Arviointi on kehittämisen kulmakivi

magnifying-glass-1374389_1280
d

Arvioinnin avulla saamme tietoa toteuttamastamme toiminnasta, se tarjoaa meille näkökulmia toiminnan kehittämiseen ja on samalla osa vastuullista vuorovaikutusta. Arviointia tulee hyödyntää paitsi organisaation tehokkuuden hallinnassa ja kehittämisessä, myös itsensä kehittämisen ja oppimisen apuvälineenä. Jokaisella on oikeus antaa ja saada palautetta!

Arviointi on aina ajankohtainen teema työväenopistossa. Elokuussa järjestimme yhteistyössä Omnian ammattiopiston ja kauppakeskus Sellon kanssa markkinointikokeilun, jossa liiketaloutta ammattiopistossa opiskelevat nuoret markkinoivat työväenopiston kursseja kauppakeskuksessa. Lue lisää  opiskelijoiden ajatuksista sekä itse tapahtumasta aikaisemmista blogijulkaisuista. Kokeilun jälkeen on aika arvioida miten tämän tyyppinen tempaus voitaisiin jatkossa toteuttaa entistäkin paremmin.

Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan, ja sisälsi jatkuvaa toiminnan tarkkailua ja arviointia. Kokeiluun osallistuneita nuoria arvioitiin paitsi työväenopiston ja ammattiopiston, myös nuorten itsensä toimesta, ja myös nuorilla oli mahdollisuus antaa palautetta milloin tahansa kokeilun aikana. Arvioinnin tulisikin kulkea kokeilussa mukana alusta loppuun, ja arviointitapaa ja kriteerejä on hyvä pohtia jo etukäteen.

Alla olevassa kuvassa näkyy toteuttamamme markkinointikokeilun aikataulu ensimmäisestä suunnittelukokouksesta kokeilun loppuarviointiin saakka. Kyseessä olikin kokonaisuudessaan melkein vuoden mittainen projekti.

amo-etoarviointi

 

Loppuarvioinnissa kokeilussa tiiviisti mukana olleet osapuolet, työväenopiston ja Omnian ammattiopiston edustajat, istuivat alas ja jakoivat ajatuksensa kokeiluun liittyen. Jokainen kokeilun seitsemästä vaiheesta hiottiin aavistuksen entistä paremmaksi risujen, ruusujen ja kehittämisideoiden siivittämänä.

Arviointipalaverissa puhuttua:

+ Kokeilussa oli mukana hyvä ja monipuolinen porukka ja aikataulut ja käytännön asiat oltiin suunniteltu tehokkaasti. Nuoret hoitivat tehtävänsä ensiluokkaisen hienosti, ja lopputulemana kokeilu oli kaikille positiivinen kokemus, josta on hyvä ponnistaa eteenpäin.

  Paljon parannettavaakin on. Nuorten valmennuksen sisältö on mietittävä tarkemmin ja käytännön taitojen opetukseen on panostettava. Kaikkien on sitouduttava projektiin ja kokeilun sijoittuminen nuorten opintoihin on selkeytettävä. Kokeilun vetäjillä on oltava selkeät vastuut kussakin kokeilun vaiheessa.

?  Mitä sitten käytännössä seuraavaksi tehdään? Valmennuksen sisältöön on lisättävä uusia kokonaisuuksia ja lavaesityksiä ja materiaaleja on hiottava. Nuorille on annettava selkeät tehtävät ja aikataulut, ja heidän merkitystään projektin tärkeänä osana tulisi korostaa entistä enemmän. Kustannuksia on myös pohdittava uudelleen jatkokehityksessä.

Kokeilua arvioidessa on seurattava sen eri vaiheita. Huomiot niin toimivista kuin vielä kehittämistä vaativista asioista on hyvä kirjata ylös ja linkittää myös osaksi laajempaa kokonaisuutta. Arviointia helpottaa jo etukäteen laaditut, kiinteät ja kattavat kriteerit, joiden kautta jokainen voi systemaattisesti seurata kokeilun onnistumista. Kokeilu, varsinkaan ensimmäinen sellainen, ei koskaan ole täydellinen, mutta totuudenmukaisesti arvioimalla ja sen perusteella muutoksia tekemällä suunta on oikea!

Katri Nousiainen, hankeassistentti
Omnia, Espoon työväenopisto

 

 

 

Verkko-opetus – suuri mahdollisuus!

digipic_pieni

Verkon kautta opiskeleminen tuo meille, nykypäivän kiireisille ihmisille, uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan itsensä kehittämiseen sekä muuhun mukavaan tekemiseen. Lähes kaikki on mahdollista toteuttaa verkon välityksellä. Uudet menetelmät tuovat myös haasteita koulutusten järjestäjille – miten pysymme mukana kiihtyvässä teknologisessa kehityksessä ja samalla pystymme toteuttamaan oman perustehtävän?

