Palvelumuotoilulla kohti parempaa asiakasymmärrystä

Digivisio hankkeen kaksivuotinen toimikausi lähenee loppuaan. Hankkeen kehittämisprojekteihin on lähtenyt mukaan tavoitteen mukaisesti 27 pientä ja keskisuurta yritystä. Omnian yritysasiakkaina yhteensä 13 yritystä. Digivisiossa on hyödynnetty palvelumuotoilua yritysten olemassa olevien palvelujen sekä uusien palvelukonseptien kehittämisessä.

Hanketyön helmiä on se, että hankerahoituksen tukemana pystymme palvelemaan yrityksiä ajankohtaisissa tarpeissa ja samalla lisäämään omaa ymmärrystämme ja tietoa kohdeyritysten käytännön prosesseista.

Haasteet ovat lopulta hyvin geneerisiä eli yleisiä yrityskoosta riippumatta. Miten tieto asiakkaan palvelutarpeista saadaan kirjattua mahdollisimman helposti ja käytettävästi yrityksen järjestelmiin? Miten yrityksen viestintä tavoittaa henkilöstön, jotta kukin voi toteuttaa palvelun parhaalla mahdollisella tavalla ja kokea työnsä mielekkääksi? Kehittämisen kohteina prosessien ja viestinnän toimivuus sekä järjestelmien moninaisuus ja yhteensovittamisen haasteet – kuulostaako tutulta?

Palvelumuotoilu on päivän teema, kun puhutaan palveluiden kehittämisestä. Palvelun kehittämisen ytimessä on asiakas ja asiakaskokemus. Paremman asiakaskokemuksen saavuttamiseksi tulee meidän tietää asiakkaastamme enemmän. Miten asiakasymmärrystä sitten voidaan lisätä, mitä tarkoittaa asiakaskokemus ja mitä on palvelumuotoilu?

Olennaista palvelumuotoilussa on kehittämisen ketteryys, kokeilut ja kehityskierrosten toistaminen eli iterointi. Tunnettu palvelumuotoilun prosessi, Design Counsilin tuplatimanttiprosessimalli, sisältää neljä eri kehittämisen vaihetta. Tutkimuksen, analysoinnin, ideoinnin ja testaamisen.

Palvelumuotoiluprosessi alkaa ongelman määrittämisellä ja jatkuu kyseiseen ongelmaan ratkaisun kehittämisellä. Ratkaise oikea ongelma ja ratkaise ongelma oikein. Ongelman löytämiseksi tehdään tutkimusta, hankitaan asiakasymmärrystä sekä rajataan ja määritetään ongelma saadun tiedon perusteella. Ongelman ratkaisuksi kehitetään ja ideoidaan ratkaisuehdotuksia ja ehdotuksista valitaan se, jota testataan.

värikkäitä postit-lappuja pöydällä.

Prosessissa vuorottelevat ideoita tuottava ja rajaava mallinnus eli divergentti ja konvergentti tarkastelu. Palvelumuotoilun menetelmiä on Digivisiossa hyödynnetty monipuolisesti yrityskohtaisesti. Yrityksen asiakkaan polkua on hahmoteltu työpajoissa sekä paikan päällä että virtuaalisesti.

Syventävissä työpajoissa on pohdittu palvelun kokonaisuutta. Ensin on lähdetty liikkeelle hahmottaen mitä asioita, näkökulmia ja toimenpiteitä toteutuu ja tulee huomioida palvelun eri vaiheissa: ennen, aikana ja jälkeen. Tämän jälkeen on mallinnettu palvelukokonaisuutta Service Blueprint -menetelmää hyödyntäen.

Menetelmässä määritellään asiakaspolun eri vaiheissa asiakkaan ja palvelun kontaktipisteitä, tarkastellen palvelun näkyviä osia eli asiakaspalvelua ja eri kosketuspisteitä sekä asiakkaalle näkymättömiä tukipalveluita ja näiden kaikkien vaikutusta asiakaskokemukseen. Lopuksi Business Model Canvasilla (BMC) on mallinnettu koko palvelun liiketoimintakokonaisuutta ja arvontuottomallia.

Menetelmiä asiakasymmärryksen kartoittamiseen

Asiakasymmärryksen kartoittamiseen voidaan hyödyntää erilaisia menetelmiä. Perinteisiä ovat haastattelut ja kyselyt, joilla saadaan tietoa siitä, mitä asiakas sanoo ja ajattelee. Havainnoinnilla pystytään selvittämään mitä asiakas tekee ja miten hän palvelua käyttää. Pintaa syvemmälle asiakkaan päätöksissä ja käyttäytymisessä eli mitä asiakas tuntee, tietää ja unelmoi päästään esimerkiksi asiakkaita osallistavilla, fasilitoiduilla työpajoilla.

Lisäksi voidaan käyttää erilaisia luotaimia eli palvelun käyttäjä dokumentoi palvelukokemuksiaan sovituilla välineillä; hän pitää päiväkirjaa, kuvaa ja vaikka sanelee puhelimen äänitystoimintoa hyödyntäen palvelukokemuksiaan. Asiakaskokemusta voidaan kartoittaa myös prototypoinneilla eli uusien palvelujen testaamisella pilottivaiheena.

