä vuosittainen.

”Opiskelijat ovat tykänneet, ja mukana on ollut osallistujia ensimmäiseltä, toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta”, Toivola kertoo.

Toimintaa koko yön ajan

Toivolan  mukaan harjoituksessa tärkeää on, että opiskelijat oppivat tuntemaan itseään ja saavat tuntumaa siihen, kuinka toimia yöllä, väsymyksen jo painaessa vaikeissa tilanteissa.

Illan aluksi päästiin harjoittelemaan töhrijöiden kiinni ottamista.

Yökoulussa kolmannen vuoden opiskelijat vastasivat kiinteistön vartioinnista ja toisen vuoden opiskelijat harjoitusyökerhosta.

”Käytännössä jotain oli menossa jatkuvasti. Koko porukalle pidettiin alussa alkupuhuttelut, joissa käytiin läpi yleiset turvallisuusvaatimukset. Haasteena lavastetuissa tilanteissa on aitojen poikkeustilanteiden tunnistaminen”, Toivola kertoo.

Työelämässä tarvittavaa osaamista

Yökoulussa haetaan samaa osaamista, mitä töissä tarvitaan.

”Työnantajat kaipaavat alan ammattilaisilta ennen kaikkea tilannetajua ja muuntautumiskykyä, ja siihen tarpeeseen tällaisilla harjoituksilla pyritään vastaamaan”, Torsti Toivola sanoo.

Yön lopuksi halukkaille, joiden terveydentila oli sopiva ja välinekoulutus käytynä, tarjottiin mahdollisuus pippuri- ja paprikasumualtistukselle.

Tämän vuoden yökoulusta saatiin opiskelijoilta myönteistä palautetta, ja tavoitteena on järjestää seuraava turvallisuusalan yökoulu ensi syksynä.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuvat: Ronja Hägert

”Paljon muutakin kuin hitsausta” – Teemu Pyrrö opiskelee koneasentajaksi Omniassa

Mahdollisuus edetä opinnoissa omaan tahtiin sopii alaa vaihtaneelle Teemu Pyrrölle.  

Helsinkiläinen Teemu Pyrrö, 32, vaihtoi siivoustyöt koneasentajan opintoihin Omniassa viime tammikuussa.

Teemu Pyrrö opiskelee koneasentajaksi.
Teemu Pyrrö opiskelee koneasentajaksi.

”Opinnot Leppävaaran toimipisteessä ovat vastanneet odotuksia”, Pyrrö kertoo.

Tällä hetkellä päätoimisesti opiskeleva Pyrrö päätti alusta alkaen satsata opintoihin täysillä.

”Olen ollut 18-vuotiaasta asti työelämässä, ja hakeuduin opiskelemaan, koska halusin vaihtaa olla. Olen hyvin nuoresta asti ollut kiinnostunut pienelektroniikasta, ja opinnot ovat tavallaan jatkumo sille.”

Erityisesti automaatiosta ja robotiikasta kiinnostunut Pyrrö odottaa jo pääsevänsä ohjelmoimaan Leppävaaran toimipisteessä asennusvaiheessa olevaa uutta robottia.

”Ala kehittyy nopeasti. Työelämässä haluaisin päästä tekemään automaatiohommia”, hän sanoo.

Jatko-opinnot tähtäimessä 

Teemu Pyrröllä on tällä hetkellä menossa opintojen ensimmäinen vuosi, ja tavoitteena on valmistua mahdollisimman pian.

”Olen alkanut miettiä jatko-opintomahdollisuuksia. Opiskelu koneinsinööriksi ammattikorkeakoulussa kiinnostaisi”, hän sanoo.

Ammatillinen koulutus antaa hyvät käytännön valmiudet jatko-opintoihin korkeakoulussa.

”Omnian opinnoissa on mahdollista edetä omaan tahtiin. On itsestä kiinni, haluaako vain läpäistä opinnot vai oikeasti tietää ja osata asioita”, Pyrrö tuumaa.

”Kun on kiinnostunut opintojen sisällöstä, on mahdollista oppia käyttämään melko monimutkaisiakin järjestelmiä”.

Joustavat ja kattavat opinnot 

Teemu Pyrrö aloitti opinnot oltuaan pitkään työelämässä.

”Opiskelun aloittaminen oli melko helppoa, koska olen motivoinut. Tiivis tahtikaan ei pelottanut”, hän sanoo.

Pyrrö on tyytyväinen mahdollisuuteen opiskella osan opinnoistaan verkossa.