Turun työväenopistossa on lähdetty ansiokkaasti kehittämään verkkoluentoja osana kansalaisopistotoimintaa. Luentovastaava Tero Kuusela on kirjoittanut artikkelin heidän verkkoluentomallistaan. Artikkelissaan hän korostaa, että merkittävin rajoittava tekijä on teknisten valvojien saatavuus, koska osaavia henkilöitä on vähän ja lähetysten on sovittava heidän aikatauluihinsa.

Sama ongelma on tuttu myös Espoon työväenopiston verkko-opetukselle. Lähetykset ovat yleensä ilta-aikaan, opettajan pitää pystyä keskittymään opetustehtävään ja teknisiä ongelmia saattaa tulla heti lähetykseen sisäänkirjautumisesta lähetyksen loppuun saakka.Samalla kun verkko-opetuksen määrä oppilaitoksissa lisääntyy, myös tukea tarvitaan enemmän.

Omniassa teknistä apua tarjoaa digitiimi. Viime vuonna työväenopistossa aloitettiin kielten verkko-opetuksen osalta kehittäminen digitiimin kanssa. Tänä syksynä kokeillaan yhteistyöpilottia, jossa otetaan mukaan myös ammatillisen koulutuksen oppijoita. Tässä mallissa tärkeää on nuoren valmentaminen tehtävään. Digitiimin henkilöstö on kouluttanut syksyn aikana nuoren, kolmannen lukuvuoden datanomiopiskelijan, joka toimii teknisenä tukena opettajalle ja opiskelijoille työväenopiston kielten verkko-opetuksen lähetysten ajan. Omniassa on laadittu ohjeet ja valmennukset niin verkko-opetusta antaville tuntiopettajille kuin kursseille osallistuneille oppijoillekin.  Valittu nuori osallistui syyskauden alussa näihin valmennuksiin ja sen lisäksi digitiimin henkilöstö antoi hänelle henkilökohtaista valmennusta tyypillisten teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Koko kokeilun ajan nuori saa apua tarvittaessa digitiimiläisiltä.

tietokone_pieniInnokkaan henkilöstön lisäksi kokeilun on mahdollistanut Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli -hanke. Jatkossa tulee ratkaista, miten teknisen tuen antamisesta kertyvät kustannukset katetaan, kun hankerahoitusta ei enää ole saatavilla. Pilotti on hyvä kokeilu oppilaitoksen sisäisestä yhteistyöstä ja siitä, miten oppilaitos voi tarjota työssä oppimisen mahdollisuuksia nuorille ja vastavuoroisesti nuori saa arvokasta työkokemusta. Näin työväenopisto saa tarvitsemansa teknisen tuen verkko-opetuksen lähetyksiin.

 

Tuula Alanko, projektipäällikkö
Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli -hanke
Omnia, Espoon työväenopisto

 

 

Kuulemisen tärkeys ja kuuntelemisen taito

merikuvaRyhmäliikuntatunnin keskeytti eturivistä huolestunut ”en kuule”. Voimistin ääntäni ja selkeytin ohjeitani, tarkistin kuuluuko takariviin. Kyseessä oli rauhallinen venyttelytunti, halusin välttää liian kovaäänistä puhetta. Eturivin asiakkaan harmistus jatkui: ”en kuule!”.

Osaanko lukea asiakkaitani ja kuulla heidän tarpeitaan? Levottomuus ryhmässä tarttuu nopeasti. Ohjasin ryhmän seuraavaan venytysasentoon ja laskeuduin hienovaraisesti asiakkaan luo, laskin käteni lempeästi hänen olalleen ja sanoin: ”ei hätää, hyvin menee”. Asiakkaan kehon jännitys vapautui ja saimme nauttia tunnista.

Toisella kerralla tunnillani oli kaksi kuuroa asiakasta, kuinka he seurasivat tunnin kulkua? Heidän täytyi luottaa siihen, mitä viestin ja että ohjeeni ovat tolkullisia, että ohjaan heitä oikeaan suuntaan. Tuntini rakenteen ja sisällön piti olla aiheen ja tavoitteiden mukainen ja siirtymien loogisia.

Kuulluksi tuleminen tuo turvallisuuden ja osallisuuden tunteen. Avoin ja luottamusta jakava viestintä lisää sosiaalisuuden tunnetta. Aina ei viestintään tarvita sanoja, aito kiinnostus yhteiseen toimintaan viestintäkumppaneiden kanssa ja kiinnostuksen osoittaminen riittää.


Kun viestijöiden kenttä on laaja ja hajallaan sekä viestinnän
tarpeet ja teemat moninaisia, on odotuksia paljon.
Mitä, missä, milloin, keneltä ja kenelle?

