Italiaa – opi perusasiat ja uusi maailma avautuu!

Nimeni on Lia Gasbarra ja olen opettanut italian kieltä ja kulttuuria Espoon työväenopistossa noin kahdeksan vuotta. Siitä alkaen, kun muutin ikuisesta kaupungista Roomasta Espooseen. Näinä vuosina olen opettanut sekä alkavia että edistyneempiä opiskelijioita. Tällä hetkellä ohjaan keskustelukursseja ja opetan verkkokurssina kirjallista italiaa, joka on muuten erittäin suosittu.

Olen suorittanut filosofian maisterin tutkinnot saksan ja englannin kielistä ja kirjallisuudesta sekä kielitieteestä Rooman yliopistossa ”La Sapienza”. Vuonna 2016  valmistuin HAMK:in opettajankoulutusohjelmasta. Töitä olen tehnyt myös Espoon kaupungin ja Helsingin yliopiston kirjastoissa.

Italian kieli oli maailman neljänneksi luetuin kieli vuosina 2014-2015. Sama trendi jatkuu etenkin Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa, Kiinassa ja Itävallassa. Miksi niin moni ihminen opiskelee italiaa ympäri maailmaa? Miksi Suomessa pitäisi opiskella italiaa?

Princetonin yliopisto on listannut hyviä syitä. Italiassa on eniten Unescon maailman kulttuuriperintökohteita maata kohden: 48 kulttuurikohdetta ja 5 luonnon ja maiseman kohdetta. Italian kieli on peräisin latinasta, joten sen avulla voidaan ymmärtää lukemattomia sanoja muista romaanisista kielistä ja myös englannin kielestä (60 % englannin sanastosta on peräisin latinasta). Italian kulttuuriperintö vaikuttaa monipuolisesti länsimaisiin kulttuureihin ruoan, musiikin, teatterin, viinin, muodin, teollisuuden, muotoilun ja teknologian kautta.

Italian kielen ääntäminen ei ole vaikeaa suomalaiselle, koska melkein jokainen äänne esiintyy suomen kielessä. Ja kielioppi – no, kielioppi ei ole ihan helppoa. Mutta vakuutan teille, että kun käytte Italiassa, onnistutte hyvin puhumaan ja ymmärtämään myös vähäisemmällä kieliopin osaamisella. Italialaiset tulevat olemaan erittäin iloisia siitä, että olette panostaneet heidän kielensä oppimiseen ja ovat ymmärtäväisiä ja avuliaita. Italian matka on hyvä tilaisuus parantaa kielitaitoa ja lisätä motivaatiota.

Yksi erityinen ”luonnonvara”, jota ei useinkaan mainita vetovoimatekijänä, on Italian ihmiset. Olen tavannut suomalaisia, kiinalaisia, saksalaisia ja monia muita, jotka ovat asuneet Italiassa jonkin aikaa, jopa muutamia kuukausia tai vuosia. Kun tapaan heitä, jokainen innostuu ja kysyy minulta hehku silmissään: ”Olet italialainen? Kaipaan Italiaa ja italialaisia! Voitko olla kosketuksessa italialaiseen kulttuuriin myös Suomessa?” He ovat niin iloisia, kun puhuvat minulle italiaksi. Oikeastaan puhuvat todella hyvin, vaikka useimmat ovat asuneet siellä vain vähän aikaa.​​ En tarkoita, että italialaiset olisivat parempia ihmisiä, stereotyypit eivät pidä paikkaansa. Tarkoitan vain, että Italia on sekä ainutlaatuinen maa että sydämen paikka, joka helposti tarjoaa mielekkäitä kokemuksia: kauneus ja sydämellisyys ovat konkreettisia.

Kieli ei ole kieliopillisten sääntöjen yhdistelmä, vaan se on kokonainen elämänkatsomus.

Suosittelen lämpimästi, että opiskelet italian kielen alkeita ja sitten matkustat Italiaan tavoittaaksesi tuon hehkun!

A presto! (Nähdään pian!)


Lia Gasbarra, tuntiopettaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

 

 

Harmaat voimat

Allekirjoittanut Louvressa

Ystäväni oli käynyt Lontoossa maalausnäyttelyssä ja pitänyt siitä. Eräs asia oli jäänyt vaivaamaan häntä, ja se liittyi yleisön ikärakenteeseen – siellä oli ollut pääosin vanhempaa väkeä ja nuoret loistivat poissaolollaan. Hän pohti, järjestetäänkö tulevaisuudessa enää samanlaisia tapahtumia, sillä ilman nuorten kiinnostusta ja kun vanhat ovat poissa, vastaavia laajoja maalausnäyttelyitä ei varmaankaan tehtäisi.

Kävin itsekin katsomassa saman näyttelyn, joka sisälsi monella eri tekniikalla tehtyjä maalauksia ja piirroksia kahdeksankymppisen David Hockneyn nuoruuden maisemista. Panin myös merkille saman asian kuin ystäväni jonottaessani täyden tunnin sisään museoon – olin keski-ikäisenä nuorempi kuin useimmat ympärilläni innokkaasti keskustelevat harmaahiuksiset.

Maalaustaidetta on mielestäni oivaltavasti kutsuttu ”hitaaksi taiteeksi”, koska se aukeaa ja paljastaa katsojalle herkkunsa vain, jos katsoja on valmis seisomaan sen edessä ja tutkimaan näkemäänsä. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi moni potentiaalinen nuori katsoja jättää tulematta näyttelyihin. Aikamme elämän rytmi on nopea ja internetin maailma houkutuksineen avautuu sellaisella helppoudella, että maalauksen avaamiseen ei riitä pinna, eikä ehkä kiinnostuskaan. Vanhemmilla on enemmän kärsivällisyyttä ja aikaa, vaikka heistäkin monet käyttävät nettiä luontevasti.

Piirustus- ja maalausryhmissäni suurin osa opiskelijoista on viimeisiä työvuosiaan tekeviä tai eläkeläisiä, eli niitä samoja harmaahiuksisia kuin Lontoossa, jotka jaksavat seurata aktiivisesti kulttuuria. Heitä kiinnostaa luonnollisesti maalaustaide ja käsin tehty. He ymmärtävät pitkään taidetta harrastaneina kuvan tekemisen vaikeuden, haasteet ja hienoudet. Seuraava väite voi tuntua hieman liioittelulta, mutta minä uskon, että ilman heitä Suomen kulttuurielämä olisi paljon köyhempi: ei kannattaisi järjestää esimerkiksi maalausnäyttelyitä, barokki- tai urkuviikkoja, klassisia konsertteja. Kaikki olisi nuorille rajattua, kuten elokuvateattereissamme – niissä näytetään harvoin vakavia aikuisten filmejä tai muuta kuin Hollywood-fantasiaa.

Ystäväni ja minä, molemmat opettajia ja taiteilijoita, voimme lohduttautua sillä faktalla, että me kaikki vanhenemme – tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden vanhoja. Toivottavasti heissä on siihen mennessä herännyt uteliaisuus käsintehtyä kohtaan ja heillä on vihdoinkin aikaa ”hitaille taiteille” ja harrastuksille.

 

Heikki Portaankorva, tuntiopettaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

 

 

Tule mukaan, andiamo in Italia

Ciao! Miten kesäsi sujui? Kaikki hyvin? Onko sinulla jo ikävä niitä leppoisia kesäpäiviä, jolloin aurinko paistoi ja linnut lauloivat? Nämä päivät ja kesäloma tuntuvat jo kaukaisilta muistoilta ja mieltä painaa ajatus pitkästä ja pimeästä syksystä. Älä kuitenkaan huolestu, sillä voit aina varata matkan lämpöön, mikä on nyt aina vain helpompaa ja halvempaa. Tarvitaan vain muutama klikkaus ja olet lomalla. Ongelmanasi saattaa olla vain se, että olet kuluttanut kaikki lomasi ja rahasi. Lisäksi sinua arveluttaa matkustaminen maailman tapahtumien johdosta. Tähän kaikkeen on kuitenkin ratkaisu, joka on lisäksi halvempi, helpompi ja nopeampi. Saat lisäksi matkalle mukaan paikallisen oppaan.

Lähdetään yhdessä kurssimatkalle kohti Italiaa!

Marraskuussa lähdemme mielikuvitusmatkalle kohti Italian sydäntä. Kurssilla tutustumme Keski-Italian kauniisiin ja vähemmän tunnettuihin maisemiin ja kulttuuriin. Matkustamme mielenkiintoisiin kohteisiin muun muassa läpi Marchen, Abruzzon ja Umbrian maakuntien ja tutustumme niiden ruokakulttuurin sekä taiteen ja luonnon erikoisuuksiin. Istu mukavasti tuoliisi ja valmistaudu matkaan!  https://ilmonet.fi/#!code=E172334

Jos olet luonteeltasi utelias ja seikkailunhaluinen ja haluat tutustua tarkemmin Etelä-Italiaan et voi missään tapauksessa jättää väliin ilmaiskierrosta yhdessä minulle tutuimmista paikoista. Mielikuvitusmatka Napoliin starttaa marraskuussa. Matkalla ”Vedi Napoli e poi muori” näemme kaikki Napolin mielenkiintoisimmat paikat ja tutustumme kaupungin ja sen ihmisten erikoisiin perinteisiin. https://ilmonet.fi/#!code=E172079

Etkö vielä kuitenkaan puhu italiaa? Miten se on mahdollista? Mamma mia?! Italia on maailman kaunein kieli, jonka kuunteleminen on musiikkia korville. Ei hätää, sinulla on kuitenkin aina mahdollisuus aloittaa kielen opiskelu työväenopistossa, jossa sinulla on laaja valikoima kursseja tarjolla. Jos olet aloittelija, voit aina liittyä alkeisryhmääni tiistaisin. Tule mukaan! https://ilmonet.fi/#!code=E172991

Nämä ovat minun ehdotuksiani teille seuraavaa lomaa varten. Italia on maa, joka tarjoaa paljon ja kaikille jotakin. Haluan tutustuttaa teidät italialaiseen kulttuuriin. Italian kielen ja kulttuurin opetus ei ole minulle vain työtä, vaan se on jotain, joka tulee sydämestäni. Tavoitteeni ei olekaan vain opettaa, vaan antaa teille uusia elämyksiä. Kunnianhimoinen tavoite sanoisin:) Kertominen omasta kielestäni, kulttuuristani, Italian kaikista ihmeellisistä paikoista ja miksei myös sen ongelmista, luo väistämättä sanoinkuvaamattomia tunteita minulle ja toivon mukaan myös teille kanssamatkustajille.

Lähdetään yhdessä matkaan!

Enrico Di Nardo, tuntiopettaja
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Samaa unta – todellisen tuntemattoman sotilaan ja hänen rakastettunsa tarina elokuvaksi

Omnian audio- ja videopajan nuoria metsäkohtauksessa

Omnia Koulutuksen audio- ja videopaja sekä Espoon työväenopisto ovat tehneet ensimmäisen yhteisen kokoillan elokuvan. Audio- ja videopajan opiskelijat ohjaajiensa Hannu Lemolan, Juha Hytösen ja Thomas Mattssonin johdolla vastasivat äänestä ja kuvasta. Työväenopiston opettajat ja opiskelijat vastasivat tekstistä, näyttelijän työstä, tarpeiston ja materiaalin hoidosta sekä kuvapohjista.

Samaa unta -elokuva perustuu runoilija Kaarina Sarkolan ja pianisti Tauno Huotisen kirjeenvaihtoon. He kirjoittivat sodan aikana toisilleen lähes päivittäin. Kirjailija Sinikka Paavilainen kokosi tätinsä kirjeenvaihdon kirjaksi. Elokuva on dramatisoitu näiden kirjeiden pohjalta.

Sodista on säilynyt lukuisia kirjeenvaihtoja. Miksi juuri nämä kirjeet valikoituivat elokuvan tarinaksi?

Työväenopiston opiskelijat Riitta Salvén ja Maarit Ristaniemi

Kirjeet ovat poikkeuksellisen hyvää äidinkieltä. Kaarina Sarkola ja Tauno Huotinen keskustelevat kirjeissään kirjallisuudesta, musiikista ja teatterista, kuvailevat tuntojaan ja pohtivat olemassaoloa sota-aikana. Sodan alussa Kaarina Sarkola opiskeli kirjallisuutta ja teologiaa, Tauno Huotinen pianonsoittoa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. He molemmat uskoivat opiskeluun. Kaarina Sarkolasta tuli runoilija ja Tauno Huotinen voitti sodan aikana kirjoituskilpailun. On myös ihailtavaa, miten paljon he jaksoivat sivistää itseään niin vaikeissa olosuhteissa.

On harvinaista, että suomalainen mies kuvaa tunteitaan niin avoimesti kuin Tauno ”… sota on vääristeltyä elämää. Elämässä totuus on rakkaudessa ja luonnossa, syksynkin päivässä.” Kaipaus on koko ajan läsnä, sodan raakuus vaikuttaa tunteisiin ja pelko hiipii uniin. Kumpikin näkee erikoisia unia. Kirjeet päättyvätkin usein toiveeseen päästä samaan uneen.

 

Kaarinan ja Taunon tarina on rakkaustarina, jolle sota loi puitteet.Samaa unta on todellisen tuntemattoman sotilaan tarina. Tauno Huotinen kulki lähes samoja reittejä kuin Väinö Linnan romaanin sotilaat. Hän taisteli kuuluisissa Ässä- ja Aave- rykmenteissä.

Elokuvan kuvaukset aloitettiin keväällä 2015 Karkkilasta Närön tilalta. Ajanmukaiset interiöörit antoi ystävällisesti käyttöömme työväenopiston pitkäaikainen opiskelija Riitta Salvén. Elokuvaa kuvattiin Karkkilan lisäksi Helsingin Kulosaaressa ja Munkkiniemessä sekä sotakohtaukset Espoossa Omnian Finnsissä.

Elokuvan tekemiseen on osallistunut lähes sata henkilöä. Melkein kaikilla tekijöillä on Omnia-tausta. Tekijät ovat Omnian opiskelijoita, henkilökuntaa, opettajia ja nuorimmat heidän lapsiaan tai lapsenlapsiaan. Musiikin elokuvaan säveltänyt säveltäjä Petri Hirvonenkin on entinen Omnian opiskelija ja työväenopiston tuntiopettaja. Elokuvan pääosissa nähdään Juho Kuusamo ja näyttelijä Talvikki Eerola.

Lukuisat yksityiset kuntalaiset ja järjestöt ovat antaneet oman panoksensa, Espoon seurakunnasta kierrätyskeskukseen. Kaikkien työ on ollut arvokasta ja ilman tätä panosta ei elokuvan tekeminen olisi ollut mahdollista.
Kiitos silloisen rehtorin, Tarja Langin, joka ennakkoluulottomasti antoi luvan hankkeen käynnistämiseen. Saimme tehdä historiaamme näkyväksi ja oppia uutta.

Elokuvalla juhlistamme itsenäisen Suomen satavuotista taivalta.

Sari Tenhunen
Elokuvan ohjaaja, teatterin ja kirjallisuuden suunnittelijaopettaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

Samaa unta -elokuvan ensi-ilta tiistaina 31.10. klo 18 Kino Tapiola, Espoo (loppuunmyyty)
2. esitys tiistaina 7.11. klo 18 Kino Tapiola, liput 8 €
Tiedustelut Sari Tenhunen 050 494 6668 tai sirpa.kinnunen@omnia.fi

 

 

 

Miten selitän sinulle ei mitään

Blogikuva_kattelus

Espoon työväenopiston luku- ja kirjoitustaidon opiskelijat ovat opinnoissaan osallistuneet kuvataiteen tunneille. Toiminnallinen käsillä tekeminen, hurma jäljen jättämisestä ja kiperät tilanteet ohjeiden ymmärtämisessä vieraalla kielellä ovat aktivoineet sekä opiskelijaryhmän että opettajan ennen kokemattomiin pedagogisiin ulottuvuuksiin.

Opittavaa on niin paljon! Kuvan tekemisen avulla harjaantuu hahmottamiskyky ja oppiminen aktivoi ihmisen kokonaisuutena heittäytymään tuntemattomille vesille. Turvalliseksi koettu ryhmä, oppimisympäristö sekä asiaansa uskova opettaja ovat tasoittaneet tietä.

Kuvallinen kulttuuri tai taide sinällään eivät ole maailmanlaajuisesti samalla tavoin ymmärrettyjä asioita. Lähtökohtaisesti kulttuurissa voidaan suhtautua kuvan tekemiseen jopa kielteisesti. Kuitenkin taidetunneilla eri puolilta maailmaa Suomeen saapuneet ihmiset kokevat motivoitumista ja tyydytystä työskennellessään värien, kuva-aiheiden ja teemojen kanssa. Teemojen myötä opetuksessa voi käsitellä koskettavia kulttuurisia ja henkilökohtaisia aiheita, oppia sanastoa ja harjaantua hienomotoriikassa.

Opettajana olen kokenut tärkeäksi avartaa opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta. Kuvan kanssa työskennellään omista lähtökohdista, taidoista ja ambitioista käsin. Kuvan aikaan saaminen edellyttää omaehtoista ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Kun opiskelija saa maistaa näiden toimintojen hyvää oloa ja voimaantumista tuottavaa vaikutusta on kuvallinen työskentely erittäin mieluisaa.

Mitä sitten on se otsikossa mainittu ei mitään? Onko se opiskelijan kokemus kun hän kohtaa merkkejä, jotka eivät merkitse hänelle mitään. Onko se sana tai käsite, kuten nolla, jonka kohdatessaan opiskelija suuttuu ja sanoo: tuohan ei ole mitään! Miksi opetat minulle ei mitään?

Abstraktit asiat ovat lähellä ei mitään jos käsitteet ja sanat puuttuvat. Kuvat ja värit, tekeminen on konkreettista. Siinä on reitti kohti ymmärrystä asioista, jotka eivät ole mitään.

Minna Kattelus
Kuvataiteen suunnittelijaopettaja
Omnia, Espoon työväenopisto