Liike on nähtävää musiikkia

Minä rakastan musiikkia, etenkin jumppamusiikkia. Siitä saakka kun valmistuin jumppaohjaajaksi kaksikymmentä vuotta sitten, minua on kiehtonut musiikin ja liikkeen välinen suhde. ”Musiikin tulee tukea liikettä” kouluttajani ja työnohjaajani sanoivat minulle toistuvasti. Mutta kukaan ei kertonut asiasta sen enempää. Minkälainen musiikki tukee esimerkiksi polven nostoa, mietin yksikseni. Entä pään kallistusta sivulle? Kyykkyä?

Ryhdyin tutkailemaan asiaa ensin oman kehoni kautta. Kokeilin ensin yksin olohuoneessani miltä tuntui tehdä eri liikkeitä musiikkiin. Toimiviksi havaitut yhdistelmät otin mukaan tunneilleni testatakseni niiden toimivuuden jumppaajilla. Näin kasvatin tietämystäni siitä, miten musiikki tukee liikkeen tekemistä. Siitä syntyi kehollinen tietämys siitä, mitkä liikkeet tulee valita, jotta ne sopivat musiikkiin.

Vasta kymmenen vuotta sitten kuulin, että tälle asialle on olemassa nimikin: Patterned Sensory Enchancement (PSE). PSE on joukko tekniikoita, jotka hyödyntävät musiikin rytmisiä, melodisia, harmonisia ja dynaamisakustisia ominaisuuksia liikkeiden valinnan pohjana. Musiikin elementit antavat temporaalisia, spatiaalisia ja dynaamisia vihjeitä liikkeiden tekemiseen. Musiikki ikäänkuin kannattelee liikettä. Kun liikkeet on valittu sopimaan yhteen musiikin elementtien kanssa, musiikki ja liike muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Silloin liikkujalle tulee tunne, että todella liikutaan musiikin mukaan ja liikkeiden tekeminen helpottuu. Tämä oli minulle suuri helpotus, koska olin jo pitkään kuunnellut voimakasta sisäistä ääntäni ja tehnyt ohjelmieni liikevalinnat oman kehollisen tuntemukseni pohjalta, joka oli ollut PSE:n oppien mukainen.

Äänenvoimakkuuden ja liikkeen suhde PSE:n mukaan.

Jumppaajien riemun näkeminen heidän liikkuessaan PSE:n mukaan vahvistaa entisestään uskoani siihen, että PSE on oikea tapa valita liikkeet musiikkiin. Ja että musiikki jumpassa ei ole merkityksetöntä taustaa, vaan tärkeä osa kokonaiskokemusta. Saamissani asiakaspalautteissa toistuu sama: huolella valittu musiikki ja musiikkiin sopivat, kivat ja vaihtelevat liikkeet tekevät jumpasta viikon kohokohdan.

Minulta kysytään usein, miten keksit aina musiikkiin sopivat liikkeet. Vastaan: En itse keksi mitään. Musiikki kertoo, mitä liikkeitä siihen tulee laittaa.

 

Paula Vehmanen, tuntiopettaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

 

Samaa unta – todellisen tuntemattoman sotilaan ja hänen rakastettunsa tarina elokuvaksi

Omnian audio- ja videopajan nuoria metsäkohtauksessa

Omnia Koulutuksen audio- ja videopaja sekä Espoon työväenopisto ovat tehneet ensimmäisen yhteisen kokoillan elokuvan. Audio- ja videopajan opiskelijat ohjaajiensa Hannu Lemolan, Juha Hytösen ja Thomas Mattssonin johdolla vastasivat äänestä ja kuvasta. Työväenopiston opettajat ja opiskelijat vastasivat tekstistä, näyttelijän työstä, tarpeiston ja materiaalin hoidosta sekä kuvapohjista.

Samaa unta -elokuva perustuu runoilija Kaarina Sarkolan ja pianisti Tauno Huotisen kirjeenvaihtoon. He kirjoittivat sodan aikana toisilleen lähes päivittäin. Kirjailija Sinikka Paavilainen kokosi tätinsä kirjeenvaihdon kirjaksi. Elokuva on dramatisoitu näiden kirjeiden pohjalta.

Sodista on säilynyt lukuisia kirjeenvaihtoja. Miksi juuri nämä kirjeet valikoituivat elokuvan tarinaksi?

