Peltiseppä Aleksi Mastosalo valmistautuu WorldSkills-kisoihin

Tällä viikolla Mastosalo harjoittelee ammattitaidon maailmanmestaruuskisoihin Taitaja-kisoissa kansainvälisenä kilpailijana.

Espoolainen Aleksi Mastosalo, 21, kilpailee autokorinkorjauksen lajissa ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa Kazanissa elokuussa. InCarilla Helsingissä peltiseppänä työskentelevä Mastosalo on valmistunut Omniasta vuonna 2016.

Aleksi Mastosalo harjoittele tällä viikolla Taitaja-finaalissa.
Aleksi Mastosalo harjoittele tällä viikolla Taitaja-finaalissa.

 

Tällä viikolla hän harjoittelee kilpailua varten Taitaja-finaalissa Joensuussa, missä hän on mukana kansainvälisenä kilpailijana.

”Odotan saavani Taitajasta eväitä siihen, mitä Kazanissa voi olla edessä. Taitajassa suoritettava tehtävä pyritään laatimaan mahdollisimman samanlaiseksi kuin se, mikä WorldSkills-kilpailuissa on edessä. Taitaja-finaalissa on mukana ihmisiä, jotka tietävät paljon siitä, millaista WorldSkillissä on”, Mastosalo tuumii.

Mahdollisuuksia Omniasta 

Aleksi Mastosalo osallistui Omnian edustajaan Taitaja-kisoihin vuonna 2016 ja pääsi lähes saman tien töihin InCarille.

”Olen päässyt tekemään isojakin hommia itsenäisesti. Olen ollut tosi tyytyväinen ammatinvalintaani. Aikoinaan harrastin kartingia, ja autoala on aina kiinnostanut. Omniassa oli sopivan rentoa opiskella, ja Matti Rämö oli hyvä opettaja. Oma motivaatio oppia oli korkealla, ja se onkin tärkeää opiskeluissa menestymisen kannalta. Opiskelijoille on Omniassa tarjolla tosi hyvin mahdollisuuksia, jos vain niihin haluaa tarttua”.

Mastosalo kertoo tavoittelevansa voittoa WorldSkills-kilpailuissa.

”Töissä olen pyrkinyt tekemään sellaisia hommia, joista olisi hyötyä, ja Taitajista saan toivottavasti lisäoppia kilpailuissa pärjäämiseen”, hän sanoo.

Vahvuutena paineensietokyky 

Aleksi Mastosalo uskoo omiin vahvuuksiinsa, ja pitää paineensietokykyä yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksistaan.

”En yleensä stressaa tai jännitä. Työssänikin asiat tuntuvat menevän parhaiten silloin, kun on kiire. Opin asiat melko helposti, enkä ole omassa työssäni joutunut kovasti ponnistelemaan uusien asioiden omaksumiseksi”, hän sanoo.

Tämän vuoden Taitaja-finalisteille Mastosalo antaa neuvoksi olla jännittämättä liikoja.

”Kilpailuissa tarkkuus on tärkeämpää kuin nopeus. Kannattaa pyrkiä täydelliseen suoritukseen, mutta liikaa ei kannata stressata”.

Taitaja-finaali järjestetään Joensuussa 21.-23.5. WorldSkills-ammattitaidon maailmanmestaruuskisat järjestetään Kazanissa Venäjällä 22.-27.8.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kurkkaa kulissien taakse: kehittämispäällikkö Kati Valtonen

Kurkkaa kulissien taakse –sarjassa tutustumme Omnian henkilökuntaan. Millaisia ihmisiä Omniassa työskenteleekään?

Olen Kati Valtonen Kirkkokadun toimipisteestä

Toimin Omniassa hanketoiminnan ja kansainvälisten palveluiden parissa kehittämispäällikkönä.

Työskentelen upeiden ja ammattitaitoisten kollegojen kanssa erilaisissa tehtävissä niin Espoossa kuin valtakunnallisella ja kansainväliselläkin tasolla.

Parasta Omniassa on monipuoliset mahdollisuudet kehittää ja kehittyä – ja tietysti nuo edellä mainitut työkaverit.

Suosikkiharrastuksiani ovat uinti, lukeminen, joogailu ja jääkiekon seuraaminen ja kannustus katsomon puolelta.

