Arviointi on kehittämisen kulmakivi

magnifying-glass-1374389_1280
d

Arvioinnin avulla saamme tietoa toteuttamastamme toiminnasta, se tarjoaa meille näkökulmia toiminnan kehittämiseen ja on samalla osa vastuullista vuorovaikutusta. Arviointia tulee hyödyntää paitsi organisaation tehokkuuden hallinnassa ja kehittämisessä, myös itsensä kehittämisen ja oppimisen apuvälineenä. Jokaisella on oikeus antaa ja saada palautetta!

Arviointi on aina ajankohtainen teema työväenopistossa. Elokuussa järjestimme yhteistyössä Omnian ammattiopiston ja kauppakeskus Sellon kanssa markkinointikokeilun, jossa liiketaloutta ammattiopistossa opiskelevat nuoret markkinoivat työväenopiston kursseja kauppakeskuksessa. Lue lisää  opiskelijoiden ajatuksista sekä itse tapahtumasta aikaisemmista blogijulkaisuista. Kokeilun jälkeen on aika arvioida miten tämän tyyppinen tempaus voitaisiin jatkossa toteuttaa entistäkin paremmin.

Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan, ja sisälsi jatkuvaa toiminnan tarkkailua ja arviointia. Kokeiluun osallistuneita nuoria arvioitiin paitsi työväenopiston ja ammattiopiston, myös nuorten itsensä toimesta, ja myös nuorilla oli mahdollisuus antaa palautetta milloin tahansa kokeilun aikana. Arvioinnin tulisikin kulkea kokeilussa mukana alusta loppuun, ja arviointitapaa ja kriteerejä on hyvä pohtia jo etukäteen.

Alla olevassa kuvassa näkyy toteuttamamme markkinointikokeilun aikataulu ensimmäisestä suunnittelukokouksesta kokeilun loppuarviointiin saakka. Kyseessä olikin kokonaisuudessaan melkein vuoden mittainen projekti.

amo-etoarviointi

 

Loppuarvioinnissa kokeilussa tiiviisti mukana olleet osapuolet, työväenopiston ja Omnian ammattiopiston edustajat, istuivat alas ja jakoivat ajatuksensa kokeiluun liittyen. Jokainen kokeilun seitsemästä vaiheesta hiottiin aavistuksen entistä paremmaksi risujen, ruusujen ja kehittämisideoiden siivittämänä.

Arviointipalaverissa puhuttua:

+ Kokeilussa oli mukana hyvä ja monipuolinen porukka ja aikataulut ja käytännön asiat oltiin suunniteltu tehokkaasti. Nuoret hoitivat tehtävänsä ensiluokkaisen hienosti, ja lopputulemana kokeilu oli kaikille positiivinen kokemus, josta on hyvä ponnistaa eteenpäin.

  Paljon parannettavaakin on. Nuorten valmennuksen sisältö on mietittävä tarkemmin ja käytännön taitojen opetukseen on panostettava. Kaikkien on sitouduttava projektiin ja kokeilun sijoittuminen nuorten opintoihin on selkeytettävä. Kokeilun vetäjillä on oltava selkeät vastuut kussakin kokeilun vaiheessa.

?  Mitä sitten käytännössä seuraavaksi tehdään? Valmennuksen sisältöön on lisättävä uusia kokonaisuuksia ja lavaesityksiä ja materiaaleja on hiottava. Nuorille on annettava selkeät tehtävät ja aikataulut, ja heidän merkitystään projektin tärkeänä osana tulisi korostaa entistä enemmän. Kustannuksia on myös pohdittava uudelleen jatkokehityksessä.

Kokeilua arvioidessa on seurattava sen eri vaiheita. Huomiot niin toimivista kuin vielä kehittämistä vaativista asioista on hyvä kirjata ylös ja linkittää myös osaksi laajempaa kokonaisuutta. Arviointia helpottaa jo etukäteen laaditut, kiinteät ja kattavat kriteerit, joiden kautta jokainen voi systemaattisesti seurata kokeilun onnistumista. Kokeilu, varsinkaan ensimmäinen sellainen, ei koskaan ole täydellinen, mutta totuudenmukaisesti arvioimalla ja sen perusteella muutoksia tekemällä suunta on oikea!

Katri Nousiainen, hankeassistentti
Omnia, Espoon työväenopisto