Työväenopiston opiskelijat Riitta Salvén ja Maarit Ristaniemi

Kirjeet ovat poikkeuksellisen hyvää äidinkieltä. Kaarina Sarkola ja Tauno Huotinen keskustelevat kirjeissään kirjallisuudesta, musiikista ja teatterista, kuvailevat tuntojaan ja pohtivat olemassaoloa sota-aikana. Sodan alussa Kaarina Sarkola opiskeli kirjallisuutta ja teologiaa, Tauno Huotinen pianonsoittoa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. He molemmat uskoivat opiskeluun. Kaarina Sarkolasta tuli runoilija ja Tauno Huotinen voitti sodan aikana kirjoituskilpailun. On myös ihailtavaa, miten paljon he jaksoivat sivistää itseään niin vaikeissa olosuhteissa.

On harvinaista, että suomalainen mies kuvaa tunteitaan niin avoimesti kuin Tauno ”… sota on vääristeltyä elämää. Elämässä totuus on rakkaudessa ja luonnossa, syksynkin päivässä.” Kaipaus on koko ajan läsnä, sodan raakuus vaikuttaa tunteisiin ja pelko hiipii uniin. Kumpikin näkee erikoisia unia. Kirjeet päättyvätkin usein toiveeseen päästä samaan uneen.

 

Kaarinan ja Taunon tarina on rakkaustarina, jolle sota loi puitteet.Samaa unta on todellisen tuntemattoman sotilaan tarina. Tauno Huotinen kulki lähes samoja reittejä kuin Väinö Linnan romaanin sotilaat. Hän taisteli kuuluisissa Ässä- ja Aave- rykmenteissä.

Elokuvan kuvaukset aloitettiin keväällä 2015 Karkkilasta Närön tilalta. Ajanmukaiset interiöörit antoi ystävällisesti käyttöömme työväenopiston pitkäaikainen opiskelija Riitta Salvén. Elokuvaa kuvattiin Karkkilan lisäksi Helsingin Kulosaaressa ja Munkkiniemessä sekä sotakohtaukset Espoossa Omnian Finnsissä.

Elokuvan tekemiseen on osallistunut lähes sata henkilöä. Melkein kaikilla tekijöillä on Omnia-tausta. Tekijät ovat Omnian opiskelijoita, henkilökuntaa, opettajia ja nuorimmat heidän lapsiaan tai lapsenlapsiaan. Musiikin elokuvaan säveltänyt säveltäjä Petri Hirvonenkin on entinen Omnian opiskelija ja työväenopiston tuntiopettaja. Elokuvan pääosissa nähdään Juho Kuusamo ja näyttelijä Talvikki Eerola.

Lukuisat yksityiset kuntalaiset ja järjestöt ovat antaneet oman panoksensa, Espoon seurakunnasta kierrätyskeskukseen. Kaikkien työ on ollut arvokasta ja ilman tätä panosta ei elokuvan tekeminen olisi ollut mahdollista.
Kiitos silloisen rehtorin, Tarja Langin, joka ennakkoluulottomasti antoi luvan hankkeen käynnistämiseen. Saimme tehdä historiaamme näkyväksi ja oppia uutta.

Elokuvalla juhlistamme itsenäisen Suomen satavuotista taivalta.

Sari Tenhunen
Elokuvan ohjaaja, teatterin ja kirjallisuuden suunnittelijaopettaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

Samaa unta -elokuvan ensi-ilta tiistaina 31.10. klo 18 Kino Tapiola, Espoo (loppuunmyyty)
2. esitys tiistaina 7.11. klo 18 Kino Tapiola, liput 8 €
Tiedustelut Sari Tenhunen 050 494 6668 tai sirpa.kinnunen@omnia.fi

 

 

 

Positiivisia katseita tuntiopettajuuteen

Tuntiopettaja on vierailija. Hän tulee opiskelijoiden pariin esimerkiksi omaehtoisen suunnittelun pohjalta tai kutsuttuna tiettyyn, määräaikaiseen työtehtävään. Hän jakaa usein työpäivänsä ja ammattitaitonsa usean toimipisteen kesken, joten hänellä on kokemusta ja vertailukohtia erilaisista työympäristöistä ja -tavoista. Tämän myötä tuntiopettaja oppii joustavaksi ja mukautuvaksi, vierailijana hän toimii kussakin ”maassa” sen tavoilla. Tuntiopettajan lähestymistapaa voitaisiin verrata myös turistin katseeseen, sillä sitä eivät rutiinit ja tottumukset ole vielä pehmentäneet. Tuntiopettaja näkee tarkasti vieraillessaan kouluissa, oppilaitoksissa ja yliopistoissa.

