Nuorten ideat kuuluviin työväenopistoissa

nuortenideat2

Nykyaikana niin arjessa kuin työelämässäkin elinikäinen oppiminen on paljon esillä ja koko ajan entistä tärkeämmässä asemassa. Jopa työhaastattelussa vapaa-ajallaan paljon harrastavilla ihmisillä saattaa olla etulyöntiasema muihin nähden – onhan se merkki itsensä kehittämisestä ja halusta oppia uutta. Näitä kehittämismahdollisuuksia on työväenopistoissa paljon, mutta nuoret eivät löydä niitä niin helposti kuin pitäisi.

Itse olen osallistunut kansalaisopiston kursseille viimeksi kouluikäisenä – on laulettu kuorossa, laitettu ruokaa, opiskeltu pianonsoittoa, maalailtu tauluja, luettu musiikin teoriaa, testattu solmuvärejä ja lasinmaalausta.
Lukion aloittaessani muutin eri paikkakunnalle jossa tällaisia mahdollisuuksia ei ollut tarjolla, enkä varmaan olisi täysin opintotukien varassa eläneenä niitä edes pystynyt rahoittamaan, vaikka olisi ollutkin.
Nyt työssäkäyvänä olen selaillut kansalaisopiston esitettä aina kun se postiluukusta tipahtaa, mutten silti ole löytänyt kurssia joka innostaisi lähtemään mukaan… Mutta miksi en?

Tämän kysymyksen äärellä ollaan myös Nuorten ideat –hankkeessa, jossa ikäiseni 16-29 –vuotiaat nuoret saavat vaikuttaa oman alueensa kurssitoimintaan ja toimintatapoihin aina suunnitteluvaiheesta lähtien.
Tähän mennessä nuoret ovat saaneet jakaa ideoitaan Idealabra –nimisellä onlinealustalla ja keskustelun aiheena on ollut mm. kurssien kesto ja ajankohta, erilaiset oppimistavat, sekä kurssien markkinointi.nuortenideayt

Jokaisessa meissä piilee sisäinen halu ja tarve toteuttaa omaa olemistaan ja kokea onnistumisen tunteita; on vain löydettävä oikea kanava ja ympäristö omien taitojensa näyttämiseen. Hankkeen kautta pyrimme tarjoamaan näitä mahdollisuuksia myös nuorille entistä paremmin.

Saara Leppänen, assistentti
Nuorten ideat — Nuorten kurssit -hanke
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Millainen on unelmien tuntiopettajakokous?

watercolour-1631419_1920

Espoon työväenopistossa on yli 600 tuntiopettajaa. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä tuntiopettajakokous toimii välineenä tämän suuren tuntiopettajajoukon tavoittamiseksi, ja on kohtaamispaikka tärkeistä ja ajankohtaisista asioista keskustelulle. Kokous ei usein kuitenkaan tavoita tuntiopettajia halutussa laajuudessa.  Päätimmekin kysyä suoraan tuntiopettajilta, millainen heidän unelmien tuntiopettajakokouksensa olisi. Kuusi tuntiopettajaa työväenopistosta  ideoivat yhdessä unelmien tuntiopettajakokouksen, jossa yhdistyvät tekemisen ilo, uuden oppiminen ja verkostoitumismahdollisuudet.

Unelmien tuntiopettajakokouksessa…

…tehdään yhteistyötä muiden tuntiopettajien ja tiimien kanssa

Tutustuminen muihin tuntiopettajiin on tärkeää ja innostavaa. Tilaisuuden tulisi tukea yhteistyötä ja monialaisuutta kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa. Siellä voitaisiin aloittaa yhteistyö eri tiimien opettajien kanssa, tutustua heihin ja tehdä jotain yhdessä. Opettajia eri tiimeistä voisi esimerkiksi ohjatusti yhdistää ja antaa heille jokin tehtävä, esimerkiksi ”suunnitelkaa yhteinen kurssi parin edustaman tiimin kesken”. Näin syntyy uusia tuttavuuksia oman tiimin ulkopuolelta.

…aikaa jää myös tiimin sisäiselle pohdinnalle

Yhteisten osuuksien lisäksi tiimien sisäisille tapaamisille on annettava aikaa, sillä myös ne lisäävät vuorovaikutusta, tiedonkulkua sekä yhteishenkeä. Syksyn kokous voisikin keskittyä enemmän oman tiimin ympärille ja kevään kokous tiimien väliseen kokoontumiseen. Tilaisuudesta tulisi saada uutta tietoa, josta on selkeää ja konkreettista hyötyä omaan opetukseen.

… tilaisuuden teema ja yhteinen tavoite on selkeä

Tilaisuudella on oltava kokoava teema sekä selkeä tavoite. Jokaisen tulisi myös valmistautua tilaisuuteen jollain pienimuotoisella ja ohjatulla tavalla. Se sitouttaisi ja innostaisi osallistumaan.

…esiintyy hyvä ja inspiroiva esiintyjä

Hyvä ja inspiroiva, uudesta näkökulmasta ajankohtaisia teemoja käsittelevä esiintyjä virkistää omaa ajatusmaailmaa ja jää mieleen.

…uudet tuntiopettajat perehdytetään yhdessä

Uudet tuntiopettajat tulisi perehdyttää yhdessä, tiimistä riippumatta. On varmistettava, että heille tarjotaan mahdollisuus keskinäisiin kokoontumisiin, ajatusten vaihtoon, ideointiin ja yhteistyöhön. Tiimissä he voivat kysellä omaan ainealueeseen liittyviä erityisasioita.

…on mahdollisuus tutustua muiden opetukseen

Tuntiopettajilla tulisi olla mahdollisuus omien kurssien esittelyyn ja esimerkiksi mainosten jakamiseen. Näin kaikki opettajat voivat markkinoida toistensa kursseja ja innostua osallistumaan myös itse.

naturewalked

… on paikaltaan toiminnallinen ja elämyksellinen

Tilaisuuden tulisi olla tutkivan ja toiminnallisen oppimisen mukainen, siellä voitaisiin tehdä ja kokea yhdessä. Jo kokouspaikka itsessään voisi tarjota uudenlaisen elämyksen, joka osoittaisi tuntiopettajien tärkeyden työnantajalle. Espoo on täynnä upeita paikkoja, kuten Nuuksio, Hvitträsk, Gallen-Gallelan museo, Haltia, Weegee, Kulttuurikeskus, uudenlaiset koulutilat sekä liikunta- ja jäähallit, joissa on mahdollisuus osallistua ohjattuun tuntiin. Mieleen painuvia elämyksiä voivat olla luontopolut, joogatunti tai vaikkapa kurkkulaulanta. Tilaisuus voisi olla myös messujen tapainen, jossa on erilaisia pisteitä: esitelmiä, yhdessä tekemistä, oppikirjaesittelyitä, ATK-opetusta ja jonkun uuden pedagogisen jutun yhdessä kokeilemista. Jokainen voisi itse valita, mihin aktiviteettiin osallistuu, eikä kaikkeen välttämättä tarvitse osallistua.

… ruokatarjoilu on järjestetty kekseliäästi

Perinteisen juustosämpylän sijaan tilaisuuteen osallistumisesta palkkioksi olisi tarjolla kekseliäästi järjestetty ruokatarjoilu. Ruokailla voisi esimerkiksi Omnian oppilasravintolassa ja syödä tasokkaasti toteutetun ateriakokonaisuuden, tai tarjoilut voitaisiin yhdistää toiminnalliseen kokoukseen niin, että esimerkiksi kotitalous-tiimi esittelisi toimintaansa valmistamalla tarjoilut kokoukseen osallistujien kanssa. Ruokatarjoilussa olisi mietitty paikallisuutta ja ympäristöä.

Unelmien tuntiopettajakokouksessa elämyksellinen kokouspaikka ja ohjelma, sekä kokemuksellinen yhdessä tekeminen kasvattavat yhteishenkeä. Kokoukseen on ilo tulla, sillä sieltä saa uutta ajattelemisen aihetta, kokemuksia, elämyksiä, iloa ja kohtaamisia. Siellä pääsee itse tekemään ja kokemaan, ja sinne haluaa ilman muuta osallistua, oli sitten uusi tai pitkäaikaisempi tuntiopettaja. Tässäpä haaste työväenopiston henkilökunnalle, kuinka lähdemme tekemään näistä unelmista totta?

 

Tuntiopettajat Riikka Mäkikoskela, Raija Rastas, Mervi Rännälä, Kati Lindfors, Soili Heino ja Annukka Honkonen

Tekstin koostaneet Katri Nousiainen ja Tuula Alanko

Omnia, Espoon työväenopisto

 

 

Oppimisen ei tarvitse päättyä mihinkään ikään

seniori2-002

Meille kaikille on tasapuolisen yhteistä se, että elämänkokemuksemme vääjäämättä kasvaa päivä päivältä. Kalenteriin sidottua ikää kertyy vuosi vuodelta, vaikka sitä ei aina olisi ”tilauksessakaan”! Aikaisempiin sukupolviin verrattuna pysymme keskimäärin yhä pidempään itsenäisinä, terveinä toimintakykyisinä. 

Samaan tahtiin oman muuttumisemme kanssa kääntyy hitaasti myös ikääntymisen ympärillä käytävän yhteiskunnallisen keskustelun laiva. Ikäihminen on muuttumassa pelkästä avuntarvitsijasta ja toimenpiteiden kohteesta aktiivisen ja omaehtoisen toimijan suuntaan. Puhutaan ikäihmisten voimaantumisesta, toimintakyvyn kehittämisestä ja valinnanvapauden lisäämisestä. Puhutaan ikäihmisten tarpeesta sosiaaliseen, kulttuuriseen, liikunnalliseen ja/tai älylliseen toimintaan. Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin osalta tavoitellaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja asiakaslähtöisyyttä. Ymmärretään ennaltaehkäisevän toiminnan säästävän pidemmällä jänteellä myös yhteiskunnan taloudellisia resursseja.

Kansalais- ja työväenopistojen toiminta on mainio vipuvarsi tämän laivan kääntymisessä. Opistot tukevat yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamista käytännön toiminnallaan. Jo määritelmällisesi vapaan sivistystyön tehtävä on tarjota elinikäisen oppimisen mahdollisuus kaikille. Opistot toteuttavat tehtäväänsä tarjoamalla aikuisille monipuoliset mahdollisuudet omaehtoiseen oppimiseen – iästä riippumatta. Opistot ovatkin aktiivisen toiminnan ja itsensä toteuttamisen paikkoja merkittävälle joukolle senioreita.

Muiden koulutusmuotojen keskittyessä pääosin työelämän tarpeisiin, vapaa sivistystyö tarjoaa runsaudensarvea omaehtoiseen oppimiseen myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Seniorit ovatkin kansalais- ja työväenopistoissa merkittävä ja yhä kasvava asiakasryhmä. Asiakasnäkökulmasta katsoen onkin luonnollista, että senioreiden opetusta pyritään kehittämään nimenomaan vapaan sivistystyön piirissä.

seniori10-002
x

Espoon työväenopiston asiakkaista noin neljännes on yli 65-vuotiaita ja toinen neljännes lähenee pikkuhiljaa samaa etappia (50-64 vuotiaita). Espoon työväenopisto onkin jo vuosien ajan tehnyt työtä senioreille suunnatun tarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Olemme ottaneet tavoitteeksemme myös senioriopetuksen laadullisen eli pedagogisen kehittämisen. Olemme paneutuneet myöhemmän iän oppimisen tutkimustietoon ja keränneet opettajakuntamme arvokasta kokemustietoa senioreiden oppimisesta ja opettamisesta. Tuomme esiin senioreiden erityispiirteet oppimisen näkökulmasta.  Olemme laatineet senioriopetukseen herättelevän oppaan ja viemme asiaan liittyvää osaamista eteenpäin tuntiopettajille suunnatuissa työpajoissa. Jatkossa jaamme työmme tuloksia myös valtakunnallisessa vapaan sivistystyön toimijaverkostossa.

Pedagogisesta näkökulmasta katsottuna ihmisen kyky oppia, kasvu ja kehitys jatkuvatkin läpi elämän. Siksi oppimisen ei tarvitse päättyä mihinkään ikään, vaikka se muuttaisikin muotoaan. Tutkitusti myöhemmän iän oppiminen on rappeutumista ennaltaehkäisevää toimintaa ja se lisää iloa, vireyttä ja hyvinvointia. Opetustyötä helpottaa tieto siitä, että oppiminen sinänsä on vanhemmalla iällä syvimmiltään samanlaista kuin muillakin aikuisilla.  Senioreiden opettamiseen ei siis tarvita kokonaan uutta pedagogista käsitystä tai täydellistä työkalupakin päivitystä. Kyse on enemmänkin seniorioppijoiden erityispiirteisiin tutustumisesta ja niiden ymmärtämisestä.
Ymmärrys mahdollistaa opetuksen suunnittelun ja toteutuksen
seniorien erityispiirteet huomioivalla tavalla.

 

Tuula Kokkonen, asiantuntija
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Ohjausta, kannustusta vai markkinointia? – Miten herättää aikuisen oppimisen halu ja tietoisuus mahdollisuuksista?

liettua2j
Kaupunkinäkymä, Kaunas, Liettua. Kuva: Vaula Paunila

Kun oppilaitokset hakevat uusia opiskelijoita, on kiinnostavaa pohtia ohjauksen, neuvonnan ja markkinoinnin rajapintoja. Kysymys oli esillä Adeigus-hankkeen opintomatkalla Liettuassa. Hankkeessa tutustutaan kumppanimaiden aikuisten ohjauskäytäntöihin ja sovelletaan niistä parhaita omassa organisaatiossa. EU:n tavoitteen mukaan 15% aikuisväestöstä tulisi olla aikuiskoulutuksen piirissä. Liettuassa tämä luku on jäänyt vuosiksi noin 5-6 %:iin. Puhuimme siitä, kuinka tärkeää on herättää oppimisen halu, uteliaisuus ja tietoisuus opiskelumahdollisuuksista.

Milloin on kyse ohjauksesta tai neuvonnasta ja milloin markkinoinnista? Oppilaitosten eri työntekijäryhmillä on varmasti yhteisenä tavoitteena elinikäisen oppimisen edistäminen, mutta sen rinnalla olevat näkökulmat voivat olla erilaiset työtehtävistä riippuen. Koulun hallinto- ja talousosasto haluaa kurssit täyteen ja opiskelijamäärän kasvuun, tuntiopettaja on kiinnostunut oman kurssin toteutumisesta ja palkkapussistaan.

Ohjauksen näkökulmasta tämä on vahvasti eettinen kysymys. Lähtökohtana olisi oltava opiskelijan tarve ja voi olla, että opiskelija hyötyy enemmän kilpailijan kurssista. Se, että yksilöt löytävät itselleen mielekkään opiskelupaikan aikuiskoulutuksen kentältä ja aikuiskoulutuksen suosio kasvaa hyödyttää lopulta kaikkia aikuiskouluttajia. Usein mietimme, että tuntiopettajiemme ei pitäisi olla kateellisia omista opiskelijoistaan, vaan kertoa myös muista työväenopiston kursseista ja opiskelumahdollisuuksista. Jos ajattelemme näin omien tuntiopettajiemme kohdalla, olisiko meidän ajateltava niin myös suhteessa kilpailijoihimme?

liettua
Kaunasissa on paljon mielenkiintoista ja kantaaottavaa katutaidetta. Kuva: Vaula Paunila

Alalla kuin alalla tuntuu pärjäävän se, joka brändää itsensä parhaiten. Ohjauksen näkökulmasta tämä on pelottavaa. Aikuisia ohjatessa ja aikuiskoulutusta promotessa lähtökohta ja tavoite pitäisi olla yksilön tarpeiden tunnistaminen ja niiden yhdistäminen tarjolla olevista mahdollisuuksista mielekkäimpään, ei siihen, jonka markkinointiosasto on pukenut houkuttelevimpaan kuoreen.

Teksti ja lisätietoa hankkeesta:

Elina Nissinen, (elina.nissinen@omnia.fi)
Omnia, Espoon työväenopisto

Hankkeen nettisivut: www.adeigus.be

Thank you, Social Innovation Found, for an interesting study visit and to all partners for inspiring conversations. We got valuable new ideas, thoughts and perspectives!

logo-adeigus_hires_cmyk

 

Arviointi on kehittämisen kulmakivi

magnifying-glass-1374389_1280
d

Arvioinnin avulla saamme tietoa toteuttamastamme toiminnasta, se tarjoaa meille näkökulmia toiminnan kehittämiseen ja on samalla osa vastuullista vuorovaikutusta. Arviointia tulee hyödyntää paitsi organisaation tehokkuuden hallinnassa ja kehittämisessä, myös itsensä kehittämisen ja oppimisen apuvälineenä. Jokaisella on oikeus antaa ja saada palautetta!

Arviointi on aina ajankohtainen teema työväenopistossa. Elokuussa järjestimme yhteistyössä Omnian ammattiopiston ja kauppakeskus Sellon kanssa markkinointikokeilun, jossa liiketaloutta ammattiopistossa opiskelevat nuoret markkinoivat työväenopiston kursseja kauppakeskuksessa. Lue lisää  opiskelijoiden ajatuksista sekä itse tapahtumasta aikaisemmista blogijulkaisuista. Kokeilun jälkeen on aika arvioida miten tämän tyyppinen tempaus voitaisiin jatkossa toteuttaa entistäkin paremmin.

Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan, ja sisälsi jatkuvaa toiminnan tarkkailua ja arviointia. Kokeiluun osallistuneita nuoria arvioitiin paitsi työväenopiston ja ammattiopiston, myös nuorten itsensä toimesta, ja myös nuorilla oli mahdollisuus antaa palautetta milloin tahansa kokeilun aikana. Arvioinnin tulisikin kulkea kokeilussa mukana alusta loppuun, ja arviointitapaa ja kriteerejä on hyvä pohtia jo etukäteen.

Alla olevassa kuvassa näkyy toteuttamamme markkinointikokeilun aikataulu ensimmäisestä suunnittelukokouksesta kokeilun loppuarviointiin saakka. Kyseessä olikin kokonaisuudessaan melkein vuoden mittainen projekti.

amo-etoarviointi

 

Loppuarvioinnissa kokeilussa tiiviisti mukana olleet osapuolet, työväenopiston ja Omnian ammattiopiston edustajat, istuivat alas ja jakoivat ajatuksensa kokeiluun liittyen. Jokainen kokeilun seitsemästä vaiheesta hiottiin aavistuksen entistä paremmaksi risujen, ruusujen ja kehittämisideoiden siivittämänä.

Arviointipalaverissa puhuttua:

+ Kokeilussa oli mukana hyvä ja monipuolinen porukka ja aikataulut ja käytännön asiat oltiin suunniteltu tehokkaasti. Nuoret hoitivat tehtävänsä ensiluokkaisen hienosti, ja lopputulemana kokeilu oli kaikille positiivinen kokemus, josta on hyvä ponnistaa eteenpäin.

  Paljon parannettavaakin on. Nuorten valmennuksen sisältö on mietittävä tarkemmin ja käytännön taitojen opetukseen on panostettava. Kaikkien on sitouduttava projektiin ja kokeilun sijoittuminen nuorten opintoihin on selkeytettävä. Kokeilun vetäjillä on oltava selkeät vastuut kussakin kokeilun vaiheessa.

?  Mitä sitten käytännössä seuraavaksi tehdään? Valmennuksen sisältöön on lisättävä uusia kokonaisuuksia ja lavaesityksiä ja materiaaleja on hiottava. Nuorille on annettava selkeät tehtävät ja aikataulut, ja heidän merkitystään projektin tärkeänä osana tulisi korostaa entistä enemmän. Kustannuksia on myös pohdittava uudelleen jatkokehityksessä.

Kokeilua arvioidessa on seurattava sen eri vaiheita. Huomiot niin toimivista kuin vielä kehittämistä vaativista asioista on hyvä kirjata ylös ja linkittää myös osaksi laajempaa kokonaisuutta. Arviointia helpottaa jo etukäteen laaditut, kiinteät ja kattavat kriteerit, joiden kautta jokainen voi systemaattisesti seurata kokeilun onnistumista. Kokeilu, varsinkaan ensimmäinen sellainen, ei koskaan ole täydellinen, mutta totuudenmukaisesti arvioimalla ja sen perusteella muutoksia tekemällä suunta on oikea!

Katri Nousiainen, hankeassistentti
Omnia, Espoon työväenopisto

 

 

 

Verkko-opetus – suuri mahdollisuus!

digipic_pieni

Verkon kautta opiskeleminen tuo meille, nykypäivän kiireisille ihmisille, uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan itsensä kehittämiseen sekä muuhun mukavaan tekemiseen. Lähes kaikki on mahdollista toteuttaa verkon välityksellä. Uudet menetelmät tuovat myös haasteita koulutusten järjestäjille – miten pysymme mukana kiihtyvässä teknologisessa kehityksessä ja samalla pystymme toteuttamaan oman perustehtävän?

Turun työväenopistossa on lähdetty ansiokkaasti kehittämään verkkoluentoja osana kansalaisopistotoimintaa. Luentovastaava Tero Kuusela on kirjoittanut artikkelin heidän verkkoluentomallistaan. Artikkelissaan hän korostaa, että merkittävin rajoittava tekijä on teknisten valvojien saatavuus, koska osaavia henkilöitä on vähän ja lähetysten on sovittava heidän aikatauluihinsa.

Sama ongelma on tuttu myös Espoon työväenopiston verkko-opetukselle. Lähetykset ovat yleensä ilta-aikaan, opettajan pitää pystyä keskittymään opetustehtävään ja teknisiä ongelmia saattaa tulla heti lähetykseen sisäänkirjautumisesta lähetyksen loppuun saakka.Samalla kun verkko-opetuksen määrä oppilaitoksissa lisääntyy, myös tukea tarvitaan enemmän.

Omniassa teknistä apua tarjoaa digitiimi. Viime vuonna työväenopistossa aloitettiin kielten verkko-opetuksen osalta kehittäminen digitiimin kanssa. Tänä syksynä kokeillaan yhteistyöpilottia, jossa otetaan mukaan myös ammatillisen koulutuksen oppijoita. Tässä mallissa tärkeää on nuoren valmentaminen tehtävään. Digitiimin henkilöstö on kouluttanut syksyn aikana nuoren, kolmannen lukuvuoden datanomiopiskelijan, joka toimii teknisenä tukena opettajalle ja opiskelijoille työväenopiston kielten verkko-opetuksen lähetysten ajan. Omniassa on laadittu ohjeet ja valmennukset niin verkko-opetusta antaville tuntiopettajille kuin kursseille osallistuneille oppijoillekin.  Valittu nuori osallistui syyskauden alussa näihin valmennuksiin ja sen lisäksi digitiimin henkilöstö antoi hänelle henkilökohtaista valmennusta tyypillisten teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Koko kokeilun ajan nuori saa apua tarvittaessa digitiimiläisiltä.

tietokone_pieniInnokkaan henkilöstön lisäksi kokeilun on mahdollistanut Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli -hanke. Jatkossa tulee ratkaista, miten teknisen tuen antamisesta kertyvät kustannukset katetaan, kun hankerahoitusta ei enää ole saatavilla. Pilotti on hyvä kokeilu oppilaitoksen sisäisestä yhteistyöstä ja siitä, miten oppilaitos voi tarjota työssä oppimisen mahdollisuuksia nuorille ja vastavuoroisesti nuori saa arvokasta työkokemusta. Näin työväenopisto saa tarvitsemansa teknisen tuen verkko-opetuksen lähetyksiin.

 

Tuula Alanko, projektipäällikkö
Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli -hanke
Omnia, Espoon työväenopisto

 

 

Kuulemisen tärkeys ja kuuntelemisen taito

merikuvaRyhmäliikuntatunnin keskeytti eturivistä huolestunut ”en kuule”. Voimistin ääntäni ja selkeytin ohjeitani, tarkistin kuuluuko takariviin. Kyseessä oli rauhallinen venyttelytunti, halusin välttää liian kovaäänistä puhetta. Eturivin asiakkaan harmistus jatkui: ”en kuule!”.

Osaanko lukea asiakkaitani ja kuulla heidän tarpeitaan? Levottomuus ryhmässä tarttuu nopeasti. Ohjasin ryhmän seuraavaan venytysasentoon ja laskeuduin hienovaraisesti asiakkaan luo, laskin käteni lempeästi hänen olalleen ja sanoin: ”ei hätää, hyvin menee”. Asiakkaan kehon jännitys vapautui ja saimme nauttia tunnista.

Toisella kerralla tunnillani oli kaksi kuuroa asiakasta, kuinka he seurasivat tunnin kulkua? Heidän täytyi luottaa siihen, mitä viestin ja että ohjeeni ovat tolkullisia, että ohjaan heitä oikeaan suuntaan. Tuntini rakenteen ja sisällön piti olla aiheen ja tavoitteiden mukainen ja siirtymien loogisia.

Kuulluksi tuleminen tuo turvallisuuden ja osallisuuden tunteen. Avoin ja luottamusta jakava viestintä lisää sosiaalisuuden tunnetta. Aina ei viestintään tarvita sanoja, aito kiinnostus yhteiseen toimintaan viestintäkumppaneiden kanssa ja kiinnostuksen osoittaminen riittää.


Kun viestijöiden kenttä on laaja ja hajallaan sekä viestinnän
tarpeet ja teemat moninaisia, on odotuksia paljon.
Mitä, missä, milloin, keneltä ja kenelle?

Ykmiespuujaloillasittäisellä liikuntaryhmän tunnilla marssijärjestys on selvä, ohjaaja päättää toiminnan. Myös tila ja ajoitus on rajattu. Toisaalta viestinnän intensiteetti on korkea ja viestit ovat herkkiä erilaisille tulkinnoille. Sanattoman viestinnän ja läsnäolon, kuulemisen ja kuuntelemisen merkitys nousee.

Uudessa tilanteessa tukeudutaan tuttuihin tulkintoihin. Mitä jännittävämpi tilanne on, sitä herkemmälle viritämme kanavamme tulkitsemaan viestejä. Pyrimme löytämään epävarmuudesta jotain tuttua ja turvallista, toisaalta myös varoittavia signaaleja.

Mitä kauempana omalta alueeltamme olemme, sitä enemmän haemme viestejä, jotka palauttavat meidät kovalle maalle. Mitä suurempia ovat ympäristössä tapahtuvat muutokset, sitä selkeämpää, johdonmukaisempaa ja kuuntelevampaa pitää viestinnän olla. Viestintä on kuin autotalli, tyhjä tila täyttyy aina ja sekava tila muuttuu sotkuiseksi.

 

Annukka Honkonen, tuntiopettaja
Liikunta, terveys ja hyvintointi -tiimi
Omnia, Espoon työväenopisto

 

 

 

Työntekijälähettilyys – mitä ihmettä?

Opet odottaaInstagramissa silmiini osui kuva iloisesta ryhmästä. Kuva oli Järvenpään opiston tuntiopettajista, jotka halusivat viestiä järvenpääläisille odottavansa heitä kursseilleen. Tuli hyvä fiilis! Mutta samalla jäin pohtimaan, miten paljon yleensä kansalais- ja työväenopiston tuntiopettajat itse markkinoivat kurssejaan? Tuntiopettajathan ovat suhteellisesti opistojen suurin henkilöstöryhmä, heillä on monien alojen laaja asiantuntijuus ja he tekevät työtä asiakasrajapinnassa.

Työntekijälähettilyys (Employee Advocacy) on termi, joka on viime vuosien aikana usein vilahdellut sosiaalisessa mediassa. Asiaan perehtymätön saattaa kuvitella, että työntekijälähettilyys on jotain työnantajien kikkailuja. Mutta näin ei ole, kun asia on oikein ymmärretty ja hoidettu organisaatiossa.

Joonas Villanen on blogipäivityksessään Mitä työntekijälähettilyys on ja miksi se kannattaa? avannut hyvin työntekijälähettilyyttä.

  • Työntekijälähettilyys ei ole työntekijöiden pakkovaljastamista markkinointiin vaan halu jakaa on luotava organisaatiossa.
  • Työtekijälähettilyys vaatii taitoja, joihin työntekijät tulee kouluttaa ja antaa mahdollisuus oppia – johdon tuki on välttämätön. Kun henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja kanavat ovat tuttuja, päästään viestimään.
  • Viestien sisällön tarkoitus ei ole palvella vain organisaation etua vaan myös henkilökohtaista etua. Tärkeää on, että organisaation ja omat arvot ovat keskenään tasapainossa – silloin voidaan aidosti olla ylpeitä omista ja yhteisön asioista.
  • Asiakkaat ovat keskeisessä roolissa kohderyhmänä mutta myös ideoiden antajina organisaation suuntaan. Verkostot toimivat molempiin suuntiin.
  • Johtajien esimerkki tässäkin on tärkeä.
istock_000039816568_largeed

SmarpShare on yritys, joka on erikoistunut työntekijälähettilyyteen. SmarpSharen mukaan työntekijöiden verkosto on noin 10-15 kertaa suurempi kuin yrityksen oma verkosto ja lisäksi digissä ihminen on 6 kertaa yritystä mielenkiintoisempi. Oma kokemuksenikin on, että henkilöiden jakamat viestit ovat mielenkiintoisempia kuin organisaatioiden. Siksi ilahduin tuntiopettajien kuvasta Instagramissa.

Ja niin, mitä työntekijä itse hyötyy työntekijälähettilyydestä? Omat verkostot kasvavat, oma johtajuus kehittyy, uusien ideoiden saaminen työhön ja oma osaaminen kasvaa koko ajan. Onnistunut työntekijälähettilyys tuo hyötyjä sekä organisaatiolle että työntekijälle itselleen.

Tuula Alanko, erityissuunnittelija
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Uudistuva kielten opetus. – Opi uudella tavalla!

computed

Syyskuun alussa moni aikuinen aloittaa uuden kielen opiskelun tai aktivoi ja syventää omaa kielitaitoaan. Vieraan kielen omaksuminen on vaativa prosessi, mutta hyvin palkitsevaa. Kielitaito avaa oven uuteen maailmaan. Perinteisen kielikurssin lisäksi aikuinen oppija voi valita yhä useammalla kielellä myös verkkokurssin. Verkkokurssi tekee kielen opiskelun mahdolliseksi, jos säännöllinen tunneilla käyminen ei ole mahdollista. Syksyn kielen opetuksen uutuuksista löytyy esimerkiksi verkkokursseja Preparatory Course for the Advanced Level of the National Certificate of Language Proficiency in English, kiinan kielen kirjoitusmerkit ja venäjän kielen kirjoittamisen kurssi.

Verkko-opiskelu sopii erinomaisesti vapaa sivistystyön kentälle, jossa oppimisen mahdollistaminen aikuiselle oppijalle ja oppimisen omaehtoisuus ovat keskeisessä asemassa. Verkko-oppimisessa oppijan aktiivinen rooli ja vastuu korostuvat. Oppija harjoittelee ja kertaa omassa tahdissaan, kun on aikaa ja intoa, vaikka kotitöiden välillä tai työmatkalla.

Verkko-oppimismateriaalit tarjoavat uusia tapoja oppia ja tukevat vieraan kielen oppimista monin tavoin. Tarjolla on uusia monipuolisia tehtäviä, joista valita ja harjoitella kielitaidon eri osaamisalueita: kuullun ymmärtämistä, puheen tuottamista, suullista vuorovaikutusta, luetun ymmärtämistä ja kirjoittamista. Tarjolla on reilusti autenttista materiaalia esimerkiksi videoita ja muuta kuvamateriaalia.

Beautiful brunette woman in grey jacket, dark trousers and white blouse with tablet outdoors. Copy Space

Vieraan kielen oppiminen kuten minkä tahansa muun taidon saavuttaminen esim. musiikki-instrumentin soittaminen edellyttää jatkuvaa ja säännöllistä omatoimista harjoittelua. Mielekäs harjoittelu ja kertaus verkossa tukevat muistia ja aktivoivat sanastoa. Sanaston laajuus on kielitaidon keskeinen tekijä. Sanaston osaamista ja muita kielitaidon osaamisalueita kehittäviä tehtäviä on motivoiva tehdä, kun verkkomateriaalin interaktiivisuuden ansiosta palaute on saatavilla välittömästi, mitä haastaa ja innostaa kielen oppijaa jatkamaan.  Verkko-kurssilla verkko-opettaja luo kehyksen oppimiselle ja kurssin jälkeen vieraan kielen oppiminen voi jatkua myös itsenäisesti verkossa, kun oppija on saanut kurssilta vinkkejä hyvistä digitaalisista oppimismateriaaleista.

Verkko-oppimisen ei tarvitse olla yksinäistä. ONLINE verkkokurssilla opetustunnit toteutetaan verkon kautta niin, että opettaja ja opiskelijat osallistuvat tunneille reaaliaikaisesti omilta koneiltaan. Opetustuntien välissä opiskellaan ja harjoitellaan itsenäisesti verkossa omassa tahdissaan. ONLINE verkkokursseja on tarjolla kahdeksalla kielellä.

Poimintoja viime toimintavuoden asiakaspalautteesta:

”Verkko-opiskelu oli ihan ehdoton juttu – en olisi voinut matkustaa minnekään paikan päälle.”

”Etäkurssi toimii mainiosti kielen opiskelussa. Se ei ole paikkaan sidottu, mikä mahdollistaa osallistumisen vaivattomasti jopa matkoilla ollessa.”

”Hyvät harjoitustehtävät omatoimiseen harjoitteluun.”

”Runsas harjoitustehtävien tarjonta auttaa opiskelussa.”

”Ääntämistä oli helppo harjoitella verkkokurssin kielistudiossa. Eikä tarvinnut jännittää,
kuuleeko joku pieleen menneen suhuäänteen tai painotuksen!”

”Opettaja käytti hyvin monipuolisesti Adobe Connectin erilaisia toimintoja. Välillä tehtiin yhdessä, välillä ryhmissä. Ja sitten taas kuunneltiin pelkästään opettajaa. Opettajakin tuntui olevan innostunut ja mukava.”

”Hyvä vuorovaikutus opettajan kanssa.”

Monika Hotanen, suunnittelijaopettaja ja tiimivastaava Kielet ja kultuurit -tiimi
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Espoon työväenopistossa kehitetään opettajien TVT-taitoja yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa

005ed

Kotona verkossa –hanke madaltaa kynnystä digiloikan edessä.

Opettajien tieto- ja viestintätekniset taidot, digipedagogiikka, internet-pohjaiset työkalut, sähköiset opetusalustat ja niin edelleen… Paineet digiloikkaan aiheuttavat sekä  ihastusta että ahdistusta opetusalan ammattilaisissa. Tiedetään, että verkko tulvii erilaisia opetuskäyttöön soveltuvia työkaluja ja oppimisympäristöjä, mutta millä ajalla niihin perehtyisi, jotta osaisi poimia aika sekavasta maailmasta sellaiset välineet, jotka oikeasti tuovat lisäarvoa opetukseen? Opettajien odotetaan käyttävän digitaalisia menetelmiä opetuksessaan, mutta organisoitu koulutus puuttuu tai ainakin sen tavoittaminen vaatii opettajalta suurta aktiivisuutta. Lisäksi opettajien tekninen osaaminen voi olla siinä määrin hataraa, että hyvin suunniteltu kokonaisuus tablettien tai tietokoneiden kanssa kaatuu siihen, että osa koneista ei toimi toivotusti ja tekninen tuki ei ole käden ulottuvilla.

Takaraivossa jyskyttää kuitenkin tietoisuus siitä, että perinteisten kynien, kirjojen ja papereiden sijasta opetusta on siirrettävä osin verkkoon ja erityisesti työvoimakoulutuksessa opiskelijoiden on saatava hyvät digitaaliset valmiudet, jotta he pärjäävät yhteiskunnassamme ja työelämässä.

Näihin haasteisiin vastaa noin vuoden mittainen Kotona verkossa –hanke, missä on mukana 14 oppilaitosta ympäri Suomen.  Hanketta koordinoi myös kotoutumiskoulutusta tarjoava Luksia ja hankkeen rahoittaa Opetushallitus.

Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa digitaalisia opetusmenetelmiä osaksi maahanmuuttajien opetusta. Yhteydenpito oppilaitosten kesken hoidetaan hankkeen aloitus- ja lopetuskohtaamisia lukuun ottamatta Moodlessa, missä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten digitaalisia työkaluja ja oppimisympäristöjä käytetään mielekkäästi hyväksi opetuksessa.

Lauran ryhmä

Hankkeessa on mukana jokaisesta oppilaitoksesta noin viisi opettajaa, jotka kokeilevat uusia digitaalisia menetelmiä opetuksessaan ja jakavat kokemuksiaan Moodlessa. Keskustelu verkossa on ollut ehkä hieman tavoitetta hiljaisempaa, mutta kesäkuussa pidetty ensimmäinen webinaari osoitti, että työtä asian eteen on oppilaitoksissa kuitenkin tehty. Näin myös meillä ja erityisesti asian eteen ponnistellaan nyt syyskuussa, kun jokainen kotoutumiskoulutuksen opettaja perehtyy muutamaan digivälineeseen ja laatii tästä esityksen koto-opettajien kehittämispäivään, joka järjestetään 21.9. Hankkeen budjetista pystymme maksamaan palkkaa tästä työstä.  Opettajilla on päivän ajan käytössään sekä tietokone että tabletti, jotta he  voivat esitystä seuratessaan tutustua opiskeltavaan menetelmään käytännössä.

Ja pedagogiikan ammattilaisia kun olemme, niin emme suinkaan tyydy yksittäisen välineen esittelyyn vaan on tarkoitus esitellä kokonainen opetuskokonaisuus, jossa on käytetty jotakin digitaalista menetelmää ja perustella, miten uusi menetelmä tuo lisäarvoa opetukseen. Jotkut ideat ovat hyvin yksinkertaisia: Paikallissijoja on esimerkiksi kätevä opetella Reittiopas.fi –palvelun avulla, jolloin myös opitaan kulkemista pääkaupunkiseudulla. Koti-teeman ollessa koulutuksen alkuvaiheessa ajankohtainen, voi samalla kurkkia asunnonvuokrausilmoituksia netistä. Opiskelijat oppivat sanaston lisäksi, mistä tarpeen tullen etsiä asuntoa. Esimerkiksi helppokäyttöinen Quizlet tuo vaihtelua sanaston opettelemiseen ja pelillinen ympäristö usein motivoi ja mieli pysyy virkeänä, kun vaihtelee tilaa ja välinettä. Itse imen ideoita lasten alakoulun kielten opetuksesta, mistä olen saanut hyviä ideoita muun muassa bloggaukseen kielen opiskelun alkuvaiheessa. Olen myös huomannut, että englannin kielen kommunikatiivinen taito kehittyy uusilla menetelmillä todella paljon nopeammin kuin omina kouluaikoinani.

Tämä kaikki olisi hyvä saada kotoutumiskoulutuksen lisäksi myös osaksi omaehtoista suomen kielen opetusta. Nyt kun maahamme kotiutuu paljon ihmisiä maista, missä digitalisaatio ei ole vielä kaikkia saavuttanut, on meillä maahanmuuttajien opettajilla suuri vastuu siinä, että opiskelijat saavat kursseillamme valmiudet hoitaa asioitaan verkossa sekä hyödyntää verkkopalveluita esim. suomen kielen opiskelussa ja muussa itsensä kehittämisessä. Tiedonhakutaidot ovat keskeisessä osassa.

Haasteena on myös opiskelijoiden hyvin erilaiset valmiudet. Kurssilla voi olla samaan aikaan tietotekniikan insinööri ja opiskelija, joka ei ole käyttänyt aikaisemmin hiirtä. Opetuksen koordinoiminen vaatii taitoa, sisua ja luovuutta ja sen sietämistä, että kaikki ei aina onnistu täydellisesti.
Tämän vastuun kantamiseen me tarvitsemme sekä opettajien että oppilaitosten välistä verkostoitumista. Yhteistyö on voimaa.

Antoisaa syksyn alkua kaikille!

Laura Lindeman
Suomen kielen opettaja,  kotoumiskoulutus
Kotona verkossa -hankkeen pääkäyttäjä
Omnia, Espoon työväenopisto