”Kun esimerkiksi matematiikkaa opiskelee verkossa, se ei vie aikaa käytännön ammattiopinnoilta”, hän sanoo.

”Omnia on hyvä opiskeluympäristö, ja opetus on ollut todella kattavaa. Ammattiin valmistuessani voin olla ylpeä siitä, että osaan tarvittavat asiat. Minulle sopii erinomaisesti, että voin edetä opinnoissa omaan tahtiini.”

Pyrrö suosittelee alalle hakeutuvia suhtautumaan opintoihin avoimesti ja ennakkoluulottomasti.

”Kannattaa olla kiinnostunut opiskelusta ja pitää motivaatiota yllä. Kone- ja tuotantotekniikka on paljon muutakin kuin hitsausta, ja nykyisin esimerkiksi automaatioasentajien työympäristöt ovat todella siistejä”, hän summaa.

Lue lisää kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Mun Oma Omnia: Marko Hokkola

Sarjassa seurataan henkilökohtaisia tarinoita opiskelijoiden omnialaisuudesta.

Marko Hokkola, audiovisuaalinen viestintä

Digitutori Marko Hokkola

Mitä opiskelet ja missä vaiheessa olet?

Opiskelen Omniassa media-assistentiksi ja olen nyt kolmannella vuodella opinnoissani.

Miten löysit Omnian?

Löysin Omnian media-assistentti-koulutukseen haun kautta.

Mitä haluat tulevalta uraltasi?

Tulevalta uralta toivoisin mukavaa työtä ja mukavia työkavereita. Kuitenkin, ennen kaikkea toivon mukavan palkan!

Mikä on parasta Omniassa?

Parasta Omniassa on Green Screen -huone. Siellä voi näytellä vihreän kankaan edessä ja editoida itsensä, vaikka johonkin elokuvamusiikin tahtiin.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Vapaa-ajalla pelailen paljon videopelejä.

 

Kenen tarinan haluaisit kuulla? Voit ehdottaa sähköpostilla viestinta@omnia.fi.

Aikuislukion opettajien Erasmus+ -matka Itävaltaan – ”Genussland Österreich”

Kieltenopettajat Pirjo Keränen (aikuislukio) ja Minna Karinen (nyttemmin aikuisten perusopetus) osallistuivat lokakuussa Pohjois-Itävallan Schlierbachissa järjestetylle Genussland Österreich –kurssille. Järjestäjänä toimi maan opetusministeriön alainen Kultur und Sprache -ohjelma. Kurssilla käsiteltiin itävaltalaista ruokakulttuuria monesta eri näkökulmasta. Kävimme läpi mm. Itävallan saksan ruokasanaston erityispiirteitä ja ruoka-aiheisia kirjallisuusnäytteitä. Melkoisen iso osa kurssista tapahtui kuitenkin seminaarihuoneen ulkopuolella. Tutustuimme luostariin, jossa toimii myös juustola sekä lähialueen olutpanimoon. Vierailimme myös luomutilalla, ja yhtenä päivänä valmistimme omenapiirakan, Apfelstrudelin, täytteen. Taikinan teki kuitenkin ammattikondiittori.

Luomutuotanto ja lähiruoka olivat kurssin avainsanoja. Esimerkiksi mainitun Apfelstrudelin täytteet ostimme me kurssin osallistujat itse juuri noilla kriteereillä. Alueen ruokakaupoissa oli suuret valikoimat luomu- ja lähituotteita. Itävalta onkin luomutuotannossa Euroopan kärkimaita: 24 prosenttia viljelysmaasta on luomuviljelyssä.

Syksyn satoa Itävallasta.
Syksyn satoa Itävallasta.

Opettajina tutustuimme tietysti myös paikallisiin kouluihin ja seurasimme opetusta niissä. Toinen puolikas ryhmästä tutustui Schlierbachin sistersiläismunkkiluostarin yhteydessä toimivaan yksityiseen 10-18 –vuotiaiden kouluun ja toinen naapurikunta Kirchhdorfin vastaavaan valtiolliseen kouluun. Näihin kouluihin päästäkseen lapsella on oltava riittävän hyvät arvosanat kansakoulusta (Volksschule) keskeisissä aineissa. Työrauha tunneilla oli hyvä ja opettaja-oppilas -suhde rento. Saimme tietää, että opiskelijat kirjoittavat yo-vuotenaan n. 40-sivuisen kirjallisen lopputyön haluamastaan aiheesta. Kirjastossa esillä olevista töistä näimme, että aiheet vaihtelivat aivoinfarktista Jimi Hendrixin kautta supernoviin.