Kenestä haluaisit tietää lisää? Voit lähettää oman ehdotuksesi osoitteeseen viestinta@omnia.fi.

Tavoitteellista ja mielekästä – yrittäjän ammattitutkinto auttoi Pekka Karppista yrittäjyyden alkuun

Pekka Karppinen sai vahvistusta yrittäjyyteen ammattitutkinnosta.
Pekka Karppinen sai vahvistusta yrittäjyyteen ammattitutkinnosta.

Viestintäalan yrittäjä sai vahvistusta omalle yrittäjäidentiteetilleen ja rohkeaan tavoitteiden asettamiseen.

Pekka Karppinen ryhtyi yrittäjäksi tehtyään pitkän uran mediataloissa uutisjournalistina. Viestintäalan aloittelevana yrittäjänä hän kaipasi tukea muun muassa tavoitteiden asettamiseen sekä yrittäjäidentiteetin vahvistamiseen.

”Koen, että sain yrittäjän ammattitutkinnosta eväitä juuri näihin. Olin suunnitellut tutkinnon suorittamista jo jonkin aikaa, ja Omniassa siihen tarjoutui sopiva tilaisuus”, Karppinen selvittää.

”Ratkaisevan sysäyksen tutkinnon tekemiseen sain eräässä te-toimiston tilaisuudessa, missä esiintynyt yrittäjä puhui ammattitutkinnosta lämpimään sävyyn.”

Virikkeitä yhteisöstä

Karppinen kertoo saaneena kestävimmän hyödyn tutkintoon vaadittujen näyttödokumenttien eli yritystoiminnan suunnitelmien tekemisestä ja ulkopuolisilta arvioijilta saamastaan palautteesta. Hän suoritti tutkinnon Omniassa vuonna 2018.

”Minulla ei ollut aiempaa kokemusta yrittämisestä, ja halusin kääntää omaa ajattelua siihen asentoon, jota yrittäjyydeltä vaaditaan”, hän kuvailee.

Erityisesti opiskelijoiden kanssa muodostettu yhteisö antoi paljon.

”Yhteisöllisyys oli mukavaa, ja hyvin erilaisten yrittäjien kanssa toimiminen ja keskustelu antoi runsaasti virikkeitä omaan yritystoimintaan. Sain myös rohkeutta asettaa tavoitteita omalle yritystoiminnalle. Tavoitteellisuus teki tutkinnon suorittamisesta mielekästä”, Pekka Karppinen tuumii.

Manuaali mukana

Koulutuksen aikana tehdyt suunnitelmat ovat edelleen yritystoiminnan päivittäisenä tukena.

”Toimintatavat kirkastuivat, ja suunnitelma on hyvä manuaali omassa työssä. Erityisesti ajankäytön hallinta, oman turvaverkon tsekkaus ja rohkea tavoitteiden asettelu saivat vahvistusta koulutuksesta”, Karppinen sanoo.

Hän korostaa, että opiskeluun kannattaa varata aikaa.

”Voin suositella yrittäjän ammattitutkintoa myös muille. Opiskeluun kannattaa panostaa – silloin siitä saa eniten irti omassa yritystoiminnassaan.”

Lue lisää yrittäjän ammattitutkinnosta.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Pekka Karppinen

”Aion yrittää parhaani” – Helmi Ryynänen osallistuu Taitaja2019 -finaaliin toukokuussa

Helmi Ryynanen sai lisäpisteitä ammattikorkeakouluopinnoista.
Helmi Ryynanen sai lisäpisteitä ammattikorkeakouluopinnoista.

Tänä keväänä valmistuva lähihoitaja löysi oman alansa ja tähtää jatko-opintoihin.

Espoolainen Helmi Ryynänen, 18, on yksi tämän vuoden Taitaja-finalisteista. Hän kilpailee lähihoitajan lajissa Joensuussa 21.-23. toukokuuta pidettävissä ammattitaidon SM-kilpailuissa. Yhteensä Omniasta lähtee tänä vuonna 15 kilpailijaa Taitaja-finaaliin.

Ryynänen on toista kertaa valmennettavana Taitaja-kisoihin. Tänä vuonna hän on päättänyt mennä kisoissa loppuun saakka.

”Aion yrittää parhaani – se on riittänyt tähänkin asti. Vaadin itseltäni luontaisesti paljon, ja toivon tietysti, että pääsen palkintosijoille. Uskon kuitenkin, että kilpailut ovat hieno kokemus myös itsestä ja omasta ammattitaidosta”, hän sanoo.