Ykmiespuujaloillasittäisellä liikuntaryhmän tunnilla marssijärjestys on selvä, ohjaaja päättää toiminnan. Myös tila ja ajoitus on rajattu. Toisaalta viestinnän intensiteetti on korkea ja viestit ovat herkkiä erilaisille tulkinnoille. Sanattoman viestinnän ja läsnäolon, kuulemisen ja kuuntelemisen merkitys nousee.

Uudessa tilanteessa tukeudutaan tuttuihin tulkintoihin. Mitä jännittävämpi tilanne on, sitä herkemmälle viritämme kanavamme tulkitsemaan viestejä. Pyrimme löytämään epävarmuudesta jotain tuttua ja turvallista, toisaalta myös varoittavia signaaleja.

Mitä kauempana omalta alueeltamme olemme, sitä enemmän haemme viestejä, jotka palauttavat meidät kovalle maalle. Mitä suurempia ovat ympäristössä tapahtuvat muutokset, sitä selkeämpää, johdonmukaisempaa ja kuuntelevampaa pitää viestinnän olla. Viestintä on kuin autotalli, tyhjä tila täyttyy aina ja sekava tila muuttuu sotkuiseksi.

 

Annukka Honkonen, tuntiopettaja
Liikunta, terveys ja hyvintointi -tiimi
Omnia, Espoon työväenopisto

 

 

 

Työntekijälähettilyys – mitä ihmettä?

Opet odottaaInstagramissa silmiini osui kuva iloisesta ryhmästä. Kuva oli Järvenpään opiston tuntiopettajista, jotka halusivat viestiä järvenpääläisille odottavansa heitä kursseilleen. Tuli hyvä fiilis! Mutta samalla jäin pohtimaan, miten paljon yleensä kansalais- ja työväenopiston tuntiopettajat itse markkinoivat kurssejaan? Tuntiopettajathan ovat suhteellisesti opistojen suurin henkilöstöryhmä, heillä on monien alojen laaja asiantuntijuus ja he tekevät työtä asiakasrajapinnassa.

Työntekijälähettilyys (Employee Advocacy) on termi, joka on viime vuosien aikana usein vilahdellut sosiaalisessa mediassa. Asiaan perehtymätön saattaa kuvitella, että työntekijälähettilyys on jotain työnantajien kikkailuja. Mutta näin ei ole, kun asia on oikein ymmärretty ja hoidettu organisaatiossa.

Joonas Villanen on blogipäivityksessään Mitä työntekijälähettilyys on ja miksi se kannattaa? avannut hyvin työntekijälähettilyyttä.

  • Työntekijälähettilyys ei ole työntekijöiden pakkovaljastamista markkinointiin vaan halu jakaa on luotava organisaatiossa.
  • Työtekijälähettilyys vaatii taitoja, joihin työntekijät tulee kouluttaa ja antaa mahdollisuus oppia – johdon tuki on välttämätön. Kun henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja kanavat ovat tuttuja, päästään viestimään.
  • Viestien sisällön tarkoitus ei ole palvella vain organisaation etua vaan myös henkilökohtaista etua. Tärkeää on, että organisaation ja omat arvot ovat keskenään tasapainossa – silloin voidaan aidosti olla ylpeitä omista ja yhteisön asioista.
  • Asiakkaat ovat keskeisessä roolissa kohderyhmänä mutta myös ideoiden antajina organisaation suuntaan. Verkostot toimivat molempiin suuntiin.
  • Johtajien esimerkki tässäkin on tärkeä.
istock_000039816568_largeed

SmarpShare on yritys, joka on erikoistunut työntekijälähettilyyteen. SmarpSharen mukaan työntekijöiden verkosto on noin 10-15 kertaa suurempi kuin yrityksen oma verkosto ja lisäksi digissä ihminen on 6 kertaa yritystä mielenkiintoisempi. Oma kokemuksenikin on, että henkilöiden jakamat viestit ovat mielenkiintoisempia kuin organisaatioiden. Siksi ilahduin tuntiopettajien kuvasta Instagramissa.

Ja niin, mitä työntekijä itse hyötyy työntekijälähettilyydestä? Omat verkostot kasvavat, oma johtajuus kehittyy, uusien ideoiden saaminen työhön ja oma osaaminen kasvaa koko ajan. Onnistunut työntekijälähettilyys tuo hyötyjä sekä organisaatiolle että työntekijälle itselleen.

Tuula Alanko, erityissuunnittelija
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Uudistuva kielten opetus. – Opi uudella tavalla!

computed

Syyskuun alussa moni aikuinen aloittaa uuden kielen opiskelun tai aktivoi ja syventää omaa kielitaitoaan. Vieraan kielen omaksuminen on vaativa prosessi, mutta hyvin palkitsevaa. Kielitaito avaa oven uuteen maailmaan. Perinteisen kielikurssin lisäksi aikuinen oppija voi valita yhä useammalla kielellä myös verkkokurssin. Verkkokurssi tekee kielen opiskelun mahdolliseksi, jos säännöllinen tunneilla käyminen ei ole mahdollista. Syksyn kielen opetuksen uutuuksista löytyy esimerkiksi verkkokursseja Preparatory Course for the Advanced Level of the National Certificate of Language Proficiency in English, kiinan kielen kirjoitusmerkit ja venäjän kielen kirjoittamisen kurssi.

Verkko-opiskelu sopii erinomaisesti vapaa sivistystyön kentälle, jossa oppimisen mahdollistaminen aikuiselle oppijalle ja oppimisen omaehtoisuus ovat keskeisessä asemassa. Verkko-oppimisessa oppijan aktiivinen rooli ja vastuu korostuvat. Oppija harjoittelee ja kertaa omassa tahdissaan, kun on aikaa ja intoa, vaikka kotitöiden välillä tai työmatkalla.

Verkko-oppimismateriaalit tarjoavat uusia tapoja oppia ja tukevat vieraan kielen oppimista monin tavoin. Tarjolla on uusia monipuolisia tehtäviä, joista valita ja harjoitella kielitaidon eri osaamisalueita: kuullun ymmärtämistä, puheen tuottamista, suullista vuorovaikutusta, luetun ymmärtämistä ja kirjoittamista. Tarjolla on reilusti autenttista materiaalia esimerkiksi videoita ja muuta kuvamateriaalia.

Beautiful brunette woman in grey jacket, dark trousers and white blouse with tablet outdoors. Copy Space

Vieraan kielen oppiminen kuten minkä tahansa muun taidon saavuttaminen esim. musiikki-instrumentin soittaminen edellyttää jatkuvaa ja säännöllistä omatoimista harjoittelua. Mielekäs harjoittelu ja kertaus verkossa tukevat muistia ja aktivoivat sanastoa. Sanaston laajuus on kielitaidon keskeinen tekijä. Sanaston osaamista ja muita kielitaidon osaamisalueita kehittäviä tehtäviä on motivoiva tehdä, kun verkkomateriaalin interaktiivisuuden ansiosta palaute on saatavilla välittömästi, mitä haastaa ja innostaa kielen oppijaa jatkamaan.  Verkko-kurssilla verkko-opettaja luo kehyksen oppimiselle ja kurssin jälkeen vieraan kielen oppiminen voi jatkua myös itsenäisesti verkossa, kun oppija on saanut kurssilta vinkkejä hyvistä digitaalisista oppimismateriaaleista.

Verkko-oppimisen ei tarvitse olla yksinäistä. ONLINE verkkokurssilla opetustunnit toteutetaan verkon kautta niin, että opettaja ja opiskelijat osallistuvat tunneille reaaliaikaisesti omilta koneiltaan. Opetustuntien välissä opiskellaan ja harjoitellaan itsenäisesti verkossa omassa tahdissaan. ONLINE verkkokursseja on tarjolla kahdeksalla kielellä.

Poimintoja viime toimintavuoden asiakaspalautteesta:

“Verkko-opiskelu oli ihan ehdoton juttu – en olisi voinut matkustaa minnekään paikan päälle.”

“Etäkurssi toimii mainiosti kielen opiskelussa. Se ei ole paikkaan sidottu, mikä mahdollistaa osallistumisen vaivattomasti jopa matkoilla ollessa.”

“Hyvät harjoitustehtävät omatoimiseen harjoitteluun.”

“Runsas harjoitustehtävien tarjonta auttaa opiskelussa.”

“Ääntämistä oli helppo harjoitella verkkokurssin kielistudiossa. Eikä tarvinnut jännittää,
kuuleeko joku pieleen menneen suhuäänteen tai painotuksen!”

“Opettaja käytti hyvin monipuolisesti Adobe Connectin erilaisia toimintoja. Välillä tehtiin yhdessä, välillä ryhmissä. Ja sitten taas kuunneltiin pelkästään opettajaa. Opettajakin tuntui olevan innostunut ja mukava.”

“Hyvä vuorovaikutus opettajan kanssa.”

Monika Hotanen, suunnittelijaopettaja ja tiimivastaava Kielet ja kultuurit -tiimi
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Espoon työväenopistossa kehitetään opettajien TVT-taitoja yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa

005ed

Kotona verkossa –hanke madaltaa kynnystä digiloikan edessä.

Opettajien tieto- ja viestintätekniset taidot, digipedagogiikka, internet-pohjaiset työkalut, sähköiset opetusalustat ja niin edelleen… Paineet digiloikkaan aiheuttavat sekä  ihastusta että ahdistusta opetusalan ammattilaisissa. Tiedetään, että verkko tulvii erilaisia opetuskäyttöön soveltuvia työkaluja ja oppimisympäristöjä, mutta millä ajalla niihin perehtyisi, jotta osaisi poimia aika sekavasta maailmasta sellaiset välineet, jotka oikeasti tuovat lisäarvoa opetukseen? Opettajien odotetaan käyttävän digitaalisia menetelmiä opetuksessaan, mutta organisoitu koulutus puuttuu tai ainakin sen tavoittaminen vaatii opettajalta suurta aktiivisuutta. Lisäksi opettajien tekninen osaaminen voi olla siinä määrin hataraa, että hyvin suunniteltu kokonaisuus tablettien tai tietokoneiden kanssa kaatuu siihen, että osa koneista ei toimi toivotusti ja tekninen tuki ei ole käden ulottuvilla.

Takaraivossa jyskyttää kuitenkin tietoisuus siitä, että perinteisten kynien, kirjojen ja papereiden sijasta opetusta on siirrettävä osin verkkoon ja erityisesti työvoimakoulutuksessa opiskelijoiden on saatava hyvät digitaaliset valmiudet, jotta he pärjäävät yhteiskunnassamme ja työelämässä.

Näihin haasteisiin vastaa noin vuoden mittainen Kotona verkossa –hanke, missä on mukana 14 oppilaitosta ympäri Suomen.  Hanketta koordinoi myös kotoutumiskoulutusta tarjoava Luksia ja hankkeen rahoittaa Opetushallitus.

Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa digitaalisia opetusmenetelmiä osaksi maahanmuuttajien opetusta. Yhteydenpito oppilaitosten kesken hoidetaan hankkeen aloitus- ja lopetuskohtaamisia lukuun ottamatta Moodlessa, missä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten digitaalisia työkaluja ja oppimisympäristöjä käytetään mielekkäästi hyväksi opetuksessa.

Lauran ryhmä

Hankkeessa on mukana jokaisesta oppilaitoksesta noin viisi opettajaa, jotka kokeilevat uusia digitaalisia menetelmiä opetuksessaan ja jakavat kokemuksiaan Moodlessa. Keskustelu verkossa on ollut ehkä hieman tavoitetta hiljaisempaa, mutta kesäkuussa pidetty ensimmäinen webinaari osoitti, että työtä asian eteen on oppilaitoksissa kuitenkin tehty. Näin myös meillä ja erityisesti asian eteen ponnistellaan nyt syyskuussa, kun jokainen kotoutumiskoulutuksen opettaja perehtyy muutamaan digivälineeseen ja laatii tästä esityksen koto-opettajien kehittämispäivään, joka järjestetään 21.9. Hankkeen budjetista pystymme maksamaan palkkaa tästä työstä.  Opettajilla on päivän ajan käytössään sekä tietokone että tabletti, jotta he  voivat esitystä seuratessaan tutustua opiskeltavaan menetelmään käytännössä.

Ja pedagogiikan ammattilaisia kun olemme, niin emme suinkaan tyydy yksittäisen välineen esittelyyn vaan on tarkoitus esitellä kokonainen opetuskokonaisuus, jossa on käytetty jotakin digitaalista menetelmää ja perustella, miten uusi menetelmä tuo lisäarvoa opetukseen. Jotkut ideat ovat hyvin yksinkertaisia: Paikallissijoja on esimerkiksi kätevä opetella Reittiopas.fi –palvelun avulla, jolloin myös opitaan kulkemista pääkaupunkiseudulla. Koti-teeman ollessa koulutuksen alkuvaiheessa ajankohtainen, voi samalla kurkkia asunnonvuokrausilmoituksia netistä. Opiskelijat oppivat sanaston lisäksi, mistä tarpeen tullen etsiä asuntoa. Esimerkiksi helppokäyttöinen Quizlet tuo vaihtelua sanaston opettelemiseen ja pelillinen ympäristö usein motivoi ja mieli pysyy virkeänä, kun vaihtelee tilaa ja välinettä. Itse imen ideoita lasten alakoulun kielten opetuksesta, mistä olen saanut hyviä ideoita muun muassa bloggaukseen kielen opiskelun alkuvaiheessa. Olen myös huomannut, että englannin kielen kommunikatiivinen taito kehittyy uusilla menetelmillä todella paljon nopeammin kuin omina kouluaikoinani.

Tämä kaikki olisi hyvä saada kotoutumiskoulutuksen lisäksi myös osaksi omaehtoista suomen kielen opetusta. Nyt kun maahamme kotiutuu paljon ihmisiä maista, missä digitalisaatio ei ole vielä kaikkia saavuttanut, on meillä maahanmuuttajien opettajilla suuri vastuu siinä, että opiskelijat saavat kursseillamme valmiudet hoitaa asioitaan verkossa sekä hyödyntää verkkopalveluita esim. suomen kielen opiskelussa ja muussa itsensä kehittämisessä. Tiedonhakutaidot ovat keskeisessä osassa.

Haasteena on myös opiskelijoiden hyvin erilaiset valmiudet. Kurssilla voi olla samaan aikaan tietotekniikan insinööri ja opiskelija, joka ei ole käyttänyt aikaisemmin hiirtä. Opetuksen koordinoiminen vaatii taitoa, sisua ja luovuutta ja sen sietämistä, että kaikki ei aina onnistu täydellisesti.
Tämän vastuun kantamiseen me tarvitsemme sekä opettajien että oppilaitosten välistä verkostoitumista. Yhteistyö on voimaa.

Antoisaa syksyn alkua kaikille!

Laura Lindeman
Suomen kielen opettaja,  kotoumiskoulutus
Kotona verkossa -hankkeen pääkäyttäjä
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Pedagogit yhteisellä asialla

standread

Kollega Tuula vinkkasi, että kannattaa lukea Maarit Korhosen blogia aiheesta uusi perusopetuksen opetussuunnitelma. Sanoin, että ei se ehkä meitä aikuiskasvatuksen toimijoita välttämättä niin kovasti kutita, eikä varsinkaan täällä vapaassa sivistystyössä, jossa ei ole koskaan toimittu jäykästi valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti – koska niitä ei ole. Koulutustarjonta suunnitellaan suoraan ajankohtaisiin tarpeisiin ja opetus toteutetaan kohderyhmille parhaimmin soveltuvilla menetelmillä, rinnalla kulkien, oppimista tukien.

Mutta sitten ajattelin asiaa uudelleen, kun luin Korhosen blogikirjoitukset. Ensinnäkin, tämän päivän koululaiset ovat toivottavasti muutamien vuosien kuluttua meidän aikuisia kurssilaisia, uudenlaisine oppimiskäsityksineen. Kansalaisopistot ovat silloin vastaamassa niihin tarpeisiin, joita näillä tulevilla aikuisilla on, myös oppimisen strategioita ajatellen: mitä ja miten opin. Niin, toivottavasti ovat vastaamassa – se on itsestämme kiinni.

On todella hyvä tietää ja olla mukana vaikuttamassa siihen, millaiseksi tulevien aikuisten käsitys oppimisesta muodostuu; sitä kokemusta tehdään nyt, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissakin vielä. Tiedämme hyvin, että jopa ammattikasvattajina joudumme itse usein tarkistamaan peilistä, mihin omat ratkaisut oppimisessa perustuvat. Puhumattakaan muun alan aikuisesta, joka ei välttämättä tiedosta lainkaan, millaista itselle sopivin oppiminen voisi olla, ainakaan ilman vuoropuhelun sytykettä.

Toinen iso asia on sivistystarpeen syttyminen, minkä pohdinta alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Sivistys on laaja ja monimerkityksinen termi, arkipuheessa mahtipontinenkin. Siellä oppimisen alkupäässä voisi puhua arkisemmin uteliaisuuden vahvistamisesta, tiedon ja taitojen janosta, uuden oppimisen ilosta, asioiden tutkimisesta ja kokeilusta, erehdyksestä ja oivalluksesta – siitä mahtavasta onneen vivahtavasta tunteesta, kun asiat loksahtavat paikalleen, huomaa ymmärtävänsä, mistä on kyse, tuntee suurta halua jakaa ajatuksensa toisten kanssa. Näistä voi puhua myös täällä elinikäisen oppimisen kaaren toisessa päässä!color

Meillä pitää itsellämme olla yhteinen käsitys siitä, mikä on se iso asia, jonka vuoksi olemme olemassa oppimisyhteisönä. Miksi pitkin elinkaarta kannattaa laittaa yhteistä aikaa ja rahaa siihen, että tarjoamme paitsi bensaa sivistystarpeen syttymiseen niin vielä mahdollisuuden tyydyttää se tarve? Miksi juuri aikuisten kohdalla, miksi juuri vapaa-aikana ja omaehtoisesti, miksi juuri täällä työväenopistossa ja Espoossa? Miksi juuri näille kohderyhmille, näitä sisältöjä, näillä menetelmin!

Vapaassa sivistystyössä on hyvä pöhinä pedagogisen kehittämisen ja ulospäin suuntautuvan vuoropuhelun näkökulmasta! Kansalaisopistoissa on selvästi uudella tapaa innostuttu kehittämisestä ja verkostoiduttu muiden kasvattajien, aikuiskasvattajien, tutkijoiden ja yhteiskunnallisten vaikuttajien suuntaan. Yhteinen edunvalvonta tekee näkyvää ja vaikuttavaa työtä myös kehittämisen näkökulmasta.

Uudenlainen, vielä tiukemmin tavoitteinen, tutkittuun tietoon ja strategisiin valintoihin perustuva pedagoginen kehittäminen ei ole vain mukava mahdollisuus, vaan tietenkin myös välttämättömyys. Ne ensi vuonnakin niukkenevat resurssit saadaan kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla tuon ison asian, sivistystehtävän toteutumiseksi. Tällainen pieni sivupotku kehittämistyölle ei tee pahaa – kunhan potku vain ei ole niin kova, että toimintakyky salpautuu!

Meillä Espoon Omniassa tarjotaan uudenlaisia kehittämisen ja kehittymisen mahdollisuuksia pedagogeille nyt suorastaan hopeatarjottimella. Samassa oppilaitoksessa on kollegoja aikuislukiossa, ammatillisessa nuorten ja aikuisten koulutuksessa, kansalaisopisto-opetuksessa, avoimessa yliopistossa, on InnoOmniaa, työelämäkehittäjää, oppisopimusta, nuorten pajoja… Aivan mahtavaa olla työyhteisössä, jossa kehittymistä ja kehittämistä tuetaan ja jossa olemme kaikki samalla asialla!

Tervetuloa mukaan myös sinä uusi asiantuntija, pedagogi, kehittäjä, verkostokumppani – nähdään, kuullaan, puhutaan ja tehdään yhdessä! Tutki lisää Omnian yhteisen pedagogisen kehittämisen sivustolta http://oppiva.omnia.fi/. Uusi alusta, jolla omaa osaamista voi jakaa ja josta löytyy monia yhteisen pedagogisen kehittämisen tuloksia!

Katso myös:

http://www.opetoppii.fi/

https://www.omnia.fi/ Ilo oppia ja opettaa. Vapaan sivistystyön puhurit ja myötätuulet

Annukka Wiikinkoski, vs. rehtori
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Kielten opiskelu esittelyssä Sellon lavalla

sello 336

Tiistaina 16.8. nähtiin ensimmäistä kertaa, minkälaista hedelmää uudenlainen markkinointiyhteistyö Omnian liiketalouden opiskelijoiden kanssa kantoi. Ja hyvältähän se näytti – ja tuntui. Sellon kauppakeskuksen ihmisvilinässä oli helppo tavoittaa niin vanhoja tuttuja kuin uusiakin asiakkaita. Opinto-oppaat kävivät kuin kuumille kiville.

Olimme valmistelleet Kielet ja kulttuurit -tiimin lahjakkaiden opettajien kanssa monipuolista ja monikielistä ohjelmaa kiireisiä shoppailijoita houkuttelemaan. Kokenutta englannin opettajaamme Tiina Blom-Krögeriä haastateltiin siitä, miten kielten oppimisesta saadaan tehokkaampaa. Kuuntelijat saivat sekä eväitä oman oppimistyylin pohtimiseen että käytännön vinkkejä kuunteluun, sanaston opiskeluun ja moneen muuhun.

sello 327ed

Espanjan ja portugalin opettaja Petra Gustafsson lauloi kauniita portugalinkielisiä kappaleita kitarasäestyksellä ja piti toiminnallisen espanjanopiskelutuokion. Musiikki todella kiinnitti ihmisten huomion. Venäjääkin ohikulkijat pääsivät maistelemaan. Kira Sidorov oli paikalla antamassa henkilökohtaista opetusta kyrillisten aakkosten tulkitsemiseen ja moni sai kokemuksen siitä, kuinka helppoa venäjänkielistä tekstiä olikin ymmärtää.

sello 360sello 355

Oli hienoa saada näin vilkas estradi kurssitarjontamme esittelyyn. Kauppakeskuksen kiireessä lyhyisiin tuokioihin jaoteltu, kevyt ohjelma vaikutti toimivan parhaiten. Pienestäkin kontaktista ihminen voi saada innostuksen vaikkapa uuden kielen opiskeluun. Äänentoisto oli tärkeä apuväline tapahtumassa. Sillä pystyimme tavoittamaan muissa kerroksissakin liikkuvat asiakkaat. Ehkä se sai tekemään päätöksen käväistä hakemassa opinto-ohjelma vielä viimeisenä asiana shoppailukierroksella. Tällaista lisää!

Anna Pousi
Assistentti, kielet ja kulttuurit
Omnia, Espoon työväenopisto

Markkinointiyhteistyökokeilun mahdollisti Vipinä- ja Vipu-hankkeet

 

Ehjän edessä

op2016sed

Hyvä ystäväni Pohjois-Karjalasta tokaisee jonkin uuden elämävaiheen tai tapahtuman lähestyessä: ”Nyt ollaan ehjän edessä!” Näin koen itse kesälomalta palattuani. Kesälomaani kuului lyhyt vaellusponnistus Pohjois-Toscanassa. Hirmuisen rohkeasti astelin ylämäkeä ja ajattelin, että kyllähän minä jaksan – ikäni kohtuullisesti liikunnan kanssa tekemisissä ollut ikinuori. Mutta. Todellisuus oli karmaiseva kokemus: rouva 47 on lihaksittomassa kunnossa ja reidet hapottivat jo tunnin ylämäkikävelyn jälkeen ”hoosiannaa”.

Olen tänä syksynä ”ehjän edessä”. Kolmen vuoden päästä aion olla sellaisessa lihaskunnossa, että heikompaa hirvittää kävellä kanssani. Olen päättänyt ilmoittautua työväenopiston kurssille. Päätös: miten helpottavaa ja yksinkertaista. Mutta: kuinka pitää tahdonvoimaa yllä, sisäisen motivaation liekki hehkuvana. Siihen tarvitaan tukea. Toivottavasti saan opettajan, joka on aidosti kiinnostunut kehittymisestäni, kannustaa ja rohkaisee silloin, kun itseltäni loppuu usko. Ja vielä ilon kautta!

Uusi peruskoulun opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä. Maarit Korhonen on blogissaan tiivistänyt opetussuunnitelman kolmeen blogiin. Aikuiskoulutuksen kehittäjän roolissa haluan kuuluttaa kovalla äänellä oppijan nostamista keskiöön. Silloin kun opettaja on aidosti kiinnostunut oppijasta ja siitä miten juuri Sinä parhaiten opit, löytyy paras mahdollinen menetelmä oppijalle. Pedagoginen kehittäminen ei ole menetelmänikkarointia vaan ihmis- ja oppimisnäkemyksen yhteistä tarkastelua, päätöksiä siitä, mitä yhdessä ajattelemme oppimisesta ja opettamisesta, jotta volitio (tahdonvoima) oppijalla pysyy ja sisäinen motivaatio kasvaa. Linkissä Maarit Korhosen blogi.

http://blogit.image.fi/heraakoulu/mita-vanhempien-pitaa-tietaa-uudesta-opetussuunnitelmasta-osa-1/

vuoret
Maiseman ikuistanut: Eeli Kettunen

Espoon työväenopiston syksyn opinto-ohjelma on ilmestynyt. Siinä on yli 3000 kurssia odottamassa meitä kaikkia. Oletko sinäkin ”ehjän edessä”? Poltteleeko kuntoilu, uuden harrastuksen aloittaminen tai vanhan taidon verestäminen?

Oppimisen ja opettamisen iloa syksyyn! Eteenpäin ja yhdessä ylöspäin – toisiamme kannatellen!

Anna-Maija Iskanius, vs. opetuspäällikkö
Omnia, Espoon työväenopisto

 

#sevenfirstjobs

Seitsemän ensimmäistä työtä –kampanja villitsee sosiaalisessa mediassa. #sevenfirstjobs-tunnisteella ihmiset listaavat seitsemän ensimmäistä työtään päivityksiinsä. Minäkin innostuin asiasta ja kävin kirjaamassa Twitteriin ja Facebookiin seitsemän ensimmäistä työtäni. Olipa mielenkiintoinen pohdinta muistella ensimmäisiä työkokemuksia.

7firstjobs
Mitkä ovat sinun seitsemän ensimmäistä työtäsi?

Aamulla työmatkalla junassa näytin päivitystä kaverilleni, joka sanoi, että tämä selittää markkinahenkisyyteni. Itse en ollut tuota ajatellutkaan, mutta todellakin ensimmäiset työkokemukseni olivat suurelta osin markkinointia ja myyntiä. Ja nytkin työssäni syyskausi on alkanut kurssien markkinoinnin parissa.

Omniassa syksyn uudenlainen yhteistyökokeilu toteutetaan viikoilla 33-34. Neljä Omnian ammattiopistossa liiketaloutta opiskelevaa nuorta, Student Promoters, markkinoivat Espoon työväenopiston kursseja kauppakeskus Sellossa. Samalla nuoret suorittavat opintoihinsa kuuluvaa yrittäjyyden opintojaksoa. Nuoret sekä ammattiopiston että työväenopiston edustajat ovat valmistelleet tapahtumaa jo alkuvuodesta lähtien. Nuoria on valmennettu yrittäjyysopintojen ohessa esittelemään asiakkaille työväenopiston kursseja, opastettu käyttämään Ilmonet-järjestelmää ja tuettu kokonaisuuden rakentamisessa. Kauppakeskus Sellon edustajat kävivät kertomassa nuorille kauppakeskus Sellon toiminnasta ja siitä, miten Sellossa järjestetään erilaisia tapahtumia.

Ja ensi viikolla markkinointi alkaa!

Sellomainos

Ensimmäisillä työkokemuksilla on merkitystä. Toivottavasti ammattiopiston neljä liiketaloutta opiskelevaa nuorta vielä aikuisenakin muistavat kokemuksensa työväenopiston kurssien markkinoinnista. Ja ennen kaikkea hyötyvät siitä omalla työurallaan.

Tuula Alanko, erityissuunnittelija
Omnia, Espoon työväenopisto