Ihminen toimii aina tietyssä tilanteessa ja suhteessa ympäröivään (Houessou 2010). Jos ympäristö on ennalta tuttu, olemme jo oppineet, kuinka siinä toimitaan. Tällöin emme enää kiinnitä huomiota esimerkiksi käytävän kapeaan kohtaan, keskimääräisestä poikkeavaan puhetapaan tai turhan monimutkaiseen työsuoritteeseen. Uudessa ympäristössä ihminen ei taas voi suorittaa, tehdä niin kuin aina ennenkin. Tuoreessa tilanteessa on oltava koko ajan hereillä, jotta tavoitteellinen toiminta onnistuu.

Uuden ympäristön ruokkimasta tarkasta havainnoinnista on kuvataiteen alalla muodostunut perinteinen työtapa, jota on hyödynnetty esimerkiksi residenssityöskentelyssä (Kantokorpi 2005). Olen pyrkinyt tuomaan tätä työtapaa kuvataiteen taiteen perusopetukseen (TPO) Espoon työväenopistossa (ks. lisää). Tavoitteenamme on toimia mahdollisimman paljon tutun ja turvallisen luokkatilan ulkopuolella vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa.  Avoimessa oppimisympäristössä kohtaamme myös toisia visuaaliseen harrastukseensa intohimoisesti suhtautuvia sekä taiteen ammattilaisia. Nämä kohtaamiset ovat poikineet vastavuoroista mutta ennalta-arvaamatonta yhteistyötä.

lintu
E

Espoon työväenopiston kuvataiteen taiteen perusopiskelija kiinnitti ympäristötaiteen kurssilla ensi kertaa huomionsa arkisen kävelyreittinsä vaarapaikkoihin, esimerkiksi puiston kulkureittien metallisiin tukirakenteisiin, jotka pistävät vaarallisesti ylös hiekkatien pinnasta. Kurssilla hän merkitsi nämä viivat maisemassa esiin kirkkailla väreillä. Valokuva: Carita Dahlberg

Esimerkiksi TPO:n ympäristötaiteen opintokokonaisuudessa siirryimme työskentelemään Tapiolan puistomaiseen kaupunkiympäristöön. Tarkoituksenamme oli nostaa kyseisestä ympäristöstä esille merkityksellisiä paikkoja esteettisin keinoin. Tämä tapahtui esimerkiksi järjestelemällä tai alleviivaamalla olemassa olevaa paikkaa ja materiaalia siellä tai lisäämällä siihen jotakin. Osalle opiskelijoista Tapiolan ympäristö oli arjesta tuttua, ja ympäristötaiteen kurssilla opettelimme katsomaan sitä kuin uusin silmin. Toisille opiskelijoille ympäristö oli aivan uutta, joten he hyödynsivät turistin katsettaan.  Ryhmätyössä ja erilaisten havaintojen vuoropuhelussa molempien kokemukset rikastuivat.

lintu2
z
lintu3
z

Ympäristötaiteen opiskelija työsti ympäriltä löytyneestä muovijätteestä linnun, jota hän kuvasi Tapiolan kaupunkiympäristössä. Erilaiset kuvauspaikat ja -ympäristöt toivat esiin monenlaisia merkityksiä ympäristöistä, luonnosta ja ympäristöystävällisyydestä. Valokuvat: Paula Karilas.

Myös TPO:n Näyttelykierrokset-valinnaiskurssin ideana oli lähteä ulos luokkahuoneesta, nyt tutustumaan kuvataidekenttään ja toisenlaisiin tapoihin tehdä kuvia. Vierailimme gallerioissa, museoissa ja taiteilijoiden työhuoneilla, joten sopeuduimme jopa kahvitunneillakin muihin toimijoihin uusissa ympäristöissä. Tämä vaati niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin uudenlaista, aktiivisempaa roolia oppimisen suhteen. Myös opiskelijoiden vertaisoppiminen korostui, koska opettaja ei voinut joka tilanteessa niin sanotusti johtaa joukkoaan ennakoidusti edestä. Tilaa ei uudessa ja vaihtuvassa ympäristössä saattanut ollakaan yhtä aikaa koko ryhmälle, tai opettajien äänet sekoittuivat jaetussa tilassa, jos samaan paikkaan sattui yhtä aikaa toinenkin innokas opetusryhmä. Sekä opettaja että oppilaat olivat kirjaimellisesti vierailijoita. Luokkaan palatessamme hyödynsimme uusien ympäristöjen virittämiä kokemuksia. Taidekäsityksemme avartui ja kuvataiteellinen työskentelymme monipuolistui.

