Aikuislukiosta unelma-ammattiin

Maisa Keski-Kuha
Asiakaspalvelutaidot ovat tärkeitä niin nykyisessä kosmetologin kuin tulevassa ravitsemusterapeutin työssä, Maisa Keski-Kuha arvioi.

Maisa Keski-Kuha, 25, on aloittanut tänä syksynä ravitsemustieteen opinnot. Hän sai pontta opintoihinsa Espoon aikuislukiosta.

Keski-Kuha suoritti aikoinaan aikuislukiossa kaksoistutkinnon ja palasi täydentämään opintojaan työskenneltyään muutaman vuoden kosmetologina.

”Aloitin kemian ja biologian opinnot, kun innostuin opiskelusta uudestaan reilu vuosi sitten keväällä. Halusin unelma-ammattiini ravitsemusterapeutiksi ja täydensin sitä varten osaamistani aikuislukiossa”, Keski-Kuha kertoo.

”Erityisesti kemian opettaja Marjut oli aivan loistava, ja työssäkäyvälle aikuislukio tarjosi mahdollisuuden jatkaa opintoja joustavasti. Opetus oli selkeää ja materiaalit oli tehty niin, että niitä pystyi hyödyntämään tehokkaasti. Oli ratkaisevan tärkeää, että opintoja pystyi tekemään kotona oman aikataulun mukaan. ”

Hyvinvointi kiinnostaa 

Maisa Keski-Kuha on tyytyväinen siihen, että kaksoistutkinto mahdollisti pääsyn yliopistoon.

”Ilman lukiopohjaa se ei olisi onnistunut. Kaksoistutkinnon tekeminen vaatii tietysti välillä melko pitkiä päiviä, mutta se kannatti.”

Kauneudenhoitoalalla asiakaspalvelu on tärkeää, samoin Maisa Keski-Kuhan tavoitteena olevassa ravitsemusterapeutin työssä.

”Viime vuosina kiinnostukseni hyvinvointiin kokonaisuutena on lisääntynyt, ja siksi ravitsemusterapeutin työ tuntuu sopivalta vaihtoehdolta. Opinnoissa on mahdollisuus erikoistua myös vaikka elintarvike- tai lääketeollisuuden tehtäviin”, hän toteaa.

”Työstäni kosmetologina on varmasti hyötyä myös ravitsemusterapeutin ammatissa.”

Sitoutumista ja tukea 

Itsenäinen opiskelu työssäkäynnin ohella vaatii sitoutumista ja aikatauluttamista.

”Kun tein töitä yrittäjänä, en olisi voinut jatkaa opiskelua ilman aikuislukion tarjoamaan joustavuutta. Myös kaksoistutkinnon tekeminen oli mielekästä, koska kosmetologiopintojen käytännönläheisyys täydensi lukiossa opittua teoriaa ja päinvastoin”, Maisa Keski-Kuha sanoo.

”Kannustan ehdottomasti ottamaan selvää aikuislukion mahdollisuuksista, mikäli opintojen täydentäminen ja ammatin vaihtaminen kiinnostavat. Olen saanut aikuislukiosta riittävästi tukea omaan oppimiseeni, ja apua on ollut tarjolla aina pyydettäessä.”

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Maisa Keski-Kuha

Opiskelijoiden fiiliksiä koulun alkamisesta

Kävimme kysymässä eri koulutuksista ja eri vaiheessa opintojaan olevilta opiskelijoita, millä fiiliksellä he aloittivat opintonsa kesän jälkeen.

”Olen tykännyt. Mitä viikon aikana oppinut niin tuonut helpotusta tekemästäni valinnasta lähteä opiskelemaan, vaikka se olikin hetken mielijohde. Kun korona tuli, niin se laittoi miettimään töitäni yrittäjänä ja kulttuuripuolella. Alan työllistäminen oli suuri syy sen valintaan. Ajatuksena on suunnata tästä vielä jatko-opintoihin, mahdollisesti pedagogisiin opintoihin. Opettajan, sosiaalipuolen ja työt osastolla kiinnostavat. Tiedän jo tulevan työssäoppimispaikkani marraskuulle ja jo toisella viikolla pääsimme tekemään lääkelaskuja. Meillä on aikuisryhmä, jossa on eri kielisiä ja eri maista. Meillä on hyvä ryhmähenki. Opettaja on ollut johdonmukainen ja osaa perustella valintojaan ja ohjaa myös tukipajaan opiskelijoita, jotka sitä tarvitsevat. Oppiminen luo itsevarmuutta, kun tietää mistä puhuu. Ei oppiminen turhaa ole.” Ensimmäisen vuoden lähihoitaja-opiskelija

”Oli kiva tulla takaisin etäopintojen jälkeen. Nähdä kavereita ja saada lähiopetusta. Etäopetuksessa opiskelumotivaatio laski.” –Kolmannen vuoden mediapalvelujen toteuttaja-opiskelijat

”Hiukan ristiriitaiset tunnelmat kun ei tiedä tuleeko ensi jakson työssäoppimisesta mitään jos etäopiskelu taas alkaa koronan takia. Muuten ihan ok, varsinkin kouluruokailuun on kiva osallistua.” –Toisen vuoden suunnitteluassistentti-opiskelija

****

”Kevät sotki kaikki suunnitelmat ja aikataulut opintojen suhteen, kesä meni toipuessa kevään kovasta työmäärästä. Yritän kuitenkin pusertaa tutkinnonloppuun suunnitellussa aikataulussa.”