Helmi Ryynäsen mukaan valmennuksessa on kerrattu paljon perusopintojen asioita. Samalla on saatu uusia näkökulmia tuttuihin oppeihin.

”Opettajat ovat koko ajan isona tukena. Työssäoppimisjaksot esimerkiksi päiväkodissa, vanhusten päivätoiminnassa, sairaalassa ja koulussa ovat olleet hyödyllisiä myös kisoissa tarvittavien taitojen kannalta”, hän toteaa.

Korkeakouluopinnoista lisäpisteitä 

Helmi Ryynäsellä on menossa viimeinen vuosi Omniassa. Hän juhlii tänä keväänä valmistujaisiaan.

”Peruskoulun viimeisellä luokalla totesin, että en halua lukioon. Kävin tutustumassa lähihoitajaopintoihin ja olen ollut tosi tyytyväinen. On vaikeaa nimetä yhtä asiaa, mikä olisi ollut opinnoissa parasta, mutta olen tykännyt kovasti opintojen käytännönläheisyydestä”, hän sanoo.

Ryynänen on hyödyntänyt opinnoissaan myös mahdollisuutta opiskella ammattikorkeakouluopintoja osana tutkintoaan.

”Omalla sairaanhoidon osaamisalallani koin erityisen hyödylliseksi anatomian kurssin. Opiskelin myös fysiologian, patofysiologian ja hoitotyön kurssit amk-väylällä. Sain niistä osaamispisteitä, joista on hyötyä osaamiselleni. Haaveena on päästä ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja ensihoitajaksi.”

Harrastuksesta ammattiin 

Helmi Ryynänen kertoo kiinnostuksena ensihoitoon lähtevän vapaapalokuntaharrastuksesta.

”Työ on intensiivistä, ja aina tulee jotain uutta. Ensihoito on ensimmäinen ja siinä mielessä tärkein apu, mikä ihmiselle annetaan”, hän sanoo.

Ryynänen hakenut ensi syksyksi toisen osaamisalan, lasten kasvatuksen, lähihoitajaopintoihin.

”Suhtaudun tulevaisuuteen hyvin avoimesti. Jos työpaikka löytyy, voisin mennä suoraan töihinkin. Mitä pidemmälle pääsen opinnoissa, sitä varmempi olen alani valinnasta. Oma luonne kohtaa ammatin kanssa, ja koen olevani juuri oikeassa työssä”, hän tuumaa.

Lue lisää ammattikorkeakouluopintojen yhdistämisestä ammatilliseen tutkintoon. Tutustu myös Taitaja2019-kisoihin.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Mun Oma Omnia: Niko Nyholm

Sarjassa seurataan henkilökohtaisia tarinoita opiskelijoiden omnialaisuudesta.

Mitä opiskelet ja missä vaiheessa olet?

Olen ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelija.

Miten löysit Omnian?

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitosta. Olen liiton jäsen, ja siellä on keskusteltu eri ammattioppilaitoksista. Omnia oli vertailukohteista paras vaihtoehto minulle.

Mitä haluat tulevalta uraltasi?

Olen työharjoittelussa Stadin ammattiopistossa opintosihteerinä ja olen tykännyt paljon työstä. Haluaisin olla hallintosihteeri tai mahdollisesti mennä opiskelemaan liiketaloutta ammattikorkeakouluun.

Mikä on parasta Omniassa?

Opettajat. Heidän kanssaan on mukava työskennellä, koska heidän kanssaan voi keskustella ja tuoda omaa näkemystä esille. Siten opin myös itse enemmän. Olen saanut opettajilta paljon tärkeitä neuvoja työharjoittelua varten.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Olen paljon tietokoneen ääressä. Teen tietokoneen ja kotisivujen ylläpitoa. Harrastan vapaa-ajallani valokuvausta ja suoritan verkkokursseja.

Kenen tarinan haluaisit kuulla? Voit ehdottaa sähköpostilla viestinta@omnia.fi.

Yrittäjän ammattitutkinto tarjosi tukea muutosvaiheessa

Mona Hörman suosittelee yrittäjän ammattitutkintoa.
Mona Hörman suosittelee yrittäjän ammattitutkintoa.