Referoin vielä muutamia kiinnostavia kirjoituksia kurssilla saadusta artikkelikokoelmasta. Aiheet liittyvät Itävaltaan, mutta antavat varmasti pohdittavaa myös suomalaisille. Saksan kielen taitoiset voivat lukea artikkelit kokonaisuudessaan oheisista linkeistä.

Österreichische Rundfunkin sivuilla kerrotaan, että wieniläisten tutkijoiden mukaan Itävalta voisi siirtyä kokonaan luomuviljelyyn, jos lihaa syötäisiin 10 prosenttia vähemmän tai jos elintarvikejätteen määrää vähennettäisiin 25 prosentilla.

Salzburger Nachrichten – lehden sivuilla puolestaan todetaan, että kauneus tulee kalliiksi myös elintarvikepuolella. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman sadosta 1/3 ei päädy koskaan lautaselle asti. Teollisuusmaissa syynä on se, että ruokaa heitetään paljon roskiin, ja tiettyjä kriteereitä täyttämättömät kasvikset puolestaan eivät useinkaan päädy edes kauppoihin asti. Itävaltalaiset kauppaketjut Hofer ja Billa ovat halunneet tähän muutosta ja ottaneet myös ”rumia” – liian suuria tai pieniä tai muodoltaan erikoisia – kasviksia valikoimaansa edulliseen hintaan.

Lopuksi mainitsen vielä Der Standard -lehden artikkelin, jossa kerrotaan ulkomaisten superfood-tuotteiden kotimaisista, ravitsemuksellisesti yhtä terveellisistä vaihtoehdoista. Nämä itävaltalaiset vaihtoehdot löytyvät Suomestakin: esimerkiksi pellavansiemenet korvaavat hyvin chia-siemenet, ja goji- ja acai-marjoille löytyy montakin vaihtoehtoa: tyrni, mustikka, vadelma ja ruusunmarja. Kotimaiset vaihtoehdot sisältävät useimmiten myös vähemmän raskasmetalli- ja kasvinsuojeluainejäämiä.

Teksti: Minna Karinen, kieltenopettaja, Omnian aikuisten perusopetus

Anneli Matikainen sai kudonta-asemalta ja kokkikursseilta paljon iloa arkeen

Kertoisitko vähän itsestäsi?

”Nimeni on Anneli Matikainen, olen 77-vuotias ja asun Tapiolassa. Sain aivoverenkiertohäiriön vuonna 1994, jonka seurauksena vasen puoleni halvaantui. Olin HYKS:ssä potilaana kaksi kuukautta, ja kuntoutus aloitettiin saman tien. Minua kävi tapaamassa aivoverenkierron kokeneiden yhdistyksestä henkilöitä, jota rohkaisivat ja kannustivat eteenpäin. Minusta tämä oli hyvin positiivinen kokemus. Tällä hetkellä vasen puoli on niin kuntoutunut, että pärjään arjessa.”

Entä miten löysit työväenopiston ja millä kursseilla käyt?

”Olin kuullut työväenopiston Ahertajantien kudonta-asemasta ja tapiolalaisena minun oli helppo löytää perille. Juuri tuolloin olin saanut naapuriltani neljä kiloa pellavalankaa. Tapasin kudonta-aseman ihanan opettajan Maikki Kariston, joka auttoi minut alkuun. Maikin ansiota on, että kudoin nämä langat kangaspuilla matoiksi ja verhoiksi. Kudoin 260 cm poppanasängynpeiton 150 cm kokoisilla kangaspuilla. Sängynpeiton kudoin kaksinkertaisena, tämänkin Maikki ohjeisti. Maikki on opastanut myös sokeaa opiskelijaa kutomaan mattoa eripaksuisista langoista!”

Kudonta-asemilla Leppävaarassa, Tapiolassa ja Espoon keskuksessa pääsee kutomaan omaa työtään kangaspuilla.

”Käyn myös työväenopiston mainioilla kokkikursseilla, jossa opettajana on joko Auli Korhonen tai Kati Lindfors. Kurssilla valmistettu kanasalaatti on ilahduttanut monesti.  Jopa mieheni  Amerikassa asuva veli kehuu sitä täällä käydessään. Opimme käyttämään uusia aineita ja mausteita. Esimerkiksi filotaikina oli uusi tuttavuus. On hienoa, että meille aivoverenkiertohäiriön kokeneille on tehty mahdolliseksi osallistua Opetushallituksen tukemille kursseille. On hyvä, että myös sairastuneet huomioidaan.”