lintu4

Näyttelykierrokset-valinnaiskurssin opiskelijat tutustumassa taidemaalari Kristiina Uusitalon työhuoneeseen, työskentelyyn ja taiteeseen. Valokuva: Riikka Mäkikoskela.

Tuntiopettajat ovat nykyään usean oppilaitoksen, myös kansalais- ja työväenopistojen, suurin henkilöstöryhmä. Heillä on monien alojen laajaa asiantuntijuutta ja he tekevät työtään pääasiassa opiskelijoiden parissa. Lisäksi vieraileva tuntiopettaja voi olla positiivisella tavalla sekä ulko- että sisäpuolinen työyhteisössä. Tätä vierailijan katsetta on ryhdytty rohkeasti ja ennakkoluulottomasti hyödyntämään Espoon työväenopistossa kutsumalla tuntiopettajia mukaan Pedagogisen kehittämisen työryhmään, jonka tavoitteena on myös viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen. Työryhmässä päätoimisten opettajien, hallintohenkilöstön ja tuntiopettajien erilaiset kokemukset vauhdittavat kehitystyötä. On mielenkiintoista nähdä tulevaisuudessa, miten tuntiopettajan katseen huomioon ottaminen tulee muuttamaan Espoon työväenopiston toimintatapoja.

Kirjallisuus:

Houessou, Jaana. 2010. Teoksen synty. Kuvataiteellista prosessia sanallistamassa. Helsinki: Aalto-yliopisto, Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A 108.
Kantokorpi, Otso. 2005. Kuvia ja vastakuvia. Kolmekymmentäkuusi suomalaista nykytaiteilijaa ja yksi taiteenkeräilijä. Helsinki: Taide.

Riikka Mäkikoskela
www.riikkamakikoskela.fi

Tuntiopettaja, Taiteet-tiimi
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Uudistuva kielten opetus. – Opi uudella tavalla!

computed

Syyskuun alussa moni aikuinen aloittaa uuden kielen opiskelun tai aktivoi ja syventää omaa kielitaitoaan. Vieraan kielen omaksuminen on vaativa prosessi, mutta hyvin palkitsevaa. Kielitaito avaa oven uuteen maailmaan. Perinteisen kielikurssin lisäksi aikuinen oppija voi valita yhä useammalla kielellä myös verkkokurssin. Verkkokurssi tekee kielen opiskelun mahdolliseksi, jos säännöllinen tunneilla käyminen ei ole mahdollista. Syksyn kielen opetuksen uutuuksista löytyy esimerkiksi verkkokursseja Preparatory Course for the Advanced Level of the National Certificate of Language Proficiency in English, kiinan kielen kirjoitusmerkit ja venäjän kielen kirjoittamisen kurssi.

Verkko-opiskelu sopii erinomaisesti vapaa sivistystyön kentälle, jossa oppimisen mahdollistaminen aikuiselle oppijalle ja oppimisen omaehtoisuus ovat keskeisessä asemassa. Verkko-oppimisessa oppijan aktiivinen rooli ja vastuu korostuvat. Oppija harjoittelee ja kertaa omassa tahdissaan, kun on aikaa ja intoa, vaikka kotitöiden välillä tai työmatkalla.

Verkko-oppimismateriaalit tarjoavat uusia tapoja oppia ja tukevat vieraan kielen oppimista monin tavoin. Tarjolla on uusia monipuolisia tehtäviä, joista valita ja harjoitella kielitaidon eri osaamisalueita: kuullun ymmärtämistä, puheen tuottamista, suullista vuorovaikutusta, luetun ymmärtämistä ja kirjoittamista. Tarjolla on reilusti autenttista materiaalia esimerkiksi videoita ja muuta kuvamateriaalia.

Beautiful brunette woman in grey jacket, dark trousers and white blouse with tablet outdoors. Copy Space

Vieraan kielen oppiminen kuten minkä tahansa muun taidon saavuttaminen esim. musiikki-instrumentin soittaminen edellyttää jatkuvaa ja säännöllistä omatoimista harjoittelua. Mielekäs harjoittelu ja kertaus verkossa tukevat muistia ja aktivoivat sanastoa. Sanaston laajuus on kielitaidon keskeinen tekijä. Sanaston osaamista ja muita kielitaidon osaamisalueita kehittäviä tehtäviä on motivoiva tehdä, kun verkkomateriaalin interaktiivisuuden ansiosta palaute on saatavilla välittömästi, mitä haastaa ja innostaa kielen oppijaa jatkamaan.  Verkko-kurssilla verkko-opettaja luo kehyksen oppimiselle ja kurssin jälkeen vieraan kielen oppiminen voi jatkua myös itsenäisesti verkossa, kun oppija on saanut kurssilta vinkkejä hyvistä digitaalisista oppimismateriaaleista.

Verkko-oppimisen ei tarvitse olla yksinäistä. ONLINE verkkokurssilla opetustunnit toteutetaan verkon kautta niin, että opettaja ja opiskelijat osallistuvat tunneille reaaliaikaisesti omilta koneiltaan. Opetustuntien välissä opiskellaan ja harjoitellaan itsenäisesti verkossa omassa tahdissaan. ONLINE verkkokursseja on tarjolla kahdeksalla kielellä.

Poimintoja viime toimintavuoden asiakaspalautteesta:

”Verkko-opiskelu oli ihan ehdoton juttu – en olisi voinut matkustaa minnekään paikan päälle.”

”Etäkurssi toimii mainiosti kielen opiskelussa. Se ei ole paikkaan sidottu, mikä mahdollistaa osallistumisen vaivattomasti jopa matkoilla ollessa.”

”Hyvät harjoitustehtävät omatoimiseen harjoitteluun.”

”Runsas harjoitustehtävien tarjonta auttaa opiskelussa.”

”Ääntämistä oli helppo harjoitella verkkokurssin kielistudiossa. Eikä tarvinnut jännittää,
kuuleeko joku pieleen menneen suhuäänteen tai painotuksen!”

”Opettaja käytti hyvin monipuolisesti Adobe Connectin erilaisia toimintoja. Välillä tehtiin yhdessä, välillä ryhmissä. Ja sitten taas kuunneltiin pelkästään opettajaa. Opettajakin tuntui olevan innostunut ja mukava.”

”Hyvä vuorovaikutus opettajan kanssa.”

Monika Hotanen, suunnittelijaopettaja ja tiimivastaava Kielet ja kultuurit -tiimi
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Millainen on sun mielestä innovatiivinen oppimisympäristö?

The Guardian

Onko seinät maalattu muulla kun kananmunan kuoren värisellä valkoisella? Onko lattiamateriaali muuta kuin harmaata muovimattoa?  Onko lamput jotain muuta kuin loisteputkivalaisimia? Onko tilassa muitakin aistiärsykkeitä kun vaan ilmastointilaitteen tasainen hurina? Onko kalusteina kenties käytetty muita kuin valkoisia, laminaattipintaisia, metallijalkaisia pulpetteja kovine penkkeineen?

Oppimisympäristön ei tarvitse olla virikkeetön ja apaattinen, jotta oppija varmasti keskittyy vaan ja ainoastaan luennoitsijan monotoniseen ääneen. EI! Innovatiivisessa oppimisympäristössä seinät on voitu maalata graffitein. Lattia voi olla koottu vaikka palapeleistä. Lamput voi olla kaikki erilaisia kierrätysvalaisimia. Tilassa voi soida hiljalleen musiikki tai linnun laulu. Siellä voi tuoksua terva. Seinälle on voitu heijastaa reaaliaikaisesti kuvaa Brasilian viidakosta ja kalusteina voi olla vaikka rennosti säkkituolit.

Oppimisympäristö voi olla luova, innostava, virikkeellinen, kiinnostava, inspiroiva, eteerinen, esteettinen, ihan mitä vaan !!!!

Tervetuloa kertomaan mielipiteesi tulevaisuuden innovatiivisesta oppimisympäristöstä Innovatiiviset oppimisympäristöt 2020- hankkeen työryhmälle!

Immersive-Learning-Space-003ed

vs.asiakaspalvelupäällikkö Emilia Sarja
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto

Kuvien lähteet: Dzine Trip ja The Guardian