Pitkän uran yrittäjänä tehnyt Mona Hörman suosittelee ottamaan aikaa kouluttautumiseen.

Mona Hörman on 40-vuotias yrittäjä. Hän suoritti yrittäjän ammattitutkinnon Omniassa vuonna 2018.

”Siskoni oli bongannut koulutuksen siinä vaiheessa, kun päätimme lopettaa yhteisen kahvilayrityksemme toiminnan sen kuormittavuuden vuoksi. Ajattelin, että muutosvaiheessa olisi hyvä kouluttautua uudestaan ja saada uusia ajatuksia”, hän kertoo.

Hörmanin yrittäjäura on kestänyt 14 vuotta. Suurimman osan urastaan hän on toiminut kahvilayrittäjänä.

”Yrittäjän ammattitutkintokoulutuksen lähipäivät olivat erittäin hyviä. Odotin aina tosi paljon, että pääsen kuulemaan muiden yrittäjien ajatuksia. Siinä vaiheessa, kun rupesin tekemään näyttöjä aloin hahmottaa myös oman yrityksen tulevaisuutta”, hän kuvailee.

Uusi yritys kehittyy

Valmistuttuaan Mona Hörman on aloittanut ikäihmisille suunnattuja kotipalveluja tarjoavan yrityksen.

”Opiskeluun kannattaa lähteä heti mukaan – viivyttely ei kannata. Kun lähtee koulutukseen, on hyvä varata aika opintojen tekemiselle kalenterista hyvissä ajoin etukäteen ja pitää kiinni suunnitelmasta”, hän tuumii.

Mona Hörman on opintojen päätyttyä perustanut ikäihmisten kotipalveluja tarjoavan yrityksen. Yrityksen kehittämiseen hän sai paljon ideoita ammattitutkinnosta. Myös saatu tutkintostipendi ilahdutti Hörmania.

”Suosittelen koulutusta mielelläni myös muille yrittäjille, jotka kaipaavat tukea kehittämiseen ja kehittymiseen yrittäjänä. Yksi koulutuksen parhaista puolista oli päästä vaihtamaan ajatuksia muiden yrittäjien kanssa, ja omassa elämäntilanteessani koulutus oli hieno mahdollisuus suunnata kohti uutta”, hän toteaa.

Lue lisää yrittäjän ammattitutkinnosta.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Mona Hörman

Keittiöesimiehen monipuolinen työ innostaa Davoud Hosseinia

Davoud Hosseini aloitt keittiöesimiehenä helmikuussa.
Davoud Hosseini aloitt keittiöesimiehenä helmikuussa.

Työ asiakkaiden kanssa ja vaihtelevat päivät ovat työn parasta antia.   

Omnian ruokapalvelujen tuore keittiöesimies Davoud Hosseini pitää työssään erityisesti sen monipuolisuudesta.

”Toimistotyöt ja keittiötyöt yhdistyvät, joten työpäivissä on riittävästi vaihtelua. Tykkään tehdä töitä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Omnia on myös oikeasti hyvä työpaikka ja opiskelupaikka”, hän tuumii.

Hosseinin tausta on Iranissa, josta hän saapui Suomeen 12 vuotta sitten.

”Opiskelin ensin suomea ja metallialaa Omniassa, mutta totesin sitten, että se ei ole minulle sopivaa hommaa. Yksi kaverini oli Omniassa opiskelemassa kokiksi ja kertoi hyvistä kokemuksistaan. Olin yhteydessä Liisa Tähkälään, joka opetti silloin Omniassa. Opiskelin puoli vuotta, ja sen jälkeen olin kassalla, keittiöapulaisena ja ruokapalvelutyöntekijänä. Kokiksi valmistuin oppisopimuksella ja pääsin pian sijaiseksi. Tämän vuoden helmikuussa aloitin keittiöesimiehenä”, Hosseini kuvailee urapolkuaan.

Tekemällä eteenpäin 

Davoud Hosseini on suorittanut myös keittiöesimiehen ja dieettikokin tutkinnot. Työssään keittiöesimiehenä hän myös ohjaa alan opiskelijoita.

”Omniassa on hyvin monenlaisia erikoisruokavaliota, joten dieettikokin tutkinnolle on ollut työssä käyttöä”, hän toteaa.