Minkälaisia suunnitelmia sinulla on nyt lähitulevaisuudessa?

”Vuodenvaihteessa matkustamme mieheni kanssa pitkälle lomalle Fuengirolan lämpöön ja tulemme takaisin vasta aprillipäivänä. Osallistun Fuengirolassa Sofia-opiston espanjan tunneille. Täällä minulla on käytössä kolmipyöräinen sähkömopo, Espanjassa huristelen nelipyöräisellä sähkömopolla.”

Olisiko sinulla antaa jotain hyvää ohjetta lukijoillemme?

”Sängyn pohjalle ei kannata jäädä ja pitää olla koko ajan aktiivinen. Näillä minä olen pärjännyt.”

Espoon työväenopisto on järjestänyt aivoverenkiertohäiriön kokeneille vuodesta 2000 lähtien ruokakursseja.

Teksti: Kristiina Santala, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Samaa unta -elokuvassa onnistuttiin yhteistyöllä – ohjaaja Sari Tenhuselle projekti on ollut pitkä ja tärkeä

Sari Tenhunen kiittää yhteistyöstä omnialaisia ja kuntalaisia.
Sari Tenhunen kiittää yhteistyöstä omnialaisia ja kuntalaisia.

Samaa unta -elokuvan uusintaesitykset marraskuun alussa myytiin loppuun. Ohjaaja Sari Tenhunen iloitsee elokuvan saamasta palautteesta.

Teatteri- ja kirjallisuusaineiden opetuksesta Espoon työväenopistossa vastaavalla Sari Tenhusella on usean vuosikymmenen työhistoria ja monenlaisia projekteja takanaan

”Samaa unta elokuvan tekeminen oli seikkailu, matka menneisyyteen ja oppimisprosessi uuden äärellä”, Tenhunen toteaa.

”Sen tekeminen oli sekä hauskaa että haastavaa.  Oli antoisaa päästä hyödyntämään kaikkea sitä, minkä olen vuosien varrella oppinut. Ilman yhteistyötä omnialaisten ja kuntalaisten kanssa elokuvan tekeminen ei olisi ollut mahdollista”, Tenhunen kiittelee.

Marraskuun alkupuolella uusintaesityksenä Kino Tapiolassa nähty Samaa unta sai ensi-iltansa viime vuoden syksyllä Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi.

”Kaikki esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä, ja kysyntää on edelleen. Esityksestä on tykätty todella paljon, ja sen äänituotantoa sekä elokuvan runollisuutta ja visuaalisuutta on kiitetty. Opiskelijoille tämä on ollut tärkeä mahdollisuus päästä mukaan isoon projektiin”, Tenhunen kuvailee.

Historiallisesti tärkeää ja kirjallisesti ansiokasta

Elokuva kertoo rakastavaisten kirjeenvaihdosta jatkosodan aikana.

”Elokuvan aihe on tärkeä.  Joillakin suomalaisilla on vielä jäljellä vanhempiensa tai isovanhempiensa kirjeenvaihto sotavuosilta. Ne ovat osa meidän kollektiivista alitajuntaamme, yhteistä historiaa. Sanotaanhan, että sota vaikuttaa aina neljänteen sukupolveen”, Tenhunen pohtii.

”Tämä kirjeenvaihto valikoitui aiheeksi, koska se on yhden tuntemattoman rivisotilaan ja hänen rakastettunsa tarina. Kirjeet ovat myös poikkeuksellisen korkeatasoista suomen kieltä.”

Tenhunen kertoo yli kymmenen vuotta kestäneen yhteistyön Hannu Lemolan, Juha Hytösen, Thomas Mattsonin ja Leena Lähteenmäen kanssa olevan tärkeä osa elokuvan toteutumista. Nuorten työpajoilla työskentelevä nelikko on ollut opiskelijoineen tekemässä kuva- ja äänituotantoa myös monissa muissa projekteissa.

”Lähes kaikilla elokuvassa mukana olleilla on omanlaisensa tausta Omniassa. Esimerkiksi pääosan esittäjä Juho Kuusamo on opiskellut Omniassa”, Tenhunen kertoo.

Elokuvan pääosissa nähtävät Kuusamo ja Talvikki Eerola ovat näyttelemisen ammattilaisia. Mukana on myös työväenopiston opiskelijoita,  ja äänituotanto on Omnian nuorten työpajojen opiskelijoiden käsialaa.

Vahvasti omnialainen projekti

Samaa unta -elokuvan tarinaa on kerrottu jo kymmenen vuotta. Idea lähti lentoon runoesityksestä, minkä jälkeen tehtiin teatteriversio.

”Tekstiä rakastetaan, ja jatkosuunnitelmia mietitään jo. Nyt olen iloinen, että uusintaesitykset sujuivat hyvin ja saivat katsomot täyteen.”

Sari Tenhuselle yhteistyö Omniassa ja kuntalaisten kanssa on erityinen ilonaihe.

”Työryhmä on enemmän kuin osiensa summa, ja kaikki oppivat toisiltaan. Myös virheistä opitaan, ja tämä on ollut aivan valtava panostus kaikilta tekijöiltä”, hän tuumaa.

”Aina on hiottavaa. Merkityksellinen ja opetuksellisestikin ansiokas tarina ansaitsee korkeatasoisen lopputuloksen”.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Avoin asenne kantaa pitkälle – Samuli Heikkinen sai rohkeutta Saksan työssäoppimisjaksolta

Samuli Heikkinen kannustaa työssä oppimiseen ulkomailla.

Espoolainen Samuli Heikkinen, 21, aloitti viime vuonna liiketalouden opiskelun Omnian Leppävaaran toimipisteessä.

”Kiinnostuin kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista heti opintojen alussa. Ajattelen, että kun on tällainen mahdollisuus, se pitää käyttää”, hän tuumii.

Kahdeksan viikkoa työssä oppimassa Saksassa Nürburgissa oli Heikkiselle arvokas kokemus.

”Se on sen verran pitkä aika, että elämä ehtii siinä ajassa muuttua normaaliksi hyvine ja huonoine puolineen”, hän sanoo.

”Kokemuksena ulkomaanjakso oli todella hyvä.  Olin tekemässä toimistotöitä kilpa-autovuokraamossa, mikä oli työssäoppimispaikkanakin ainutlaatuinen. Siellä oli henkilökuntaa muun muassa Meksikosta, Hollannista, Etelä-Afrikasta ja Uudesta Seelannista. Kaikille oli itsestään selvää, että työskentelykieli on englanti. Siinä kehittyi myös oma kielikorva, ja aloin muun muassa ymmärtää erilaisia aksentteja.”

Itsenäisyys ja rohkeus vahvistuvat 

Samuli Heikkisen mukaan ulkomaille lähtiessä tärkeintä on avoin asenne ja omien ennakkoluulojen karsiminen.

”Sillä pääsee jo tosi pitkälle. Halusin, että työssäoppimisjaksoni veisi minut pois omalta mukavuusalueeltani. En esimerkiksi ole erityisen kiinnostunut autoista, mutta työpaikka oli mielenkiintoinen. Kokemus antoi rohkeutta ja opetti itsenäisyyttä sekä vastuunottoa”, hän sanoo.

”Menin Saksaan osittain myös siksi, että seuraan tiiviisti saksalaista jalkapalloa. Hankin lippuja matseihin ja sain matsiviikonloput vapaiksi. Sen voimalla jaksoi tehdä töitä, kun oli jotain, mitä odottaa.”

Tavoitteena jatko-opinnot 

Heikkinen on käynyt lukion ennen ammatillisia opintoja. Tavoitteena on valmistua tulevassa vuodenvaihteessa.

”Ammatilliset opinnot ovat aika erilaisia verrattuna lukioon. Olen tykännyt siitä, että teoriaa pääsee soveltamaan käytännössä”, hän toteaa.

Samuli Heikkinen suunnittelee jatkavansa opintoja ammattikorkeakoulussa. Valmistumisen jälkeen tavoitteena on kuitenkin päästä työelämään.

”Uskon, että kokemuksista kansainvälisessä työpaikassa ja ulkomailla työskentelystä on hyötyä tulevaisuudessa. Saksassa minulla oli espanjalainen kämppis, joka kertoi olleensa vaihto-opiskelijana Erasmuksen kautta. Hänen mukaansa ulkomailla opiskelusta tai työskentelystä saatu hyöty voi tulla esiin yllättävissäkin tilanteissa vaikka vuosien jälkeen. Suosittelen ehdottomasti lähtemään kansainvälisille jaksoille, kun se on mahdollista.”

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut