Verkko-opetus – suuri mahdollisuus!

digipic_pieni

Verkon kautta opiskeleminen tuo meille, nykypäivän kiireisille ihmisille, uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan itsensä kehittämiseen sekä muuhun mukavaan tekemiseen. Lähes kaikki on mahdollista toteuttaa verkon välityksellä. Uudet menetelmät tuovat myös haasteita koulutusten järjestäjille – miten pysymme mukana kiihtyvässä teknologisessa kehityksessä ja samalla pystymme toteuttamaan oman perustehtävän?

Turun työväenopistossa on lähdetty ansiokkaasti kehittämään verkkoluentoja osana kansalaisopistotoimintaa. Luentovastaava Tero Kuusela on kirjoittanut artikkelin heidän verkkoluentomallistaan. Artikkelissaan hän korostaa, että merkittävin rajoittava tekijä on teknisten valvojien saatavuus, koska osaavia henkilöitä on vähän ja lähetysten on sovittava heidän aikatauluihinsa.

Sama ongelma on tuttu myös Espoon työväenopiston verkko-opetukselle. Lähetykset ovat yleensä ilta-aikaan, opettajan pitää pystyä keskittymään opetustehtävään ja teknisiä ongelmia saattaa tulla heti lähetykseen sisäänkirjautumisesta lähetyksen loppuun saakka.Samalla kun verkko-opetuksen määrä oppilaitoksissa lisääntyy, myös tukea tarvitaan enemmän.

Omniassa teknistä apua tarjoaa digitiimi. Viime vuonna työväenopistossa aloitettiin kielten verkko-opetuksen osalta kehittäminen digitiimin kanssa. Tänä syksynä kokeillaan yhteistyöpilottia, jossa otetaan mukaan myös ammatillisen koulutuksen oppijoita. Tässä mallissa tärkeää on nuoren valmentaminen tehtävään. Digitiimin henkilöstö on kouluttanut syksyn aikana nuoren, kolmannen lukuvuoden datanomiopiskelijan, joka toimii teknisenä tukena opettajalle ja opiskelijoille työväenopiston kielten verkko-opetuksen lähetysten ajan. Omniassa on laadittu ohjeet ja valmennukset niin verkko-opetusta antaville tuntiopettajille kuin kursseille osallistuneille oppijoillekin.  Valittu nuori osallistui syyskauden alussa näihin valmennuksiin ja sen lisäksi digitiimin henkilöstö antoi hänelle henkilökohtaista valmennusta tyypillisten teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Koko kokeilun ajan nuori saa apua tarvittaessa digitiimiläisiltä.

tietokone_pieniInnokkaan henkilöstön lisäksi kokeilun on mahdollistanut Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli -hanke. Jatkossa tulee ratkaista, miten teknisen tuen antamisesta kertyvät kustannukset katetaan, kun hankerahoitusta ei enää ole saatavilla. Pilotti on hyvä kokeilu oppilaitoksen sisäisestä yhteistyöstä ja siitä, miten oppilaitos voi tarjota työssä oppimisen mahdollisuuksia nuorille ja vastavuoroisesti nuori saa arvokasta työkokemusta. Näin työväenopisto saa tarvitsemansa teknisen tuen verkko-opetuksen lähetyksiin.

 

Tuula Alanko, projektipäällikkö
Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli -hanke
Omnia, Espoon työväenopisto

 

 

Espoon työväenopistossa kehitetään opettajien TVT-taitoja yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa

005ed

Kotona verkossa –hanke madaltaa kynnystä digiloikan edessä.

Opettajien tieto- ja viestintätekniset taidot, digipedagogiikka, internet-pohjaiset työkalut, sähköiset opetusalustat ja niin edelleen… Paineet digiloikkaan aiheuttavat sekä  ihastusta että ahdistusta opetusalan ammattilaisissa. Tiedetään, että verkko tulvii erilaisia opetuskäyttöön soveltuvia työkaluja ja oppimisympäristöjä, mutta millä ajalla niihin perehtyisi, jotta osaisi poimia aika sekavasta maailmasta sellaiset välineet, jotka oikeasti tuovat lisäarvoa opetukseen? Opettajien odotetaan käyttävän digitaalisia menetelmiä opetuksessaan, mutta organisoitu koulutus puuttuu tai ainakin sen tavoittaminen vaatii opettajalta suurta aktiivisuutta. Lisäksi opettajien tekninen osaaminen voi olla siinä määrin hataraa, että hyvin suunniteltu kokonaisuus tablettien tai tietokoneiden kanssa kaatuu siihen, että osa koneista ei toimi toivotusti ja tekninen tuki ei ole käden ulottuvilla.

Takaraivossa jyskyttää kuitenkin tietoisuus siitä, että perinteisten kynien, kirjojen ja papereiden sijasta opetusta on siirrettävä osin verkkoon ja erityisesti työvoimakoulutuksessa opiskelijoiden on saatava hyvät digitaaliset valmiudet, jotta he pärjäävät yhteiskunnassamme ja työelämässä.

Näihin haasteisiin vastaa noin vuoden mittainen Kotona verkossa –hanke, missä on mukana 14 oppilaitosta ympäri Suomen.  Hanketta koordinoi myös kotoutumiskoulutusta tarjoava Luksia ja hankkeen rahoittaa Opetushallitus.

Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa digitaalisia opetusmenetelmiä osaksi maahanmuuttajien opetusta. Yhteydenpito oppilaitosten kesken hoidetaan hankkeen aloitus- ja lopetuskohtaamisia lukuun ottamatta Moodlessa, missä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten digitaalisia työkaluja ja oppimisympäristöjä käytetään mielekkäästi hyväksi opetuksessa.

Lauran ryhmä

Hankkeessa on mukana jokaisesta oppilaitoksesta noin viisi opettajaa, jotka kokeilevat uusia digitaalisia menetelmiä opetuksessaan ja jakavat kokemuksiaan Moodlessa. Keskustelu verkossa on ollut ehkä hieman tavoitetta hiljaisempaa, mutta kesäkuussa pidetty ensimmäinen webinaari osoitti, että työtä asian eteen on oppilaitoksissa kuitenkin tehty. Näin myös meillä ja erityisesti asian eteen ponnistellaan nyt syyskuussa, kun jokainen kotoutumiskoulutuksen opettaja perehtyy muutamaan digivälineeseen ja laatii tästä esityksen koto-opettajien kehittämispäivään, joka järjestetään 21.9. Hankkeen budjetista pystymme maksamaan palkkaa tästä työstä.  Opettajilla on päivän ajan käytössään sekä tietokone että tabletti, jotta he  voivat esitystä seuratessaan tutustua opiskeltavaan menetelmään käytännössä.

Ja pedagogiikan ammattilaisia kun olemme, niin emme suinkaan tyydy yksittäisen välineen esittelyyn vaan on tarkoitus esitellä kokonainen opetuskokonaisuus, jossa on käytetty jotakin digitaalista menetelmää ja perustella, miten uusi menetelmä tuo lisäarvoa opetukseen. Jotkut ideat ovat hyvin yksinkertaisia: Paikallissijoja on esimerkiksi kätevä opetella Reittiopas.fi –palvelun avulla, jolloin myös opitaan kulkemista pääkaupunkiseudulla. Koti-teeman ollessa koulutuksen alkuvaiheessa ajankohtainen, voi samalla kurkkia asunnonvuokrausilmoituksia netistä. Opiskelijat oppivat sanaston lisäksi, mistä tarpeen tullen etsiä asuntoa. Esimerkiksi helppokäyttöinen Quizlet tuo vaihtelua sanaston opettelemiseen ja pelillinen ympäristö usein motivoi ja mieli pysyy virkeänä, kun vaihtelee tilaa ja välinettä. Itse imen ideoita lasten alakoulun kielten opetuksesta, mistä olen saanut hyviä ideoita muun muassa bloggaukseen kielen opiskelun alkuvaiheessa. Olen myös huomannut, että englannin kielen kommunikatiivinen taito kehittyy uusilla menetelmillä todella paljon nopeammin kuin omina kouluaikoinani.

Tämä kaikki olisi hyvä saada kotoutumiskoulutuksen lisäksi myös osaksi omaehtoista suomen kielen opetusta. Nyt kun maahamme kotiutuu paljon ihmisiä maista, missä digitalisaatio ei ole vielä kaikkia saavuttanut, on meillä maahanmuuttajien opettajilla suuri vastuu siinä, että opiskelijat saavat kursseillamme valmiudet hoitaa asioitaan verkossa sekä hyödyntää verkkopalveluita esim. suomen kielen opiskelussa ja muussa itsensä kehittämisessä. Tiedonhakutaidot ovat keskeisessä osassa.

Haasteena on myös opiskelijoiden hyvin erilaiset valmiudet. Kurssilla voi olla samaan aikaan tietotekniikan insinööri ja opiskelija, joka ei ole käyttänyt aikaisemmin hiirtä. Opetuksen koordinoiminen vaatii taitoa, sisua ja luovuutta ja sen sietämistä, että kaikki ei aina onnistu täydellisesti.
Tämän vastuun kantamiseen me tarvitsemme sekä opettajien että oppilaitosten välistä verkostoitumista. Yhteistyö on voimaa.

Antoisaa syksyn alkua kaikille!

Laura Lindeman
Suomen kielen opettaja,  kotoumiskoulutus
Kotona verkossa -hankkeen pääkäyttäjä
Omnia, Espoon työväenopisto