Erityisesti Hosseini kiittelee oppisopimuskoulutusta, joka mahdollisti työn tekemisen ja opiskelun yhdistämisen.

Esimiestyössä hän pitää lisääntyneestä vastuusta ja toteaa, että haluaa jatkaa nykyisessä työssä mahdollisimman pitkään.

”Tietysti jossain vaiheessa pitää taas kouluttautua lisää. Omalla urapolullani on varmasti auttanut se, että olen ollut ahkera ja tehnyt asioiden eteen töitä. Moni asia on Suomessa eri lailla kuin Iranissa, mutta siihen pitää olla valmis sopeutumaan. Pitää myös luottaa itseensä ja lähteä rohkeasti tekemään monenlaisia asioita”, hän sanoo.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kansainvälinen CORE -hanke mahdollistaa yhteistyön eri catering-alan koulujen välillä

Cooking for the future -hankkeen kokous.
Ensimmäinen kokous Espoossa.

Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Tästä syystä myös opettamisen pitää muuttua. Muuten emme tavoita tulevaisuuden tarpeita. CORE – Cooking for the future -hankkeen  tavoitteena on verkostoitua ja samalla parantaa yhteistyötä ravintola- ja cateringalan oppilaitosten ja työelämän välillä Euroopassa.

Jotta voimme taata projektin tuotosten hyvän tason, on projektin toimintaan ja tulosten levittämiseen tarkoitus osallistaa eri maiden ammatillisesta koulutuksesta vastaavia organisaatioita sekä muita catering-alan edunvalvonta- tai muita organisaatioita. Suomesta projektista ovat mukana MaRa ry ja Opetushallitus (OPH).

CORE -hankkeen ideana on vähentää nuorisotyöttömyyttä Euroopan tasolla. Tarkoituksena on parantaa opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamista ammatillisilla markkinoilla työnantajan toiveiden mukaisesti. Samalla parannamme opiskelijoiden näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla. Tästä syystä projektin tarkoituksena on kehittää kokin ammatillista koulutusta työnantajien toiveiden mukaisesti.

Projekti parantaa kokkien työllistymismahdollisuuksia

Tällä hetkellä koko Euroopassa nuorten työttömyysaste on korkea ja kuitenkin samanaikaisesti ravitsemisalalla on iso tarve koulutetuista ammatillisista. On myös nähtävissä, että eri maiden ammattiosaajien välillä on olemassa selkeä osaamisen epätasapaino, koska ammatillisen koulutuksen taso vaihtelee Euroopan maissa hyvinkin suuresti.

CORE -hankkeessa keskitytään parantamaan olemassa olevia eurooppalaisia kokin tutkintojen perusteita tai opetussuunnitelmia. Hankkeen tavoitteena on löytää eurooppalainen tasapaino kokin koulutukseen ja samalla tehdä parannuksia kokin tutkintoon. Hankkeen aikana tunnistamme olemassa olevia tutkintoja samalla parantaen ja kehittäen niitä vastaamaan tulevaisuuden eurooppalaista yhtenäistä kokin opetussuunnitelmaa.

Hankkeen isoja painopistealueita ovat taitojen ja osaamisen näkyväksi tekemisen parantaminen ja vertailukelpoisuuden lisääminen eri maiden välillä.

Toisin sanoen CORE-hanke keskittyy parantamaan ja yhtenäistämään eurooppalaista kokin opetussuunnitelmaa. Tavoitteena on vahvistaa ja parantaa cateringalan yhteistyötä niin, että osaaminen perustuu tulevaisuuden työantajien tarpeisiin. Tarkempi tavoite on parantaa nykyisen kokin tutkinnon ”pätevyyttä”.

Samalla hankkeessa kehitetään opiskelijoiden kansainvälistä osaamista ja kielitaitoa. Tästä syystä koko eurooppalainen ravintola-ala hyötyy hankkeen tuloksista, kun kokin osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan sekä toteutetaan samanlaisena Euroopan laajuisesti.

Tätä haastetta käsitellään myös hankkeessa pitämällä yllä vahvoja suhteita työmarkkinoiden kanssa. Siksi tässä projektissa on tärkeää, että meillä ei ole vain yksittäisiä kumppaneita ravintola- ja cateringalalta, vaan teemme yhteistyötä myös edunvalvontajärjestöjen kanssa, kuten Suomessa MaRa ry:n kanssa.

Omniasta projektissa on mukana Mika Heino, joka toimii projektin päällikkönä, sekä ruokatuotannon lehtori Oona Haapakorpi joka toimii projektin ammatillisen materiaaliin päällikkönä.

360° website

Hankkeessa keskitytään uuden kansainvälisen kokin tutkinnon virtuaalisten 360°-verkkosivujen pilottiversion kehittämiseen. Näille sivuille voidaan liittää 360° kuvia, videoita, tekstiä ym. Tämä mahdollistaa tehokkaan digitaalisen oppimateriaalin luomisen. On hyvä muistaa, että digitaalinen oppiminen tarjoaa jatkuvaa muutosmahdollisuutta globaalissa opetusmaailmassa.

360° virtuaalikuvat ladataan ThingLink-alustalle. Tämän jälkeen luodaan oppimateriaalisisältöä esim. erilaisia opetusvideoita tai asiakirjoja. Nämä asiakirjat ladataan ThingLink-alustalle. Näin voimme luoda onnistuneita online-teoriakursseja.

Hankkeen tavoitteena on, että kaikki oppimateriaalit avataan 360° -sivulle. Hankkeen tuloksena luodaan uusia kansainvälisiä koulutuskokonaisuuksia catering-alalla.

Näin mahdollistamme kokin ammatillisen sisällön laadun parantumisen. Kansainväliset opetuskokonaisuudet ovat houkuttelevampia kaikille opiskelijoille.

Open Badges eli digitaaliset osaamismerkit

Cooking fo the future -hankkeen Osaamismerkkien hakuprosessi
Osaamismerkkien hakuprosessi.

Oppimistulokset tehdään mahdollisimman avoimiksi käyttämällä avoimia digitaalisia osaamismerkkejä osaamisen osoittamiseen. Digitaaliset osaamismerkit ovat digitaalinen menetelmä, jolla osoitetaan osaaminen. ”Badge” on itsessään symboli tai kuvake, ”merkki” saavutetusta taidosta. Merkit perustuvat avoimeen standardiin, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn palveluun tai alustaan.

Osaamismerkkejä voidaan kerätä eri aiheista ja lähteistä. Omniassa on esim. tarjolla Kestävän kehityksen digitaalisia osaamismerkkejä. Erilaisia merkkejä tarjoavat myös esim. Martat tai 4H-yhdistykset. Avoimet merkit mahdollistavat yksilöllisen edistymisen opiskelijan opintopolulla. Ne ovat nykyaikainen, visuaalinen tapa todistaa ”hiljaista tietoa” joka on saavutettu muualla kuin koulun penkillä.

Kiltakoulu pedagogiikka

Tässä hankkeessa käytämme kiltakoulujen pedagogista mallia niin opetuksessa kuin ohjauksessa. Kiltakoulu-malli perustuu vertaisoppimiseen, jossa on vahva yhteistyö työelämän kanssa. Kiltakoulu-malli mahdollistaa yrittäjähenkisyyden opetuksessa sekä vahvan sosiaalisen median alustojen näkyvyyden.

Miten sosiaalisen median käyttö voi parantaa ammattitaitoasi?

Aiemmin ainoat ruoanlaittoon tarkoitetut opetusvälineet olivat erilaiset koulukirjat, kalvosulkeiset tai PowerPoint-esitykset tai jonkinlaiset käsin kirjoitetut ohjeet.

Vaikka kaikki nämä ovatkin vielä hyviä työvälineitä, jota voimme hyödyntää opetuksessa, niin tällä hetkellä kuitenkin verkossa löytyy paljon enemmän tietoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että tänä päivänä yksi tehokkaimmista työvälineistä on sosiaalinen media, kuten YouTube tai Instagram postaukset, joista löytyy paljon ohjeita ja prosessikuvia.

Miten sosiaalinen media voi parantaa omia taitojasi? Miten voit käyttää sosiaalista mediaa ja/tai näkyä paremmin ja ammattimaisempana työelämässä?

Kokkikillan opiskelijan ammatillinen Instagram-tili
Opiskelijan ammatillinen Instagram-tili.

Useat kokit, keittiömestarit, opettajat tai esim. kirjailijat löytyvät nykyään sosiaalisen median välityksellä. Näin he saavat enemmän näkyvyyttä kuin koskaan ennen miljoonien ihmisten edessä. Tämä on myös helpottanut itseopiskelua, koska ohjeiden löytyminen sosiaalisen median välityksellä on helpompaa.

Tästä syystä opiskelijoilla on mahdollisuus katsoa ja kerrata oppimista videon välityksellä. Tänä päivänä ns. ”hiljainen tieto” on näkyvämmin esillä kuin koskaan ennen ja niitä voidaan katsoa/seurata sosiaalisen median välityksellä.

Osittain tästä syystä tällä hetkellä ja vielä enemmän tulevaisuudessa työnantajat seuraavat työntekijöiden ja opiskelijoiden sosiaalisen median saavutuksia. Sosiaalisen median käyttö tekee opiskelijan taidot, kiinnostuksen kohteet sekä itse työn esittelyn paljon helpommaksi.

Partnerit

Hankkeessa kehitetään ammattikoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä ravintola- ja cateringalalla   Suomessa, Espanjassa, Irlannissa ja Virossa. Hanketta rahoittaa Euroopan komission Erasmus+ KA3-ohjelma.

Hankekumppaneina ovat Omnia ja Vamia Suomesta, Ikaslan Gipuzkoa Espanjasta, Institute of Technology Tralee (ITT) Irlannista ja Tartu Kutsehariduskeskus (TKHK) Virosta.

Haluatko tietää, mitä tulevaisuuden toiminta on? Haluatko lisätietoja?

Teksti: Oona Haapakorpi, Omnia

Nuorten työpajat antoivat vahvan startin Samu Vilskeen uralle – käyttömestari kannustaa tv-alalle pyrkiviä sinnikkyyteen

Samu Vilske työskentelee tv-tuotantojen käyttömestarina.
Samu Vilske työskentelee tv-tuotantojen käyttömestarina.

Isojen tv-tuotantojen tekniikan päällikkönä on pysyttävä tiukasti alan muutosten hermolla. 

Käyttömestarina eli tv-tuotantojen tekniikan päällikkönä työskentelevä Samu Vilske aloitti uransa Omnian nuorten työpajoilla. Hän valmistui videopajalta oppisopimuksella editoijaksi vuonna 2010. Ensikontakti työpajoille oli jo vuonna 2005 harjoittelijana.

Tällä hetkellä moni tunnettu tv-tuotanto syntyy Vilskeen valvonnan alla, esimerkiksi Uutisvuoto, Pitääkö olla huolissaan, Eurojackpot ja Lotto sekä moni urheilulähetys.

”Nykyisessä työssä mielekkäintä on varmasti mukava työilmapiiri ja huiput työkaverit”, hän toteaa.

”Pääsen joka päivä oppimaan uutta alan rautaisilta ammattilaisilta. Yhdessä tuotannossa on mukana noin parikymmentä tekijää ja hommat tehdään yhdessä.  Tekniikka muuttuu, ja tekijöiden täytyy pysyä ajan hermolla. Mikään keikka ei ole samanlainen.”

Oppia työelämää varten 

Samu Vilske kertoo, että Omnian nuorten työpajoilla tehtiin paljon hyvää ammattiin haluavien kannustamiseksi.

”Tehtiin tosi paljon asioita, ja työpaikkaohjaus toimi kiitettävästi. Monesti pääsi soveltamaan ja pähkäilemään asioita, ja siitä on ollut hyötyä käytännön työelämässä. Projektit olivat tosi opettavaisia, yhtenä niistä esimerkiksi Espoo Bluesin kuvaaminen. Päivät olivat välillä pitkiä, mutta ne opettivat myös tietynlaista kovuutta – oikeassa työelämässä päivät ovat tällä alalla vielä pitempiä”, hän sanoo.

Vilske kertoo, että hän sai runsaasti kannustusta omille tavoitteilleen.

”Se oli ehdottomasti myönteinen käännekohta elämässäni ja vei eteenpäin. Työpaja oli merkittävässä roolissa siinä, että olen päässyt ammatillisesti tähän pisteeseen.”

Sinnikkyyttä ja kovaa työtä 

Samu Vilske kehottaa alalle tähtääviä olemaan antamatta periksi tekemisessä ja pyrkimään sinnikkäästi eteenpäin.

”Pää kannattaa pitää kylmänä. Epäonnistumisia voi tulla, mutta niistä ei kannata lannistua ja niistä oppii – kyseessä on aina ohikiitävä hetki. Jos halu ja intohimo tehdä tätä työtä on kova, kannattaa pyrkiä kohti päämääriään. Kilpailu on kovaa, ja alalle on paljon tulijoita, joten on oltava valmis vakuuttamaan ihmiset osaamisestaan”, hän tuumii.

”Omalla kohdallani MM-rallit olivat sellainen kohta, jossa olin valmis luovuttamaan. Loistava tsemppaus työkavereilta ja päättäväisyys auttoivat ajattelemaan, että heikoilla hetkillä ei sittenkään luovuteta.”

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kielitietoinen opetus haastaa konkarinkin

Huovila sai viime vuonna tunnustuksen tekemästään auttamistyöstä.
Huovila sai viime vuonna tunnustuksen tekemästään auttamistyöstä.

Marja Huovila pitää työnsä parhaana puolena uuden oppimista ja tyytyväisiä opiskelijoita.

Marja Huovila opettaa aikuisten perusopetuksen opiskelijoille matematiikkaa Omnian Tapiolan toimipisteessä.

”Nykyisessä työssäni pidän muun muassa siitä, että moni opiskelija kiittää oppitunnista. Opiskelijat myös haluavat mennä taululle laskemaan ja pitävät matematiikkaa tärkeänä oppiaineena. Kielitietoisessa opetuksessa on koko ajan uutta opittavaa myös opettajalle, vaikka olen tehnyt opetustyötä kolmekymmentä vuotta,” Huovila sanoo.

Huovila kertoo auttaneensa yhtä opiskelijaa muun muassa yhdistyksen perustamiseen liittyvissä käytännön asioissa ja ohjanneensa toisen, elokuvanteosta kiinnostuneen opiskelijan alan ammattilaisen neuvottavaksi.

”Silloin kun omista kontakteistani voi olla hyötyä opiskelijoille, haluan olla avuksi”, Huovila toteaa.

Vapaaehtoistoiminta palkitsee

Marja Huovila tekee myös paljon vapaaehtoista auttamistyötä työnsä ulkopuolella. Kotiseudullaan Vihdissä hän on tehnyt monenlaista vapaaehtoistyötä turvapaikanhakijoiden kanssa, muun muassa opettanut suomen kieltä ja auttanut työllistymisessä. Huovila palkittiin viime joulukuussa Puoli seitsemän -ohjelman Auttajatonttu-tunnustuksella. Hän sai tunnustuksen tekemästään työstä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden hyväksi.

”Auttamisesta tulee myös itselle hyvä mieli. Muun muassa vaatteiden ja huonekalujen kuskaaminen on kiitollista hommaa, kun voi antaa eteenpäin tavaroita, joille ei ole itsellä käyttöä”, hän toteaa.

Vuorovaikutusta ja uuden oppimista

Huovilan mukaan opettamisessa haastavinta on opiskelijoiden vähäinen suomen kielen taito. Hän kertoo opetelleensa tervehtimään jokaisen oppilaan omalla äidinkielellä.

”Uskon, että on opiskelijoille tärkeää kuulla oma nimensä ja tervehdys omalla äidinkielellä kerran päivässä”.

Puoli seitsemän -ohjelmasta saatu tunnustus tuntui hyvältä.

”Ensimmäinen tunne oli hämmästys”, Huovila naurahtaa.

Hänen mukaansa opetustilanteessa molemminpuolinen vuorovaikutus on tärkeää. Opiskelijoita kuuntelemalla oppii uutta.

”Haluan oppia, miten eri maissa ajatellaan matemaattisesti. Esimerkiksi funktion suunnat, nouseva ja laskeva ovat samat, vaikka toisissa maissa luetaankin oikealta vasemmalle. Matematiikan lukusuunta on kaikissa maissa sama. Jos opiskelija ei ole omassa maassaan opiskellut matematiikkaa kovin pitkälle, niin silloin hänelle nouseva ja laskeva suora voivat olla eri päin kuin meillä. Neliö ja kuutio ovat monissa kulttuureissa ihan sama puhumattakaan motista, joka on monien mielestä sama kuin metri. Mittayksikön muunnoksien etuliitteet ovat eri kielillä samat. Kaikissa kulttuureissa esimerkiksi hahmotusta ei harjoitella. ”

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut