Vuoden 2016 lainatuimmat teokset Omnian kirjastossa

Kesälomien lähestyessä kovaa vauhtia, on mielenkiintoista tutkiskella erilaisia asioita alkuvuoden tapahtumista. Yksi jokavuotinen mielenkiinnon kohde on lainatilastot. Seuraavassa on vuoden 2016 kymmenen lainatuinta teosta kurssikirjoista, yleiskokoelmasta ja kaunokirjoista aikavälillä 1.1.2016 – 23.5.2016. Suluissa mainittuna sijoitus vuoden 2015 vastaavassa tilastossa, jos saatavilla.

Yleiskokoelma:

  1. PS. Sosiaalipsykologia (-)
  2. Sairaan hyvää suomea (-)
  3. Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus (10.)
  4. Tunne minut! : turva ja tunteet lapsen silmin (-)
  5. Kasvu kiikarissa : havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille (-)
  6. Teknillinen piirtäminen (-)
  7. Potilassiirrot : taitava avustaja aktivoi ja auttaa (3.)
  8. Ravitsemushoito käytännössä (-)
  9. Tavallisen erityinen lapsi : yhdessä tekemisen toimintamalleja (6.)
  10. Oppiminen tiedon rakentamisena : konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita (-)

Kurssikirjat:

  1. Turvallisen lääkehoidon perusteet (2.)
  2. Livets puls : svenska för närvårdare (19.)
  3. Get better : English for practical nurses (26.)
  4. Våga : handbok i yrkessvenska (-)
  5. Hoitamalla hyvää oloa 2015 (-)
  6. Hoitamalla hyvää oloa 2010 (4.)
  7. Kasvun aika (10.)
  8. Kuntoutumisen tukeminen (23.)
  9. SFS 6002 käytännössä (-)
  10. Lähihoitajana yhteiskunnassa (-)

Kaunokirjat:

  1. 100 onnen päivää / Fausto Brizzi (-)
  2. Järjestäjä / Antti Holma (-)
  3. Liian paksu perhoseksi / Sisko Istanmäki (-)
  4. Maltan mieleni / Juha Vuorinen (-)
  5. Norma / Sofi Oksanen (-)
  6. Paskapuhetta / Jouni Hynynen (-)
  7. Rakkaudenhirviö / Saara Turunen (-)
  8. Se mikä ei tapa / David Lagercrantz (-)
  9. Appelsiinilehto / Marjut Helminen (-)
  10. The broken bridge / Philip Pullman, Oneiron : fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista / Laura Lindstedt, Panttivanki ja muita kertomuksia / Päivi Heikkilä-Halttunen (toim.), Viimeinen toivomus / Andrzej Sapkowski (-)

Kaunokirjoissa sijalle 10 päätyi neljä kirjaa, joissa oli tasamäärä lainauksia. Kuten tästä on helposti huomattavissa, kaunokirjoissa on aina uudet kirjat kärjessä, kun taas tietokirjoissa samat kirjat voivat pysyä lainatilaston kärkisijoilla pitkäänkin, joskus jopa silloin kun kirjasta on tullut uudempi painos.

Kurssikirjoissa kärjessä ovat odotetusti kielet ja lähihoitajien aineistot. Sähkötyöturvallisuuden teos SFS 6002 on korkealla siitä syystä, että teoksen saa ottaa kokeeseen mukaan. Myös yleiskokoelman kärkiteokset ovat pääasiassa hoitoalan teoksia, hiukan eri näkökulmasta katsottuna.

Lainamäärissä kurssikirjat ovat ihan omassa luokassaan. Lainatuin yleiskokoelman teos päätyisi kurssikirjojen listauksessa sijalle 52.

Kirjojen lisäksi Omnian kirjastosta voi lainata paljon muutakin, esimerkiksi iPadeja, lautapelejä ja laskimia. iPadit ovat tarkoitettu vain Omnian henkilökunnalle, mutta laskimia voi lainata kuka tahansa omnialainen. Seuraavassa kymmenen lainatuinta esinettä Omnian kirjastossa alkuvuodesta.

  1. iPad : taulutietokone
  2. Casio fx-82ES PLUS : funktiolaskin
  3. Visioi-kuvapakka : 50 kuvakorttia terapiaan, luovaan työskentelyyn, koulutukseen
  4. Työkaluviuhka : sosiaali- ja terveysala, hoitotyö : monikielinen kuvasanakirja viuhkana
  5. iRig Mic : mikrofoni iPadeille
  6. Junior Alias : kuvaselityspeli
  7. The Bears – nallekortit : 48 kuvakorttia
  8. Huawei E5577 : 4G-mobiilireititin
  9. Kuvakulmia työhön : kuva-runokortit työnohjaukseen
  10. Lexico : sanakirjapeli, Monopoly : nopean sijoittajan kiinteistöpeli, Pelaa päästä varpaisiin – Kemia, fysiikka, anatomia ja fysiologia

iPadit ovat selkeästi lainatuin esine. Lainoja on ollut alkuvuodesta peräti 510. Listalle pääsee myös muutama lisälaite, eli mikrofonit sekä mobiilireititin. Laskimille on myös ollut selkeä kysyntä.

 

Kirjaston henkilökunta ITK-konferenssissa 16. ja 17.4.2015 Osa I

ITK-konferenssi 2015

Kirsi oli paikalla torstaina 16.4. ja tässä hänen kokemuksiaan päivän annista: 

Osallistuin ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan Aulangolla järjestettävään ITK-konferensiin (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa). Tapahtuman järjestää Hämeenlinnan kesäyliopisto yhteistyössä useiden muiden tahojen kanssa. Tämän vuotinen tapahtuma oli jo 25. konferenssi.
Tapahtuma oli kolme päiväinen, osallistuin ainoastaan torstaina. Tarjonta tapahtumassa oli runsas. Kävin kuuntelemassa erilaisia foorumeja sekä teemaseminaareja sekä kiersin ITK-torilla tutustumassa erilaisia pedagogisia innovaatioita tarjoaviin yrityksiin. Oman ohjelman laatiminen oli hankalaa, koska tarjonta oli runsasta ja mielenkiintoisia seminaareja oli samaan aikaan useassa eri tilassa.
Mieleenpainuvimmat teemaseminaarit olivat “3D-teknologiat opetuksessa, mallinna, virtualisoi ja tulosta” sekä “MOOC-videoiden tuottamisen tulevaisuus”.
3D-teknologiat opetuksessa, mallinna, virtualisoi ja tulosta
Teemaseminaari alkoi erilaisten virtuaalimaailmaa esittelevillä videoilla. Tässä yksi tulevaisuuden mahdollisuus, joka näytti olevan jo Verkkokaupassa ennakotilattavissakin
Hologrammilaseilla voi reaalimaailman päälle tuoda virtuaalimaailman. Mainosvideon perusteella voisi päätellä, että ainakin eri alojen suunnittelijat ja tuotekehittelijät voivat hyödyntää työssään.
Seminaarin tärkein anti oli kuitenkin se, kuinka eri koulutusalojen ja oppilaitosten opiskelijat tekivät yhteistyötä käyttäen hyväksi 3D-teknologian eri osa-alueiden mahdollisuuksia. He tuottivat mm. virtuaaliympäristön jonka avulla oli mahdollista suorittaa oppilaitoksen turvallisuuskävely. Virtuaaliympäristö sisälsi myös tehtäviä, joita Avattarina esiintyvät osallistujat suorittivat turvallisuuskävelyn aikana.
MOOC-videoiden tuottaminen
MOOC on termi, johon on viime aikoina “törmännyt” useasti. Omnian kirjasto on mukana Eloa-hankkeessa, jonka tarkoituksena on tuottaa eläviä oppimateriaalia avoimessa verkossa jaettavaksi. https://innoomnia.wikispaces.com/ELOA
Vaikka massiivikurssien kokonaisuudet sisältävät muitakin oppimisen työkaluja kuin videoita, ovat videot niissä kuitenkin keskeinen osatekijä. Seminaarin esiintyjä tarjosivat hyviä vinkkejä mitä tulee ottaa huomioon kun teemme esimerkiksi kirjaston opastusvideoita, joissa tulisi myös ottaa huomioon pedagogiset tavoitteet. Onhan tarkoituksena, että katsoja oppii käyttämään verkko- ja muita palvelujamme vaivattomasti, vaikka meidän “pätkämme” eivät massiivikursseja edustakaan.