Lisääntyneen asiakasymmärryksen perusteella voidaan edetä palveluprosessin ja edelleen asiakaskokemuksen kehittämisessä. Asiakaskokemus muodostuu palvelun tuotantoprosessin ja lopputuloksen yhteissummasta. Asiakaskokemus on yksilöllinen ja riippuu kokijasta. Asiakaskokemus on kokonaisvaltaista, se syntyy ajallisena prosessina ja siihen vaikuttaa kaikki organisaation toiminta.

Digivisiossa on hankittu tietoa asiakkaiden näkemyksistä toteuttamalla työpajoja, joissa on testattu esimerkiksi potentiaalisten työntekijöiden ajatuksia siitä, miten ja mistä he hakevat tietoa työpaikkaa etsiessään. Henkilöitä on haastateltu ryhmissä ja pyydetty heitä näyttämään miten he hakevat tietoa esimerkiksi älypuhelimella tai netin kautta. Haastattelussa heitä on myös pyydetty kertomaan, mihin asioihin he työpaikkailmoituksessa kiinnittävät huomiota ja mikä on tärkeää.

Ryhmälle on näytetty yrityksen esittelyvideo ja kysytty mitä huomioita, ajatuksia ja tuntemuksia video herätti. Yritykselle on tällä menetelmällä tuotettu olennaista tietoa siitä, miten tavoittaa heidän kohderyhmäänsä eri kanavissa ja millainen tieto rekrytointi-ilmoituksessa on kohderyhmän kannalta merkityksellistä.

Lisää palvelumuotoilusta:

Palvelumuotoilusta kiinnostuneille ja menetelmän parissa pidempääkin toimineille vahva lukusuositus Palvelumuotoilun Bisneskirjasta.

Kirja jäsentää palvelumuotoilun kokonaisuuden selkeästi ja tiiviinä pakettina. Kirja antaa hyvän käsityksen palvelumuotoilun mahdollisuuksista organisaatioiden toimintojen kehittämisestä eri tasoilla strategisesta operatiiviseen.

Palvelumuotoilun Bisneskirja, Mikko Koivisto, Johanna Säynäjäkangas ja Sofia Forsberg.

Siinä tuodaan esille palvelumuotoilun tyypillisiä kehittämiskohteita sekä havainnollistetaan erilaisia kehittämisprosesseja käytännön case-esittelyiden myötä. Kirja antaa myös hyvän käsityksen siitä, mitä palvelumuotoilun haltuun ottaminen kokonaisvaltaisena kehittämisotteena edellyttää.

Kuvat ja teksti: Kirsi Niskala, projektipäällikkö
p. 040 126 7217,
kirsi.niskala@omnia.fi

Kahden vuoden mittainen Asiakasymmärryksellä Digivisio-hanke on käynnissä 31.12.2020 saakka.

Hankkeen toteuttavina organisaatioina ovat Omnia ja Taitotalo (aiemmin Ami-säätiö) ja hankkeen rahoittaa
ELY-keskus.

Käytetyt lähteet: Palvelumuotoilun Bisneskirja, Mikko Koivisto, Johanna Säynäjäkangas ja Sofia Forsberg,
Alma Talent 2019.  Aalto University Professional Developmentin Palvelumuotoilu -innovoi, suunnittele ja kehitä palvelusi uudelle tasolle – valmennuksen koulutusmateriaalit 2018.

Autopajalla on sesonki päällä!

Renkaidenvaihdon ohella Omnian nuorten työpajoilla valmistellaan kytkinsarjan vaihtoa ja luetaan viivakoodeja, autopajalla nimittäin!

Pultit pois.

Miia on ollut jo aiemmin työkokeilussa Autopajalla ja nyt onnisti jatko opparina! Kahden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen haalareiden taskuun tulee ajoneuvoasentajan tutkintopaperit.

Miia lukee vikakoodeja autopajalla.

Autonkorjausalaan hän on saanut kipinän isän kanssa autoja rassatessa, eikä innostus ole vielä sammunut, päinvastoin!

”Minulla on paras ohjaaja, täällä on tasapuolinen ja rento meininki ja töitä riittää sopivasti! Työturvallisuuteen panostetaan ja pyritään pitämään laitekanta ajan tasalla”, Miia kertoo.

Sesonkityötä autopajalla renkaidenvaihto.
Sesonkityötä autopajalla: renkaidenvaihto.

Haittapuoliakin työpajanuoret näkevät: ”Täältä täytyy lähteä välillä kotiin.”

Renkaiden vaihtoon kuuluu myös pesu.
Renkaiden vaihtoon kuuluu myös pesu.

Autopajalla on tällä hetkellä työkokeilussa kahdeksan nuorta, kaksi työssäoppijaa ja yksi oppisopimusharjoittelija. Työsuorituksina harjoitellaan huoltoja, asennustöitä, alustakorjauksia, jarrutöitä,  rengastöitä, autojen sisä- ja ulkopesuja jne.

Kytkinsarjan vaihdon valmistelua.
Kytkinsarjan vaihdon valmistelua.

Autopajan yhteydessä Kuusiniemessä toimii myös kuljetuspaja, josta voit pian lukea Elämää Omniassa-blogista.

Tule mukaan työpajoille jatkuvan haun kautta!

Toiminta toteutuu tällä hetkellä osittaisessa etäohjauksessa kaikissa toimipisteissämme. Tämä koskee myös työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Julian Jalava tähtää nyrkkeilyssä korkealle

Opiskelu Omniassa tarjoaa Jalavalle tukea niin urheiluun kuin opintoihin.

Julian Jalava
Julian Jalava vertaa nyrkkeilyä maratoniin, jossa on edettävä pitkäjänteisesti.

Julian Jalava, 17, on helsinkiläinen nyrkkeilijä. Hän opiskelee Omniassa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattilaiseksi.

Amin Asikaisen valmennuksessa Kirkkonummen nyrkkeilykerhossa harjoitteleva Jalava hakeutui aikoinaan Omniaan opiskelemaan valmentajansa suosituksesta. Päätökseen vaikutti tieto siitä, että Omniassa voi yhdistää urheilun ja opiskelun joustavasti.

”Urheiluoppilaitoksessa opiskeleminen on vastannut odotuksiini todella hienosti. Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opinnot valitsin, koska silloinen valmentaja kertoi alan työn ja urheilun yhdistämisen onnistuvan helposti”, toista vuotta opiskeleva Jalava selvittää.

Pitkäjänteisyyttä ja taistelutahtoa 

Virallisessa urheiluoppilaitoksessa opiskeleminen mahdollistaa muun muassa sen, että aamuharjoitteluun ja vaikkapa harjoitusleireille osallistuminen onnistuu helposti opintojen ohessa.

Julian Jalava kertoo tällä kertaa harjoittelevansa pian järjestettäviin aikuisten SM-kisoihin.

”Treenaan joka päivä Aminin valmennuksessa. Hän on auttanut minua oppimaan ja kehittymään todella paljon nyrkkeilijänä. Haluan päästä lajissa niin pitkälle kuin se vain on mahdollista”, hän sanoo.

Julian Jalava vertaa nyrkkeilyä maratoniin, jossa täytyy harjoitella ja edetä pitkäjänteisesti.

”Urheilu ja nyrkkeily ovat antaneet minulle uuden ja paremman elämän.  Olen myös päässyt näkemään Suomea ja elämää. Laji tuntuu hyvältä, koska olen muutenkin taistelija ja ajattelen, että taistelu on osa elämää.”

Täysiä päiviä ja mielekästä tekemistä 

Julian Jalava kertoo päiviensä alkavan aikaisin aamulla ja jatkuvan heti aamiaisen jälkeen lenkillä tai harjoittelulla. Opiskelupäivän jälkeen lepoaikaa jää reilu tunti, minkä jälkeen edessä ovat päivän toiset treenit. Ilta on aikaa koulutehtäville ja muille toimille.

”Minulle on tärkeää pitää itseni kiireisenä ja tehdä jotain”, hän toteaa.

Jalavalle puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opinnot ovat olleet sopiva valinta.

”Opettajat ovat olleet oikein hyviä ja on tullut semmoinen tunne, että tekeminen on mielekästä. Omnian tuki urheiluun ja opintoihin on ollut kaikin puolin riittävää.”

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Elias Rantanen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Mitä opiskelija voi tehdä Wilmassa itse?

Onko Wilma vielä vieras? Klikkaile Wilmassa ihan rauhassa, isoja muutoksia ja mokailuja et saa aikaan. Tässä artikkelissa käymme läpi mitä Wilmassa voit tehdä.

Ammatillinen opiskelija

Lomakkeet-sivulla

  • Luvat (nimen julkaisu, huoltajan kirjautuminen Wilmaan)
    • Jos olet alle 18-vuotias voi antaa Wilmassa luvan nimen, kuvan tai videon julkaisuun. Jos olet täysi-ikäinen, voit antaa oikeuden huoltajallesi kirjautua Wilmaan ja seurata opintojasi.
  • Yhteystietojen päivitys ja liitteiden lisääminen
    • Voit täällä muuttaa perustietoja, esim. jos sähköpostisi vaihtuu. Jos olet yli 18-vuotias, voit myös vaihtaa osoitetietosi ja lisätä lähiomaisen tiedot.
  • Jos olet Omnian urheilijaopiskelija voit täyttää myös lomakkeen Urheilijan tiedot, opiskelijan lomake

Työpaikalla tapahtuva oppiminen -sivulla voit tehdä seuraavaa:

  • Koulutus-/oppisopimusjakson päiväkirja
    • Tämä on auki jakson ajan. Kysy kuitenkin opettajaltasi, käytätkö tähän tarkoitukseen Wilmaa vai Workseediä!

Hakemukset ja päätökset -sivulla pääset tarkastelemaan, hyväksymään ja hakemaan aloituksia, keskeytyksiä:

  • Aloituksen siirto- ja keskeytyslomake
    • Opiskelija voi hyväksyä opinto-ohjaajan ennakkoon täyttämän aloituksen siirto- ja keskeytyslomakkeen, opinto-ohjaaja neuvoo tämän käytössä! Myöhemmin tänne on tulossa myös eroilmoituslomakkeen hyväksyntä.

Lukion ja aikuisten perusopetuksen (AIPE) opiskelija

  • Ilmoittautuminen YO-tutkintoon
  • Jatko-opintosuunnitelma
  • Opintosuunnitelma
  • Yhteystietojen päivitys ja liitteiden lisääminen
  • Opiskelijan ja huoltajan yhteystietojen sekä opiskelijan julkaisulupien päivitys / Lukio ja AIPE
    • Tällä lomakkeella päivitetään opiskelijan yhteystietoja sekä pyydetään suostumusta kuvaamiseen tai haastattelemiseen sekä erilaisten opiskelijatöiden julkaisemiseen eri muodoissa.
  • AIPE Opiskelijan perustiedot / AIPE

Opiskelijoille on tulossa myöhemmin lisää lomakkeita Wilmaan.

Omniassa keskusteltiin sosiaalisen median maailmasta

Omnian paneelikeskustelu Medikasvatusviikolla.

Omnian mediakasvatusviikolla keskiviikkona 4.11. järjestettiin paneelikeskustelu teemalla Sosiaalisen median maailma.

Panelisteina toimivat Exit ry:n asiantuntija Saara Kokkonen, Omnian kuraattori Otso Vapaavuori, sisällöntuottaja Nelli Orell ja Omnian opiskelijaedustaja opiskelija-aktiivi ja Nuva-vaikuttaja Mariam Rafle sekä kokkiopiskelija Miro Lintonen. Keskustelun juonsivat Kaisa Martikainen ja Jasmi Kokkonen. Nyt voit katsoa myös tallenteen verkosta, tallenne on Youtubessa katsottavissa 29.11. saakka.

Paneelikeskustelu alkoi pohdinnalla siitä, mikä sosiaalisessa mediassa on parasta. Kesksutelijoidemme mielestä parhaita asioita somessa ovat mm. monipuolisuus ja se, että siellä voi oppia asioita.

Nelli Orell Omnian paneelikeskustelussa.

Nelli Orell kertoi, että somevaikuttaminen on myös elämäntapa, mutta somevaikuttajan työ ei ole niin helppoa kuin ihmiset luulevat, vaan kyllä se ihan työstä käy ja vaatii paljon myös teknistä osaamista. ”On pysyttävä mukana trendeissä ja lähdettävä niihin mahdollisimman nopeasti mukaan. On myös seurattava muita somevaikuttajia ja pohdittava miten voi itse lähteä mukaan ajankohtaisiin asioihin, esimerkiksi TikTokissa”, Nelli selitti.

Keskustelussa pohdittiin myös miten somekiusaamiseen kannattaa puuttua. Panelistimme olivat sitä mieltä, että kiusaamiseen kannattaa aina puuttua.

Ongelmien kanssa ei pidä jäädä yksin

Nettikiusaamisesta puhuttaessa Nelli Orell totesi, että jos joku kiusaa, niin yleensä kiusaajalla on itsellään silloin jotenkin paha olo. Otso Vapaavuori kommentoi, että somemaailma tekee elämästä usein kiiltokuvamaisen näköisen.

Samasta aiheesta kirjoitetaan Ylen artikkelissa: ”Siitä saakka, kun tarjolla on ollut sosiaalisen median palveluita, tutkijat ovat vääntäneet kättä siitä, ovatko ne ihmiselle hyväksi vai huonoksi. Onnellisuusfilosofi Frank Martela on sitä mieltä, että argumentit ovat puolin ja toisin hyviä. Tärkeintä on tiedostaa, että ihmiset näyttävät somessa lähtökohtaisesti elämänsä parhaat puolet.”

Mikäli mitä tahansa ongelmia somessa tulee vastaan, niin niiden kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan ottaa asia puheeksi. Saara Kokkonen lisäsi, että jos joku muu asettuu kiusatun puolelle, niin kiusaajan asema heikkenee. Nuorten Exitin chatiin voi myös tulla juttelemaan, jos tarvitset tukea. Myös nettipoliisehin voi tarvittaessa olla yhteydessä.

Häirintä ei kuulu someen

Myös kiusaaja tarvitsee apua. Kiusaamiseen on tärkeää puuttuua jo varhaisessa vaiheessa, ettei toiminta jatku ja jää toimintamalliksi.

Häirintätapauksista pitää ilmoittaa, jotta niihin voidaan puuttua. Seksuaalinen häirintä voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Myös koulun henkilökunnan puoleen voi kääntyä, ja henkilökunta voi auttaa esimerkiksi rikosilmoituksen tekemisessä.

Otso Vapaavuori arvelee, että erityisesti somen nopeatempoisuus ja anonyymius voivat johtaa siihen, että sanomisia somessa ei paljon mietitä. ”Saatetaan ajatella, että somessa saa käyttäytyä miten vain”.  Näin ei tietenkään ole.

Keskustelijoiden somevinkit

Kaikki keskustelijamme olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka some onkin oma maailmansa, niin sielläkin pätee säännöt hyvästä käytöksestä ja toisten huomioimisesta. Somessa toimiessa kannattaa muistaa toimia vastuullisesti. Tässä joitakin vinkkejä:

  • Nelli Orell: Somesisällön tekemisessä kannattaa muistaa, että sinne viedyt sisällöt tulevat pysymään internetissä, vaikka sinä poistaisitkin ne. Ne on saatettu myös kopioida ja levittää eteenpäin.
  • Otso Vapaavuori: Älä vertaa itseäsi muihin. Somen käytöstä voi tulla myös uuvuttavaa. Muista pitää omat rajat.
  • Saara Kokkonen: Seuraa sellaista sisältöä, josta tulee itselle hyvä olo. Positiivisuutta lisää someen. Muista myös Nuorten Exitin somekanavat Instagram ja Facebook-sivu.

Katso tallenne keskustelusta ja kuulet lisää vinkkejä!

Omnian verkkokeskustelun panelistit.

Teksti Muusa Kostilainen, verkkoviestintäkoordinaattori, Omnia.

Kuvat Tiina Mustonen, koordinaattori, Omnia.

Lue myös aiheeseen liittyvä Ylen juttu Sometutkija Suvi Uskin mukaan moni kiusattu ei tiedä olevansa rikoksen uhri: ”Nettikiusaamiseen pitää puuttua nopeasti”.

Eteenpäin uralla oppisopimuskoulutuksen avulla

Tommi Laina Taitaja 2019-kilpailussa.

Haastattelin Omnian entistä oppisopimusopiskelijaa Tommi Lainetta, joka valmistui toimitilahuoltajaksi
keväällä 2020.

Oppisopimuksen alkaessa Tommi työskenteli Espoon kaupungin palvelutalossa ohjaajana, ja oma esimies oli ehdottanut oppisopimuskoulutusta. Tommi lähti suorittamaan puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen perustutkinnon oppisopimuksella, ja oppisopimuksen kesto oli n. 2 vuotta.

Eri toimipisteissä työskentely mahdollisti kaikkien tutkinnon osien suorittamisen ja koulupäivät täydensivät oppimista. Oppisopimuskoulutuksen aikana Tommi pääsi ylenemään työvalmentajaksi, ja vastaa nyt siivous- ja kuljetuspajasta Suomenojan työ- ja oppimiskeskuksessa.

Oppisopimusopiskelusta Tommi kertoo: ”Työn, opiskelun ja oman ajan yhdistäminen oli haastavaa, mutta mukavaa aikaa. Opiskeluaikana oli koko ajan jotain tekemistä. Uutta opittua pääsi heti hyödyntämään käytännön työtehtävissä, ja oman kehityksen huomasi heti.”

Oppisopimuskoulutuksessa oppi myös ajanhallinnan taitoja

Tommi kertoo päässeensä kehittämään myös työtoimintaa oman työtiiminsä kanssa. Oppisopimuksen hän kokee opettaneen myös itseään muilla tavoin: ”Oppisopimusopiskelu itsessään myös opetti ja koulutti. Koulutuksen aikana opin organisoimaan viikkoa ja kuukautta, ja pystyin hahmottamaan omaa toimintaani”.

Tommi kertoo, että oppisopimusopiskelussa piti priorisoida ja tehdä kalenteriin tilaa opinnoille. Toimivana keinona hän koki itselle viikoittaisen ja kuukausittaisen lukujärjestyksen tekemistä: ”kun merkitsee ylös mitä koulujuttuja milloinkin pitää tehdä, pysyy hyvin aikataulussa ja aina tiesi, mitä pitää tehdä”. Haastavimmaksi Tommi kokee YTO-aineiden suorittamisen, mutta alkuhaasteiden jälkeen niiden teko sujui hyvin verkko-opintoina.

Tommi Laine osallistui myös Taitaja2019-kilpailuun, jossa kuvat on ottanut Irma Lehikoinen (Riveria/Skills Finland).

Ilmoittautumisaika Taitaja2020-kilpailun semifinaaleihin on parhaillaan käynnissä.

Teksti: Henni Pitkänen, uraohjaaja Omnia

Tommi Laine Taitaja2019-kilpailussa.

Tutustu Omnian oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksiin.

Jäätanssijat yhdistävät sujuvasti urheilun ja opiskelun

Lasse Lillvis ja Trevor Malkasaari kiittävät joustavuutta ja hyvää ohjausta.

Jäätanssija Lasse Lillvis
Lasse Lillvis opiskelee Omniassa sähkö- ja automaatioalaa.

Lasse Lillvis, 16, opiskelee sähköalaa Omniassa.

Lisäksi hän harrastaa jäätanssia ja kilpailee lajissa SM-tasolla.

”Tällä hetkellä luistelen uuden parin kanssa. Muutin Kuopiosta Espooseen, jotta pääsin harrastamaan tätä lajia”, hän kertoo.

Lillvis on harrastanut jäätanssia noin neljävuotta. Hän siirtyi lajin harrastajaksi taitoluistelun parista.

”On hienoa, että Omnian on urheiluoppilaitos ja se helpottaa urheilun ja opiskelun yhdistämistä”, hän sanoo.

”Joustavuus on tosi hyvä asia. Opiskelen ammattiin sähköalalle, enkä tällä hetkellä ajattele, että urheilusta tulisi minulle ammattia. Tähtään urheilussa maajoukkueeseen, ja tällä hetkellä kaikki menee hyvin ja kokonaisuus toimii.”

Helsingin taitoluisteluklubilla harjoitteleva Lillvis treenaa viikon muina päivinä paitsi lauantaina.

”Kun on vapaa-aikaa treeneistä, teen koulutehtäviä”.

Vauhti ja kaaret viehättävät

Jäätanssija Trevor Malkasaari
Trevor Malkasaari tähtää jäätanssissa huipulle.

Ensimmäistä vuotta tieto- ja viestintäteknologiaa opiskeleva Trevor Malkasaari, 17, kertoo myös harjoittelevansa viidestä kuuteen kertaan viikossa.

”Opinnot Omniassa ovat alkaneet hyvin, tuntuu hyvältä. Tiesin tänne tullessani, että Omnia on urheiluoppilaitos, ja se vaikutti myönteisesti päätökseeni hakeutua Omniaan. Ratkaisevaa oli se, että Omnia on lähellä kotiani.”

Malkasaari kertoo luistelleensa yhteensä 15-16 vuotta, ja hänet kutsuttiin yksinluistelusta jäätanssin pariin.

”Vauhti ja kaaret, siinä on se juttu, miksi tätä lajia harrastan. Tähtään huipulle, ja olisi hienoa, jos urheilusta tulisi minulle ammatti”, hän tuumaa.

Trevor Malkasaari suunnittelee lähtevänsä työssäoppimisjaksolle Viroon, mistä on tarkoitus hakea myös uusi pari jäätanssiin.

”Viron kieli sujuu, koska olen syntynyt Virossa, ja etäopiskelu on mahdollista”, hän sanoo.

”Urheilu on antanut minulle paljon, ja ennen kaikkea se on tärkeää rutiinin kannalta. Se auttaa kaikessa, mitä teen”.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuvat: Elias Rantanen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Sotepajan syyspuuhia

Sotepajalla alkusyksy hurahti etä- ja lähipäiviä vuorotellen.

Etäpäivinä alan asioita ja aiheita lähestyttiin verkosta tietoa etsimällä, lukemalla artikkeleita, katsomalla dokumentteja ja kuuntelemalla podcasteja, joiden pohjalta tehtiin niin kirjallisia kuin toiminnallisia tehtäviä.

Keskustelua ja kysymyksiä herättäviä aiheita pohdittiin vielä pajapäivillä porukalla keskustellen, esimerkiksi erilaiset mielenterveyteen liittyvät sairaudet olivat sellaisia. Pajapäivinä myös testailimme ja treenailimme erilaisia toiminnallisia menetelmiä, esimerkiksi rentoutus- ja stressinpoistotapoja ja käytännön työssä hyödyllisiä taitoja, kuten potilaiden nostoja ja verenpaineen mittausta.

Järjestimme myös muille työpajoille henkilökuntineen hyvinvointiviikon, jossa tarjolla oli erilaisia hemmotteluhetkiä
ja hauskaa tekemistä, mm. hierontaa, mielikuvitusmatkailua, askartelua, pöytäfudista ja tietovisailua!

sotepaja

Lisäksi kävimme  vierailuilla päihdeongelmaisten ja mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikoissa sekä upean elämyksellisillä museoretkillä. Kansallismuseon ”Rohkeus, rakkaus ja vapaus” – Muumit 75v. ja Helinä Rautavaaran museon ”Lähteneet”- näyttelyissä käsiteltiin alalle oivasti sopivasti aiheita kuten tasa-arvo, yksinäisyys, ihmisyys, yhteiskunnan arvot ja pakolaisuus.

Voi kuinka paljon me voisimmekaan oppia muumeilta puheklupasssa.

Työtehtäviä opettelemassa Valoemyssä

Parhaillaan olemme lokakuun ajan töissä Espoon mielenterveysyhdistyksen Valoemyssä Olarissa nuorille aikuisille suunnatun toiminnan parissa. Työtehtäviämme ovat mm. asiakkaiden kanssa erilaisiin mielenkiintoisiin ryhmiin osallistuminen, kuten Tarinapaja, Tarkoituksellisemman elämän jäljillä- ja Kässäryhmä.

Olotila- ja Kamuryhmissä seurustelemme ja pelailemme asiakkaiden kanssa ja ohjaamme suunnittelemiamme toimintatuokioita. Olemme ohjanneet mm. seuraavia aktiviteetteja asiakkaille: stressipallojen tekoa, voimaeläintestejä ja niiden mukaisia mandalakuvien värittelyä ja yhteispelejä.

Luvassa on vielä ainakin heijastimien tekoa, syyslehtien painantaa, Mölkkymatsia, Slacklinea ja Halloween bileiden
ideointia!

Tietysti tehtäviimme kuuluu huolehtia myös yleisestä siisteydestä ja koronaan liittyvien ohjeistusten toteutumisesta. Työaikamme painottuu ilta-aikoihin klo 13-20, joten saamme kokea myös, millaista olisi tehdä vuorotyötä, jota monet sotealan työpaikat sisältävät.

Valoemyn työjakson jälkeen loppuvuodeksikin on tiedossa vielä puuhakasta projektia, nimittäin kesällä Leppävaaran Elä ja asu- seniorikeskuksen asukkaille sotepajan järjestämästä toimintapolusta on sana iloisesti kiirinyt! Pyynnöstä marras-joulukuun aikana toteutamme tämän toimintapolkuprojektin myös toisessa Espoossa kaupungin seniorikeskuksessa, aivan huippu juttu!

Toimintapolkua tuunatessa tulee monipuolisesti käsiteltyä vanhusten toimintakykyyn ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Varmasti keksimme mummujen ja paappojen piristykseksi toimintapolkuun lisähöysteeksi jotain tonttuiluakin lähestyvä joulun aika mielessä.

kävyt

”Työjaksot erilaisissa työpaikoissa ovat olleet erittäin avartavia kokemuksia minulle. Olen päässyt näkemään työpaikkoja sisältäpäin, ja tutustumaan millaista työtä sote-alalla voi tehdä. Olen päässyt vuorovaikuttamaan asiakkaiden kanssa ja järjestämään ohjelmaa. Työkokeilujen aikana kehittyneistä taidoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Jotkin kirjalliset tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja auttaneet kehittämään omaa toimintaani, luomaan uusia ideoita ja syventämään tietämystäni alaan liittyvistä asioista. Hakuryhmän avulla olen saanut tukea opiskelemaan hakemisessa ja mahdollisuuden tutkia eri vaihtoehtoja, ja valita niistä sen mikä minua kiinnostaa.
Ryhmäpäivät ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Niissä on tutkittu ja opeteltu elämän taitoja, joita en ole aikaisemmin käsitellyt ryhmässä. Esimerkiksi minulle tärkeiden asioiden määrittäminen ja ajanhallinta ovat asioita, joita koulussa ei yleensä opetella. Mielestäni tämänkaltaiset tunnit/päivät tulisi sisällyttää myös koulun tai lukion oppimäärään.” Näin kuvailee kokemuksiaan yksi sotepajalainen.

Vanhusten toimintakykyä koskevaa kirjallista tehtävää pohtiessa yhdelle pajalaiselle syntyi idea uudesta ryhmäaktiviteestista,  Runopelistä. Tätähän testasimme heti pajalla käytännössä, todeten sen oikein toimivaksi ja hauskaksi!

Runopelissä osallistujat keksivät lapulle yhdessä sovittuun teemaan liittyviä sanoja. Sanoja ei kerrota muille ja jokainen vuorollaan nostaa lappuja keksien ja lausuen niistä runon säkeen. Kun kaikki laput on käytetty, on muodostunut kokonainen runo, kuten nämä:

SYKSY
Lehdet tippuu puusta,
tuuli yllättää ulkona olevia.
Mieli on harmaa
ja ilma on ruskea.

Kumisaapaskin on täynnä vettä,
syysilta on pilalla.

SOTEPAJA
Toiminnanohjaus on tänään vaipanvaihto,
opettajan kehittämä leikki herättää uutta mielenkiintoa.
Hierontapallot hyväilevät mielenterveyttä,
loisteputkivalot sammunut, kun rentoutusharjoitukset alkavat.
Mummot muistelevat aikoja,
jolloin hekin olivat oppilaita.

Teksti ja kuvat sotepajan työpajaohjaaja Susanna Vasenius

Indiran viikko tekstiilipajalla

Maanantaisin alkaa uusi viikko lähiohjauksessa Kuusiniemen tekstiilipajalla.

Tekstiilipajalla jokainen nuori tekee omaan tahtiin heille soveltuvia tehtäviä oman mielenkiinnon ja taitotason mukaan.

Uusille työpajalaisille ensimmäiseksi tehtäväksi on annettu hirsimökkitekniikalla ommeltava patalappu. Seuraavina töinä on usein ollut verhoharjoitus ja kukkaro/rahapussi-työkokonaisuus.

Työpajalla harjoitellaan myös tuotelappujen suunnittelua sekä toteutusta, kankaan painantaa, neulomista sekä virkkausta ja mitä mieleen juolahtaa oppia.

ompelukone.

Käytössä on useita ompelukoneita ja saumureita, joiden käyttöön perehdytään huolellisesti. Näin nuoret voivat työskennellä helposti myös itsenäisesti toisiaan auttaen.

Torstai ja perjantai ovat tällä hetkellä olosuhteiden pakosta etäpäiviä, jolloin on saatettu itse opiskella videotutoriaaleista esimerkiksi villasukkien neulomista tai tutkittu etänä järjestettyä käsityötapahtumaa.

”Lähipäivät ovat mukavampia kuin etäpäivät, koska näkee kavereita ja on mahdollista tehdä monipuolisemmin töitä”, kertoo eräs tekstiilipajan nuori.

kankaanpainanta.
Harkinnalla ja varmalla otteella ei synny hävikkiä.

”Ompelukoneen käyttö olikin helpompaa kuin muistin! Tekniikka palautui mieleen nopeasti ala-asteajoilta ja työskentely on paljon vikkelämpää kuin kotona käsin ompeleminen”, kertoo toinen nuori.

tekstiilipajalla työskentelyä.
Tekstiilipajalla tarvitaan tarkkuutta.

Tekstiilipajan työharjoittelu on antanut monille nuorille innostusta ja varmuutta hakea alan koulutukseen, työelämään ja jopa yrittäjäksi.

tekstiilipaja silitysrauta.
Upea lopputuote valmistuu.

Teksti työkokeilija Indira

Verkkosivuiltamme löydät lisätietoa Omnian nuorten työpajoista.

Ohjaajaharjoittelua Omnian Kuusiniemen nuorten työpajojen AV-Pajalla

Pari viikkoa sitten Kim Karlsson aloitti ohjaajaharjoittelijana Omnian Kuusiniemen nuorten työpajojen AV-pajalla. Karlsson on valmistunut media-assistentiksi Heltechin audiovisuaaliselta digimedia-linjalta. Sen jälkeen hän kävi Helsingin Evankelisen Opiston elokuva- ja tv-ilmaisulinjan. Opinnot täydentyivät vielä Keudassa 1,5 vuoden tuotantokoordinaattorin ja -järjestäjän ammattitutkinnolla.

Työkokemusta tuli puolestaan vuosi Malminkartanon kuntoutussäätiön digipaja-linjalla valokuva- ja videotuotannon parissa. Karlsson kertoo nykyisen työkokeilun kulkevan ohjaajaharjoittelija-nimikkeellä.

-Aloitus on tuntunut erittäin mukavalta, puitteet ovat todella hyvät nimikettä vastaaviin tehtäviin. Nuoret työharjoittelijat, ohjaajat ja työpajahenkilöstö pitävät yllä tekemisen meininkiä, ja tilat ja välineet ovat myös hyvät, Karlsson kehuu.

Kim Karlsson toimii ohjaajaharjoittelijana Omnian Kuusiniemen nuorten työpajojen av-pajalla.

Paikka järjestyi Barona Oy:n kautta.

-Tällä hetkellä olemme käyneet muun muassa elokuvan ääntä läpi lähiopetuksessa, myös etänä on ollut monipuolisesti alaa koskevia tehtäviä.

Karlsson uskoo, että harjoitustöitä on luvassa enemmän loppusyksystä.

-Asiakastöissä tulee ensimmäisenä Espoo Bluesin jääkiekko-otteluiden videointi, joita on tälläkin hetkellä viikoittain, ja joihin aion itsekin osallistua.

Omnian Kuusiniemen AV-pajalla opiskellaan muun muassa videokuvausta, valokuvausta ja editointia.

Ilman huumoria ei pärjää

Normaalipäivä AV-pajalla alkaa kello 9 ja päättyy kello 15. Päivän aiheet käydään läpi yhdessä, tutustutaan tekniikkaan ja tehdään tehtäviä. Tavaroiden ja kuvaustekniikan pakkailua riittää aina jääkiekkopelien kuvausta varten.

Kim Karlssonista mielenkiintoisimpia asioita ovat audiotekniikka, äänitykset, miksaukset, ohjelmat, livetaltioinnit ja editointi. Niitä on kiva tehdä, koska harrastuksina ovat video- ja valokuvaus sekä jälkityöt.

Bändipajalla pääsee soittamaan kitaraa ja monia muita soittimia.

Karlsson uskoo ryhmän oppivan koko ajan lisää tiimityöskentelyä.

-Ei se nytkään huonoa ole, kärsivällisyyttäkin tuntuu olevan.  Vuorovaikutus on jo nyt aika hyvää, oppilaiden kanssa tulee hyvin juttuun ja he ovat avuliaita. Tekninen osaaminen ja tieto alasta ja sen menetelmistä tulee lisääntymään toki, sen verran hyviä tehtävät ovat olleet ja tietysti opetus.

Yhteistä huumoriakin tulee koko ajan lisää, kun ryhmä oppii tuntemaan toisensa.

-Ilman huumoria ei pärjää missään.

Kim Karlsson toivoo tulevaisuudeltaan terveyttä ja työskentelyä alan parissa. Se on jo paljon – lähellä sydäntä.

Lisätietoa Omnian nuorten työpajoista saat verkkosivuiltamme.

Teksti: Leena Lähteenmäki