”Olisin mielellään tullut koulupäivään paikalle, mutta Omniassa olleiden korona-altistusten johdosta aloinkin empiä osallistumista lähiopetukseen. Onko kuitenkin vielä lyhyellä varoitusajalle mahdollista osallistua etänä, tekisin mielelläni niin. Kiva että tarjolla on myös etäosallistumismahdollisuus.”

”Ihana nähdä taas kaikkia. Hyvä että koulupäivä järjestettiin näin paikan päällä. Olen jo kyllästynyt kaikkiin teams, zoom ja etäjuttuihin.”

–Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon opiskelijat

****

Onko ollut kiva palata kouluun kesän jälkeen? (tai onko ollut kiva aloittaa koulu kesän jälkeen)

Olen aloittanut tänä syksynä ja olen tykännyt tosi paljon. Olen tykännyt oppimisilmapiiristä ja kaikki opettajat ovat olleet tosi hyviä.

Opiskeletko mieluummin etänä vai paikan päällä? 

Haluaisin mielummin opiskella Teamsissa, koska se säästää aikaa ja on turvallisempaa ja mukavampaa. Opin keväällä käyttämään Zoomia ja tykkäsin siitä kovasti.  

Mietityttääkö koronan vaikutus syksyn opintoihin?
Täällä aseptiikasta ja turvatoimista on huolehdittu tosi hyvin ja voin opiskella hyvin myös etänä, joten se ei vaikuta minun opiskeluuni juurikaan. 

–Osaamiskeskuksen asiakas

Lähiesimiestyön ammattitutkinnosta valmiuksia uuteen työhön

Kuva Senja Liikosesta

Senja Liikonen työskentelee järjestökoordinaattorina Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston ja Hyvinkään sairaalan kumppanuushankkeessa, Vertaistuen polku sairaalasta kotiin. Liikonen suoritti Omniassa vapaaehtoistyön koordinaattoreille suunnatun Lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Aloittaessaan koulutuksessa Liikonen oli juuri vaihtanut työpaikkaa ja aloittanut uudessa tehtävässään Keski-Uudenmaan Yhdistysverkostossa. Vaikka Liikonen oli aiemminkin työskennellyt järjestökentällä kehittämis- ja koulutussuunnittelutehtävissä, hän koki koulutuksen tukevan uudessa työtehtävässä toimimista. ”Koulutus tarjosi loistavan mahdollisuuden saada täsmävalmiuksia uuteen työtehtävääni, joten hain innolla mukaan” Liikonen sanoo.

Opintojen sisältö vastasi omia työtehtäviä

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto on alueellinen kattojärjestö, jonka jäsenenä on 54 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa. Yhdistysverkoston keskeisenä tehtävänä on mahdollistaa järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa. Lisäksi Yhdistysverkosto toimii vaikuttajana ja alueensa vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan kehittäjänä. Liikosen tehtävänä on kehittää vertaistukitoimintaa Hyvinkään sairaalassa osana OLKA®-toimintaa ja kotiutumisen jälkeen asuinkunnissa yhdessä alueen yhdistysten kanssa. Lisäksi hänen tehtävänään on vahvistaa alueellista vertaistuen verkostoyhteistyötä, valmentaa uusia vertaistukijoita ja tukea heitä tehtävässään.

Liikosen mielestä antoisinta opiskeluissa oli se, että sai opiskella juuri sitä, mitä samanaikaisesti työssään tekee. Opittua pystyi suoraan nivomaan työhön ja työssä kohdattua pystyi reflektoimaan yhdessä muiden kanssa. ”Uskon, että sain monin tavoin varmuutta oman työni toteuttamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Etenkin lähipäivien yhteisen jakamisen myötä sain monia ihan konkreettisia työvälineitä arkeeni. Näyttöihin syventyessä tuli pohdittua ja arvioitua omaa työtä kokonaisvaltaisemmin kuin sitä olisi muuten tullut tehtyä.” Liikonen toteaa.

Oman työn lähestyminen näköalapaikalta

Yhteisen reflektoinnin ja pohtimisen lisäksi Liikonen koki kuukausittaiset lähiopetuspäivät sisällöiltään antoisina. ”Tuntui etuoikeutetulta, kun sai katsella uutta työkenttäänsä ikään kuin näköalapaikalta. Koulutuskokonaisuus vaihtuvine kouluttajineen tarjosi kattavan kokonaiskuvan vapaaehtoistyön koordinoinnista, kehittämisestä ja johtamisesta sekä näkymän ajankohtaisista teemoista, kuten vaikkapa palvelumuotoilusta vapaaehtoistoiminnassa”, Liikonen sanoo.

