Oppimisen ei tarvitse päättyä mihinkään ikään

seniori2-002

Meille kaikille on tasapuolisen yhteistä se, että elämänkokemuksemme vääjäämättä kasvaa päivä päivältä. Kalenteriin sidottua ikää kertyy vuosi vuodelta, vaikka sitä ei aina olisi ”tilauksessakaan”! Aikaisempiin sukupolviin verrattuna pysymme keskimäärin yhä pidempään itsenäisinä, terveinä toimintakykyisinä. 

Samaan tahtiin oman muuttumisemme kanssa kääntyy hitaasti myös ikääntymisen ympärillä käytävän yhteiskunnallisen keskustelun laiva. Ikäihminen on muuttumassa pelkästä avuntarvitsijasta ja toimenpiteiden kohteesta aktiivisen ja omaehtoisen toimijan suuntaan. Puhutaan ikäihmisten voimaantumisesta, toimintakyvyn kehittämisestä ja valinnanvapauden lisäämisestä. Puhutaan ikäihmisten tarpeesta sosiaaliseen, kulttuuriseen, liikunnalliseen ja/tai älylliseen toimintaan. Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin osalta tavoitellaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja asiakaslähtöisyyttä. Ymmärretään ennaltaehkäisevän toiminnan säästävän pidemmällä jänteellä myös yhteiskunnan taloudellisia resursseja.

Kansalais- ja työväenopistojen toiminta on mainio vipuvarsi tämän laivan kääntymisessä. Opistot tukevat yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamista käytännön toiminnallaan. Jo määritelmällisesi vapaan sivistystyön tehtävä on tarjota elinikäisen oppimisen mahdollisuus kaikille. Opistot toteuttavat tehtäväänsä tarjoamalla aikuisille monipuoliset mahdollisuudet omaehtoiseen oppimiseen – iästä riippumatta. Opistot ovatkin aktiivisen toiminnan ja itsensä toteuttamisen paikkoja merkittävälle joukolle senioreita.

Muiden koulutusmuotojen keskittyessä pääosin työelämän tarpeisiin, vapaa sivistystyö tarjoaa runsaudensarvea omaehtoiseen oppimiseen myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Seniorit ovatkin kansalais- ja työväenopistoissa merkittävä ja yhä kasvava asiakasryhmä. Asiakasnäkökulmasta katsoen onkin luonnollista, että senioreiden opetusta pyritään kehittämään nimenomaan vapaan sivistystyön piirissä.

seniori10-002
x

Espoon työväenopiston asiakkaista noin neljännes on yli 65-vuotiaita ja toinen neljännes lähenee pikkuhiljaa samaa etappia (50-64 vuotiaita). Espoon työväenopisto onkin jo vuosien ajan tehnyt työtä senioreille suunnatun tarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Olemme ottaneet tavoitteeksemme myös senioriopetuksen laadullisen eli pedagogisen kehittämisen. Olemme paneutuneet myöhemmän iän oppimisen tutkimustietoon ja keränneet opettajakuntamme arvokasta kokemustietoa senioreiden oppimisesta ja opettamisesta. Tuomme esiin senioreiden erityispiirteet oppimisen näkökulmasta.  Olemme laatineet senioriopetukseen herättelevän oppaan ja viemme asiaan liittyvää osaamista eteenpäin tuntiopettajille suunnatuissa työpajoissa. Jatkossa jaamme työmme tuloksia myös valtakunnallisessa vapaan sivistystyön toimijaverkostossa.

Pedagogisesta näkökulmasta katsottuna ihmisen kyky oppia, kasvu ja kehitys jatkuvatkin läpi elämän. Siksi oppimisen ei tarvitse päättyä mihinkään ikään, vaikka se muuttaisikin muotoaan. Tutkitusti myöhemmän iän oppiminen on rappeutumista ennaltaehkäisevää toimintaa ja se lisää iloa, vireyttä ja hyvinvointia. Opetustyötä helpottaa tieto siitä, että oppiminen sinänsä on vanhemmalla iällä syvimmiltään samanlaista kuin muillakin aikuisilla.  Senioreiden opettamiseen ei siis tarvita kokonaan uutta pedagogista käsitystä tai täydellistä työkalupakin päivitystä. Kyse on enemmänkin seniorioppijoiden erityispiirteisiin tutustumisesta ja niiden ymmärtämisestä.
Ymmärrys mahdollistaa opetuksen suunnittelun ja toteutuksen
seniorien erityispiirteet huomioivalla tavalla.

 

Tuula Kokkonen, asiantuntija
Omnia, Espoon työväenopisto