Senja Liikonen sai koulutuksesta vahvistusta yhteiskehittämisen edistämiseen. OLKA®-toiminnassa ja kattojärjestötyössä siltojen rakentaminen eri toimijoiden välille on olennainen osa Liikosen työtä ja koulutus toi lisää tukipilareita siltojen rakentamiseen. Liikonen kokee tärkeäksi sen, että myös erittäin arvokasta työtä tekevät vapaaehtoiset saavat osallistua toiminnan kehittämiseen ja kokevat tulleensa kohdatuiksi ja arvostetuiksi työssään. ”Aion jatkossakin kantaa työkalupakissani valmentavaa otetta vertaistukijoiden ohjaamisessa sekä vaalia kiitoksen, kannustuksen ja palautteen merkitystä” Liikonen kertoo.

Tutustu vapaaehtoistyön koordinaattoreille suunnattuun lähiesimiestyön ammattitutkintoon

Teemapäivät osana Ruokapalvelupajan toimintaa

Omnian Nuorten työpajojen ruokapalvelupajalla toteutetaan lounasravintolatoiminnan sekä asiakaspalvelun lisäksi erilaisia teemapäiviä. Teemapäivien sisällöllä vain mielikuvitus on rajana! Esimerkiksi teemana voi olla a la carte -annokset, erilaisten ruokakulttuurien ruoat tai leivonnan perusasioiden opettelua. Viimeksi toteutettiin a la carte -annos menu, josta päästiin itse nauttimaan valmistuksen jälkeen. Teemapäivinä ruokapalvelupajalaiset oppivat erilaisia ruokien valmistustekniikoita sekä raaka-aineiden käsittelyä ja tunnistamista. Tarkoituksena on kiinnittää ruokien maun lisäksi niiden houkuttelevaan ulkonäköön sekä tilausannoksien valmistusprosessiin.

Toteutettava menu koostui kolmesta eri ruokalajista: alku-, pää- ja jälkiruoasta. Alkuruoksi ruokapalvelupajan nuoret tekivät maa-artisokkakeittoa ja mallasleipää sekä persiljaöljyä. Pääruoksi naudan sisäfilettä, balsamico-kastiketta sekä pikkusipuleita. Menun kruunasi sitruunalla maustettu creme brulee.

Nuorten kommentteja:

”Pidän sekä loppuviikkona toteutettavista teemapäivistä että alkuviikon lounasravintolan tehtävien hoitamista. Saa tehdä vähän kaikkea.”

”Pajalla on mukavaa koska ei ole kiire minnekään ja saa tehdä hyvää ruokaa.”

Kiinnostuitko? Hae mukaan Nuorten työpajatoimintaan!

Ihmisten tarve matkustaa ja kokea uutta ei ole kadonnut

Matkailualan etsiessä tulevaisuuden suuntaa kansainvälisen pandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen takia, on hyvä aika päivittää alan osaamista ja opiskella uutta. Omnia järjestää alan ammattilaisille suunnattua koulutusta sekä oppaille että hotellivirkailijoille. Opastuspalvelujen ammattitutkinto täydentää osaamista matkaoppaana toimimiseen koti- tai ulkomailla. Matkailupalvelujen ammattitutkinto syventää osaamista matkailun ja hotellin asiakaspalvelutyössä. Koulutus valmentaa erityisesti hotellin vastaanoton, aulabaarin ja kokouspalvelujen työtehtäviin.

Omniassa on panostettu jo vuosia hotellivirkailijoiden koulutukseen ja syyskuussa uutena koulutuksena alkaa opastuspalvelujen ammattitutkinto.

Kuva Valentin Lindenistä

Vastaanottovirkailijana aiemmin toiminut Valentin Lindén aloittaa syksyllä jatko-opinnot Omniassa ja tähtää opastuspalvelujen ammattitutkintoon. ”Toivon oppivani lisää alalla tarvittavia taitoja. Erityisesti toivon oppivani lisää markkinoinnista ja saavani tärkeitä kontakteja alalta. Uskon, että opastuspalvelujen ammattitutkinto hyödyttää myös cv:ssä, kun ammattinimikkeenä on opas. Ammattitutkinto on isompi valtti työnhaussa kuin pelkät pienet kurssit ja työkokemus”, miettii Lindén. Lindén aikoo suorittaa samaan aikaan Haaga-Heliassa restonomin koulutuksen monimuoto-opintoina.

Lindén on aiemmin toiminut mm. oppaana Helsinkiin saapuville risteilyvieraille, vastaanottovirkailijana hotellissa, oppaana Siuntion kartanossa, kerroshoitajana hotellissa sekä Bed & Breakfast -majoituksen työntekijänä Turun saaristossa.

Kevät on ollut haastava ja Lindén on työskennellyt Postin Logistiikkakeskuksessa ollessaan lomautettuna. ”Onneksi tilanne on laantumassa ja voidaan myös avata hotelleja sekä rajat niiden maiden kanssa, jotka ovat samassa tilanteessa kuin me. Matkailun tuomat ongelmat tekevät asiasta monimutkaisen ja tulevat varmasti puhuttamaan pitkään”, miettii Lindén. Hän ei ole kuitenkaan menettänyt uskoa alan tulevaisuuteen. ”Toivon, että tämäkin ala tulee toipumaan. Ihmisten tarve matkustaa ja kokea uutta ja uusia kohteita ei ole kadonnut mihinkään pelkän viruksen takia. Vaikka matkailuala ei toivukaan ihan heti samanlaiselle tasolle kuin aiemmin, uskon että alalla on tulevaisuus vuosiksi eteenpäin. Kestävällä tavalla kaikissa tilanteissa”, toteaa Lindén.

Omnian puutarhuriopiskelijat rakentavat kestävää kaupunkiympäristöä

Olen toiminut ammattiopettajana viheralan opiskelijoille kymmenen vuotta. Elokuusta 2018 lähtien olen toiminut opettajana puutarha-alan perustutkinnon opiskelijoille Omniassa, Espoossa. Olen opiskellut Lab- ammattikorkeakoulussa insinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Kestävä kaupunki -ympäristöohjelmassa, ja opinnäytetyöni aihe on ollut Kaupunkilainen opiskelija puutarha-alalla, ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet kestävän kaupunkiympäristön rakentamisessa.

Puutarha-ala nousussa

Puutarha-alan koulutus kiinnostaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin kaupunkilaisia nuoria aikuisia. Koulutukseen on mahdollisuus hakea jatkuvasti ja opiskelijoita otetaan oppilaitokseen sisään kolme kertaa vuodessa. Puutarha-ala työllistää alan opiskelijoita varsin kausiluonteisesti, mutta se ei kuitenkaan näytä olevan esteenä, vaikka ympärivuotista työtä ei olisikaan tarjolla, siitä kiitos meidän työttömyystukijärjestelmällemme.

Omnian opiskelijat rakentamassa lahopuuaitaa, puuvartisten kasvien leikkuujätteistä (Kuva: Teija Anttila
2020)

Koulutukseen hakeutuu opiskelijoita, joilla useilla puutarha on ollut harrastuksena. Mutta on myös suuri joukko sellaisia, joiden ainoa luontosuhde on syntynyt rakennetussa kaupunkiympäristössä. Lähipuisto tai -metsä ovat olleet paikkoja, joissa käytännön kontakti on syntynyt kasvi- ja eläinbiologiaan. Teoriapohjaa on syntynyt peruskoulun oppitunneilla, joita kuitenkin on vuosien varrella vähennetty. Kaupunkilaisen opiskelijan perustaidot Suomen alkuperäisen kasvillisuuden tunnistamisessa ovat siten alkumetreillä.

Vaikka luontokokemukset olisivat puutteellisia, alan opiskelija on valmis ottamaan riskin ja seuraamaan alan trendejä, hankkiutumalla kaupunkiviljelijäksi, matokompostorin käyttäjäksi ja ennen kaikkea pienten yhä vähenevien viheralueiden puolustajaksi tihenevässä kaupunkirakenteessa.

Opetussuunnitelman muuttuminen

Puutarha-alan opetussuunnitelma on muuttunut. Ammattialan arvoperusta on määritelty siten, että puutarhatuotannon ammattilaiset edustavat arvoja, jotka lisäävät ihmisen hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Luontosuhteen tärkeys korostuu puutarha-alan koulutuksessa siksi, koska viherrakentaminen ja kunnossapitotöiden tekeminen suuntautuu enemmän olemassa olevan ympäristön säilyttämiseen kuin uudisrakentamiseen. Opiskelijan on tunnistettava ympäristön erityispiirteet ja enemmän luonnon kasvillisuutta kuin koskaan aikaisemmin puutarha-alan koulutuksen aikana.

Osaamista vaaditaan niin kasvijätteiden käsittelyssä kuin myös perhos- ja hyönteisyhdyskuntien elinolojen turvaamisessa. Tietoa tarvitaan myös viherkattojen rakentamiseen ja kaupunkiviljelyn tuomiin mahdollisuuksiin.

Viherkattotyömaa parkkitalon katolla Helsingissä (Kuva: Mika Rohunen 2018)

Ammatillinen koulutus lisää ymmärrystä luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä omassa toiminnassa ja globaalisti. (Uusi puutarha-alan opetussuunnitelma luonnos 2020)

Oppilaitoksen opetushenkilöstön on myös muututtava ja sitouduttava kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, jotta he kykenevät tarjoamaan opiskelijoille työkaluja, joiden avulla he itse opettelevat kriittisesti tarkastelemaan kestävän ympäristörakentamisen tuomia mahdollisuuksia.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa puutarha-alan koulutukseen

Viherrakentamisessa on haasteellista löytää uusia ratkaisuja ja materiaaleja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ympäristöongelmiin (rankkasateet, saastuneet maa-alueet, kasvitautien ja -eliöiden lisääntyminen jne.) Puutarha-alan ammattilaiset ovat reagoineet muutokseen vuosien varrella ja tehneet parhaansa, jotta rakentaminen ja kunnossapito pysyisivät ajan hermolla.

Omnian opiskelijat asentamassa maksaruohoviherkattoa (Kuva: Mika Rohunen 2018)

Monet asiat muuttuvat kuitenkin vasta, kun niihin puututaan lainsäädännöllä. Päivitystä tehdään koko ajan tilanteiden muuttuessa. Nyt etsitään uusia ratkaisuja hulevesiä läpäiseviin pintoihin ja turpeelle maa-aineksena täytyy löytää jokin uusi korvike. Tutkimustyötä tarvitaan ja myös alan opettajille täydennyskoulutusta, jotta tieto siirtyy alan opiskelijoille, jotka rakentavat kestävää kaupunkiympäristöä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja: Teija Anttila-Koskinen Lab-ammattikorkeakoulu opiskelija / Insinööri YAMK Kestävä kaupunkiympäristö-ohjelma

Lähteet

Weckman, E. 2018. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli, viherympäristöliiton julkaisu 62. Helsinki: Puutarhaliiton keskus

Kestävä kaupunkiohjelma 2020 [viitattu 20.3.2020]. Saatavissa: https://www.kestavakaupunki.fi 2020

Koste, O-W., Lehtovuori, P., Neuvonen, A. & Schmidt-Thomé 2020. Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu [viitattu 15.4.2020]. Saatavissa: Politiikkapaperi 2020:1 Helsinki 6.2.2020

Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Unescon toimikunnan raportti 1992 [viitattu 15.3.2020]. Saatavissa: minedu.fi

Puutarha-alan koulutus Omnian ammattioppilaitoksessa [viitattu 15.3.2020]. Saatavissa: www.omnia.fi

Puutarha-alan opetussuunnitelma [viitattu 23.9.2018].

Tutustu puutarha-alan perustutkintoon.

Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnosta tukea oman yrityksen kehittämiseen

Kuva Kaija Toivakasta

Kaija Toivakka suoritti Omniassa tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon.

Toivakka toimii yrittäjänä kahdessa perustamassaan yrityksessä, S.M.A.R.T. Thinking Oy:tä ja Caia’s Trainingiä. Näistä S.M.A.R.T. Näistä S.M.A.R.T. Thinking Oy on jyväskyläläinen yritys, josta tuottaa liikelahjojen lisäksi myös sisustukseen sopivia tuotteita. Yrityksen taustalla on vuosien kiinnostus ja opiskelu aivojen toiminnasta.

”Aivojemme hyvinvoinnilla on yhä kasvava merkitys yhteiskunnassamme. Työn murros ja jatkuvasti lisääntyvä̈ informaatiotulva ovat tuoneet mukanaan jatkuvasti kasvavat vaatimukset sekä kiireen ja kuormittavuuden kasvun”, toteaa Toivakka. Ennen yrityksen perustamista, Toivakka oli vuosien ajan opiskellut omatoimisesti aivojen toimintaa. Opinnot jatkuvat parhaillaan syvällisemmin Helsingin ja Aalto yliopiston avoimissa yliopistoissa.

Toivakka hakeutui tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoon, kun hänellä oli yrityksensä tuotekehitysprojekti alkuvaiheessa. Tavoitteena oli kehittää ja tuotteistaa kiireiseen arkeen aivo- ja muistitreeniksi sopivia tuotteita. Hän etsi koulutuksesta lisäosaamista uutuustuotesarjan tuotteistamisprojektin suunnitteluun ja läpivientiin.

Koulutuksesta työkaluja tuotteistamiseen

Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnossa kiinnostavinta ja antoisinta Kaija Toivakalle oli palvelumuotoilun osuus. ”Palvelumuotoilu elää koko ajan toimintaympäristön ja tarpeiden muuttuessa. Tuotekehitystyön tulee olla kartalla ja reagoida muutoksiin proaktiivisesti. Koulutuksesta sain hyviä työkaluja, jotka tukevat tuotteistamisen ja kehitystyön eri vaiheita”, Toivakka kertoo.

Koulutuksen aikana Toivakka tuotteisti logotuotteeksi ja mainoslahjaksi sopivan tuotesarjan, joka tarjoaa aivoille niin treeniä kuin irtiottoa rutiineista. Tuotekehitystyö jatkuu vielä. Toivakka toivoo erityisesti voivansa käyttää palvelumuotoilun ja tuotekehitystyön taitoja paitsi omien tuotteiden kehittämisessä myös muiden yritysten auttamisessa.

3 tärkeintä/parasta koulutuksen teemaa, jotka kulkevat Kaija Toivakan mukana

  • palvelumuotoilu on jatkuva, se kehittyy ja elää koko ajan
  • nykyajan brändi ei ole enää vain merkki, tunnus tai logo, vaan sitä pidetään yrityksen jokapäiväisenä toimintana, joka ohjaa yrityksen suuntaa ja päätöksentekoa
  • markkinat voitetaan asiakaslähtöisellä tuotteistuksella

Tutustu tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoon.

Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinnosta osaamista hovimestarin tehtäviin

Kuva Saija Seppäsestä

HUS Asvia Cateringissä työskentelevä Saija Seppänen suorittaa Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkintoa oppisopimuksella työssään. Seppänen aloitti opiskelun maaliskuussa 2020 ja valmistuu toukokuussa 2021 tai hieman aikaisemmin henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti.

Seppänen työskentelee HUS Asvia Cateringissä, jolla on 2 yksikköä Meilahden sairaala-alueella, Meilahti ja Biomedicum. Meilahti palvelee eri sairaaloita ja Biomedicum keskittyy palvelemaan Helsingin yliopiston tiloissa olevia asiakkaita. HUS Asvia on Suomen suurin tukipalveluja tuottava organisaatio, joka tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille erilaisiin tarpeisiin monipuolisia palvelukokonaisuuksia osana potilaan hoitoketjua.

Saija Seppänen hoitaa hovimestarin esimiestehtäviä samalla kouluttautuen ammattiin. Hän toimii Meilahdessa, jossa työskentelee hänen lisäkseen keittiömestari, 2-3 kokkia ja 2-3 tarjoilijaa. Tarjoilutiimin vetäjänä Seppänen huolehtii, että työt sujuvat ja tieto kulkee. Hän myös ottaa vastaan tilauksia asiakkailta, vie ne tilausjärjestelmään, tekee tavaran tilauksia yhdessä keittiömestarin kanssa ja pitää yllä omavalvontaa. Tarvittaessa hän on apuna siellä missä tarvitaan, tilausten toimittamisessa ja välillä myös keittiössä.

Teoriasta käytäntöön omassa työssä

”Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto on pätevyysvaatimus hovimestarin työhön nykyisellä työpaikalla, joten uusi työ ja koulutus tulevat samassa paketissa kätevästi oppisopimusopiskelun kautta.”, kertoo Seppänen. Seppäsen pitkän tähtäimen tavoite on hakeutua vielä opiskelemaan ammattikorkeakoulututkintoa restonomiksi.

”Pari kuukautta opiskeltuani, on vahvistunut tunne siitä, että olen oikealla tiellä. Koulutuksen tehtävät ovat vahvistaneet osaamistani ja olen joutunut tutkimaan osa-aluetta, joka kuuluu alaan, muttei varsinaisesti jokapäiväisessä työssä tule vastaan”, Seppänen toteaa.

Seppänen on kokenut opintojen lähipäivissä kiinnostavana sen, että saa kuulla kokeneen ammattilaisen kokemuksia työelämästä. Hän oppii parhaiten tekemisen kautta ja kouluttajat tarinat ovat tukeneet käytännön oppimista. ”Päivittäisessä työskentelyssä voi tulla ahaa-elämyksiä, että tästä se kouluttaja Markku Rosendahl siis puhui! ”, kertoo Seppänen.

Tutustu majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkintoon.

Sosiaali- ja terveysalan taitoja sote-pajalla

 

Omnian nuorten työpajojen sote-pajalla on mahdollisuus tutustua sosiaali- ja terveysalan hoitotyön avustaviin tehtäviin, niin teoriassa kuin käytännössäkin, lasten ja vanhusten parissa.

Työpaja alkoi maaliskuussa 2020 juuri koronan poikkeusrajoitusten pyörteissä, joten ensimmäiset kuukaudet sujuivat etätyöskentelyn parissa. Etätehtävien kautta on läpikäyty oleellisia perusasioita kuten työelämän perussääntöjä ja käytäntöjä, hoitoalatyön moninaisia työtehtäviä, sisältöjä ja ominaisuuksia sekä opiskelu- ja työpaikkamahdollisuuksia. Olemme pohtineet paljon myös työn eettisiä näkökulmia ja monenkirjavaa asiakaskuntaa hyvin erilaisine tuen tarpeineen, joita työssä kohtaa päivittäin. Lisäksi aiheina ovat olleet alalla työskenteleville olennaisena oma hyvinvointi ja persoonallisuus, joita olemme käsitelleet niin ammatillisesta näkökulmasta kuin esimerkiksi reilusti huumorilla höystettyjen erilaisten testien muodossa.

Kuva retkievaista

Johdatus tehtäviin on tapahtunut mm. aiheita käsittelevien tv-ohjelmien, dokumenttien, lehtiartikkeleiden ja itsenäisen tiedonhaun kautta. Tehtävien vastauksia pohdittiin jokaisen kanssa yksilöllisesti ja myös porukalla. Pajaan on mahtunut niin vakavamielisiä, antoisia ja valaisevia keskusteluja, kuin mahat kippurassa nauramista vuorovaikutus- ja heittäytymisharjoituksissa ja työpajaohjaan esimerkkitarinoita todellisesta työmaailmasta kertoessa.

Etätyöskentelyviikot antoivat hyvää aikaa laajalti teorian käsittelyyn. Toisaalta odotus oikeiden töiden pariin pääsemisestä oli kova. Kun työn kohteet ja työkalut ovat ihmisiä, osaa teoriasta on mahdotonta täysin hahmottaa ja ymmärtää kokematta ja kokeilematta asioita itse.
Lähityöskentelyyn työpajalle siirryttyämme pääsimmekin harjoittelemaan monia juttuja toisillemme tehden. Esimerkiksi työssä käytettävien toiminnallisten ja luovien ohjausmenetelmien kokeilujen tuoksinassa pajalla syntyi mm. taikataikinateoksia, mielikuvitustarinoita ja maalauksia Sinisestä koirasta ja lentävistä etanoista, jumpattiin ja rentouduttiin Autopesula-hieronnassa ja Kupariketun matkassa lohikäärmeiden maahan, käyskenneltiin luonnossa bingon muodossa ötököitä, kukkia ja värejä bongaten, tehtiin laulupusseja laulukortteineen (tietysti testattiin ne!) ja muuta materiaalia omaan materiaalivinkkipankkiin valmiiksi käytettäväksi tulevaisuutta varten.

Lettien tekoa hiuksiin

Nuorten ajatuksia pajasta

”Oon saanu tosi paljon itseluottamusta lisää. Kun (etä)tehtävissä on joutunu miettii paljon omia piirteitä ja miten ne sopis sote-alalle tai missä saattas tarvii harjotusta. Jotenki sai tsemppiä siitä, et voi olla tosi hyvä hoitaja, vaikkei ookkaan maailman ulospäinsuuntautunein ja puheliain ihminen, koska asiakkaitakin on erilaisia.” Nina 21 vuotta

”Mua kiinnostaa lapset ja nuoret. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat, että meen takas kouluun et saan tutkinnon ja siit eteenpäin. Tehtävistä oon oppinu ainaki erilaisista menetelmistä mitä lasten kaa voi tehdä, kaikkee askartelu, liikunta ja musiikkijuttuja. Ja esimerkiks se luento jännittämisestä oli tosi hyvä.” Rahma 19 vuotta.

”Mä oon tykänny olla täällä kerhossa tosi paljon. Mielenkiintoisinta pajassa on just ollu päästä näkemään minkälaista se lasten parissa työskentely on. Tulevaisuudessa oon toivottavasti töissä, ehkä jossain päiväkodissa.” Pinja 21 vuotta

Teoria käytäntöön lasten kesäkerhon ohjauksessa

Kesäkuussa aloitimme muutaman viikon pestin Leppävaaran seurakunnan 6-9-vuotiaitten lasten kesäkerhossa, jossa saamme parhaillaan kokea työskentelyä oikeiden asiakkaiden ja työtiimin kanssa. Heinäkuussa tiedossa on Leppävaaran seniorikeskuksen asukkaiden pihapuistoon toimintaradan järjestäminen sekä kolmen viikon työjakso Espoon keskuksessa Suvelan asukaspuistoon lapsiperheille järjestettävän toiminnan parissa. Sitten syksyä kohden odotellen rajoitustilanteita, joko pääsemme päiväkotiin ja vanhusten pariin hommiin ennen pajan päättymistä lokakuussa.

Kuva lapsista piirtämässä

”Kesäkerhossa otetaan aamulla ensimmäisenä lapset vastaan eteisessä ja viedään heidän eväänsä jääkaappiin ja lapsille laitetaan nimilaput puseroon. Sitten ulkoillaan n. 2 tuntia lähipuistoissa, koulun pihalla tai metsässä. Lapset leikkivät ja aikuiset on mukana ja valvoo ettei mitään satu. Sen jälkeen tullaan syömään ja ollaan hetki sisällä, voi rauhoittua, askarrella, pelata, leikkiä yms. Kello 13 aikaan lähdetään taas ulos ja leikitään loppupäivä kerhon omassa pihassa ja kello 14 kerhopäivä päättyy. Aina päivän alussa ja lopussa on piiri, jossa kaikki saa kertoa päivän fiiliksiä. Kerhossa on noin 24 lasta ja 3 ohjaajaa, joitten ryhmissä me ollaan apuohjaajina. Me autetaan lapsia eväitten lämmityksessä, ollaan pelikaverina ja autetaan vaikka askartelussa. Välillä pitää vähän komentaakin. Se on tosi kivaa kun lapset tykkää ja pyytää koko ajan mukaan”, kertovat työkokeilijat Pinja ja Rahma.

Tustustu sote-pajan toimintaan ja hae mukaan!

Itsetuntemusta alter egoista

Esimerkkejä etätehtävänä tehdyistä alter egoista, jotka tehtiin syntymäajan perusteella käyttäen omia ominaisuuksia.

Olen vangitseva kameli!
Minulla on vangitsevat silmät, katseeni saattaa olla pistävä enkä näytä ulospäin mitä ajattelen
Juon paljon vettä, jonka varastoin kyttyrääni. Pidän kesän lämmöstä, voisin kuvitella asuvani maassa, jossa olisi lämmin ympäri vuoden. Tykkään hienon hiekan tunteesta varpaissani. Olen lauhkea ja rauhallinen, mutta halutessani myös itsepäinen ja hankala. Ja hymyilen paljon, kuten kameli!

Olen vislaava majava
Tykkään liikkua vedessä (uinti ja vesijuoksu)!
Pureudun itseäni kiinnostaviin asioihin ja tehtäviin!
Olen sosiaalinen. Tykkään luonnosta. Oman kodin suoja on erittäin tärkeää minulle. Olen erittäin huumorintajuinen sekä luova hullu!

Olen vilkas majava
Kuten yhdyskunnassa elävä majava, minullekin perhe ja suku on tärkeä, ja viihdyn hyvin kaveriporukassa. Pesänrakentajana olen aktiivinen, koska olen juuri muuttanut ensimmäiseen omaan kotiini. Niin kuin majava käyttää aikaa turkkinsa huoltamiseen, minäkin olen mielelläni huoliteltu. Olen sosiaalinen ja nuorempana jopa huimapäinen ja vilkas!

Teksti ja kuvat: sote-pajan työpajaohjaaja Susanna Vasenius

Mohammed Al-Sultani opiskeli oppisopimuksella puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon

Kuva Mohammed Al-Sultanista

Mohammed Al-Sultani muutti Irakista Suomeen noin viisi vuotta sitten, ja alkoi ensitöikseen opiskelemaan suomen kieltä. Hän työllistyi samana vuonna ja sai vakituisen työpaikan rakennussiivoojana pian sen jälkeen. Työskenneltyään muutaman vuoden, päätti Al-Sultani opiskella tutkinnon työn ohessa. Näin hän päätyi Omniaan opiskelemaan oppisopimuksella puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon.

Al-Sultani valmistui ammattiin keväällä 2020, noin vuoden kestävien opintojen jälkeen.
”Työ on opettanut minua paljon, mutta koulutus antaa paljon monipuolista lisätietoa, mitä työssä ei saa. Lisäksi koulutuksen kautta voi saada uusia työtehtäviä ja vastuualueita. Koulutus on tae työnantajalle, että henkilöllä on tarvittavat tiedot ja taidot alalta. Suomessa arvostetaan koulutusta”, toteaa Al-Sultani.

Al-Sultani kertoo osaavansa organisoida työnsä nyt paremmin, kun ymmärtää työjärjestyksen, mistä aloittaa, mihin lopettaa ja miksi. ”Osaan perustella asiakkaalle paremmin omia valintojani, jotka pohjautuvat koulutukseen. Olen saanut myös paljon lisää tietoa, kuinka välttää riskejä ja vaaratilanteita, joka työssäni on tärkeää. Myös ensiapukurssi oli erittäin hyödyllinen tässä ammatissa. Yksi tärkeimmistä asioista oli myös ympäristön huomioonottaminen kaikessa tekemisessä. Koulutus on siis antanut paljon varmuutta lisää”, kertoo Al-Sultani.

Al-Sultani näkee tärkeänä, että koulutuksessa hän tapasi tapasi paljon uusia ihmisiä erilaisista kulttuureista. Myös hänen suomen kielen osaamisensa ja ammattisanastonsa karttuivat opiskelun ohessa. Tärkeimpinä teemoina opinnoista kulkevat mukana uusien ihmisten opastaminen työssä, ympäristöystävällisyys, teoriat ja uudet hoito- ja siivousmenetelmät sekä ergonomia.

”Suomalainen koulutus on erittäin hyvää, systemaattista, laadukasta ja joustavaa. On ollut mielenkiintoista nähdä suomalainen koulutussysteemi. Jos vertaan oman maani kouluihin, Suomi on hyvin moderni. Voimme päästä käsiksi kaikkeen tietoon jopa kotoa käsin, ja opetus voidaan järjestää netissä, kuten nyt korona-aikana tehtiin. Opettajat Suomessa ovat ammattitaitoisia ja käsittelevät ryhmiä hyvin. Oma opettajani Maija osasi ottaa jokaisen luokassa huomioon ja antoi tietoa yksilöllisesti”, Al-Sultani summaa.

Tutustu puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkintoon.

Tutustu oppisopimuskoulutukseen.