Summa-palvelu

 

Heippa,

Olettehan kaikki huomanneet, että Omnian kirjasto on hankkinut Summa-palvelun, joka pitää sisällään yli kymmenen Talentumin kustantamaa kausijulkaisua? Hankimme palvelun kaikkien omnialaisten käytettäväksi viime vuoden puolella ja on tärkeää saada se kaikkien asiasta kiinnostuneiden tietoon. Olemme saaneet jonkin verran palautetta siitä, että lehtien pitäisi olla luettavissa digitaalisessa muodossa ja tällä muutoksella pyrimme vastaamaan huutoon. Summa-palvelun myötä muutama paperilehtitilaus katkaistiin, mutta verkossa oleva lehti on luettavissa kaikissa Omnian toimipisteissä ja kaikilla päätteillä, myös Omnian langattomassa verkossa olevilla mobiililaitteilla. Näin pystymme palvelemaan paljon suurempaa määrää, kuin mitä paperinen lehti tavoittaisi.

Tämä on muutenkin suuntaus nykypäivänä, paperimuodossa julkaistavat aikakauslehdet ovat haastavan tilanteen edessä ja muutamat toimijat ovatkin siirtyneet julkaisemaan lehteään pelkästään digitaalisessa muodossa. En kuitenkaan usko, että sylissä pidettävä lehti katoaa kokonaan vielä pitkään aikaan. Kyllä itsekin huomaan, että fyysistä lehteä on edelleen kiva selailla, kun päätettä tulee tuijotettua työssä muutenkin ihan tarpeeksi. Digitaalisessa lehdessä on kuitenkin monta hyvää puolta, eikä ympäristöystävällisyys ole niistä vähäisin.

Nyt siis kaikki tutustuman Summa-palveluun! Linkki siihen löytyy kirjaston nettisivujen oikeasta reunasta sekä tämän kirjoituksen alla olevasta Summa-logosta. Mitään erillistä kirjautumista palveluun ei tarvita, pelkkä linkin klikkaaminen riittää.

http://summa.talentum.fi/authenticate

Opiskelijoiden digituki Kirkkokadun kirjastossa

 

Moi!

Olemme Matias ja Krista, kolmannen vuoden datanomiopiskelijat Leppävaaran Omniasta ja olemme Kirkkokadun kirjastossa työssäoppimassa puoli vuotta.

Autamme Omnian henkilöstöä ja opiskelijoita kaikenlaisissa tietoteknisissä ongelmissa. Meihin voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (opdigituki@omnia.fi) tai tulla paikan päälle Kirkkokatu 16 A kirjastoon kysymään apua.

Meiltä kysytään pääasiassa apua aika arkisissa asioissa; tulostamisessa, kopioinnissa, tiedostojen tallentamisessa, sähköpostin lähettämisessä, Office ohjelmien käytössä, Moodlessa, skannaamisessa, iPadien käytössä ja ihan yleisesti tietokoneista. Nämä kaikki ovat olleet meille tosi helppoja juttuja. Olemme myös käyneet tekemässä keikkoja muualla ja niihin on sisältynyt muun muassa kuvaamista ja iPadien kanssa auttamista. Meillä on myös päivittäisiä rutiineja; kopiokoneen paperilokeroiden täyttämistä, iPadien varmuuskopioiden palautusta ja putsaamista ja tehtävätaulukon päivittämistä.

Tässä muutama esimerkki mitä olemme tehneet:

Datanomiopiskelijan kannattaisi hakea työssäoppimaan opiskelijoiden digitukeen, koska täällä pääsee ainakin hyvin käsiksi siihen, mitä asiakaspalvelu on ja mitä se sisältää. Periaatteessa kaikki laitteet mitä olemme täällä käyttäneet (tietokoneet, iPadit) ovat ennestään jo meille tuttuja, joten niistä emme ole oppineet paljon mitään uutta. Uusiin ohjelmiin ja appseihin olemmekin sitten törmänneet senkin edestä ja joutuneet opettelemaan muun muassa Prezin ja ThingLinkin käyttöä.

Uutuuskirjojen esittelyt

 

Kuten osa on varmasti huomannut, olemme alkaneet julkaisemaan videoita uutuuskirjojen kansista noin suunnilleen muutaman viikon välein. Koimme, että uutuuskirjat olisi hyvä saada paremmin esille ja päätimme kokeilla tällaista presentaatiomuotoa.

Ihan kivuttomasti idea ei lähtenyt liikkeelle. Ensiksi piti saada sopiva väline videoiden tekoon. iPadilla moinen onnistuu suhteellisen helposti iMovien avulla, mutta muokkausvaihtoehdot ovat kovin rajalliset ja videoista tulee hyvin samankaltaisia keskenään, vaikka kuvat vaihtuvatkin videosta toiseen.

Tämän jälkeen päätimme tehdä videot PC:llä, käyttäen Adobe Premiere Pro:ta, joka olikin sitten toisen ääripään väline, sillä muokkausvaihtoehtoja on lähes rajattomasti. Koska aikaa näiden videoiden tekoon on yleensä aika rajallisesti, kaikkia hienouksia emme ole ainakaan vielä saaneet käyttöön videoissa, mutta toivottavasti jatkossa keksimme aina jotain pientä kivaa, jolla saamme itse asian, eli kirjojen kannet, paremmin esille.

Tässä hiljattain aloimme pohtimaan myös toisenlaista uutuuskirjojen esittelymuotoa. Tällä kertaa kyseessä on nettisivu, jonne koottaisiin uutuuskirjojen kansikuvat ja lisäksi lyhyt kuvaus kirjan sisällöstä. Näin asiakas pystyisi tutustumaan juuri niihin kirjoihin, mitkä häntä itseään kiinnostavat. Samalla kerromme kirjan asiasanat, jotta asiakas voi halutessaan etsiä lisää vastaavaa materiaalia kirjaston aineistohausta, sekä kirjan hyllyluokan, jonka avulla kirja löytyy kirjastosta.

Uutuuskirjojen lisäksi nettisivuille olisi mahdollista alkaa keräämään alakohtaisia kirjalistoja kansikuvineen, eli esimerkiksi lähihoitajan opiskelussaan tarvitsemat kirjat olisi koottu yhdelle sivulle, samoin viherartesaanin, liiketalouden opiskelijan, datanomin ja niin edelleen. Ajan kanssa tästä voisi kehittyä hyvin kattava tietopankki kaikille Omnian kirjaston käyttäjille.

Kolme viikkoa Opiskelijoiden Digituessa: kv-vaihtarin kokemuksia Omniasta

 

Saksalainen Johannes Witterauf Bambergista oli kolmen viikon pituisella Erasmus-vaihtojaksolla lokakuussa. Hän työskenteli Omnian kirjastossa Opiskelijoiden Digituessa yhdessä omnialaisten työssäoppijoiden kanssa. Johannes kirjoitti kokemuksistaan vaihtojaksolla Omnian kirjaston blogiin.

Meille kirjastolaisille Johanneksen vierailu toi virkistävän mahdollisuuden työenglannin käyttöön ja käytännön yhteistyöhön kv-toimiston kanssa. – Osa kv-toimiston henkilöstöstä työskentelee nykyisin Kirkkokadulla kirjastossa, huoneessa KA0070.

My Exchange to Helsinki, Finland

How did you apply to this student exchange?

 

Our school provided a program called “Erasmus+”. All pupils were able to apply for the exchange to Finland. Luckily I was one of the 4 pupils who get picked for the 3 weeks trip to Helsinki.

Our first task was to find an apartment, but we didn’t know each other so we had to meet first to get known each other. We didn’t have much time left and only 11% of the apartments were still available. After a couple of days we finally found one affordable apartment in Helsinki, the perfect location for us to do some activities after our work.

What activities have you done in Finland?

Omnia provided us some beautiful activities e. g. visiting the sea fortress (Suomenlinna) and a Helsinki tour guide leaded by students of Omnia. Also we met some audiovisual communication students, they wanted to be our local guides. We also went to the National Park (Nuuksio), the Island Zoo, the classic smoked Sauna and to Estonia.

What have you done in your job there?

 

I worked at the Library in Omnia called Kirjasto as a “Digituki” (Digital Support). I had a couple of projects and also some routine work. One of my tasks was to put the Digital Support website into WordPress because the site needed to be also usable for mobile devices like tablets and mobile phones. Also the library has some iPads which can be borrowed by teachers for their lessons. After the teachers returning the iPads the original Image has to be restored to be ready for the new customer.

Also I was able to be a little part of an event. I helped to build up the network there and made the devices ready for the event.

I have learned a lot of new things and met a lot of interesting people during my practical time.

My personal experience in Finland?

I increased my English language skills a lot, also I learned some finnish words. Because we were staying at a private apartment, we get a very good view into the culture and how the Finns live.

To sum up, I can say that it was a beautiful time in Finland and the people are so friendly and helpful and a unique experience everyone should do once.

Kun kirjastokortti ei riitä!

 

Lukukauden aloitus on ollut vauhdikas Omnian kirjastossa; palveluja, tiloja ja aineistoja on esitelty uusille opiskelijoille kirjastoesittelyissä ja kirjastokortteja tehty urakalla.

Kirkkokadulla kirjasto avautui kesän jälkeen jo 3.8. ja Leppävaarassa 10.8. Kävijöitä Kirkkokadulla ja Leppävaarassa on ollut elokuussa yhteensä noin 7000. Välillä ovesta ei ole meinannut mahtua sisään. Kirjastoesittelyitä aloittaville ryhmille on pidetty 42 kertaa (kesto 30 tai 45 min) ja niihin on osallistunut 717 opiskelijaa. Lyhyitä piipahduksia sisään ja ulos ei ole laskettu. Kirjastoesittelyt

jatkuvat vielä syyskuussa. Omnian uusi henkilöstö sai mahdollisuuden tutustua kirjastopalveluihin aurinkoisessa Finnsissä 7.8.

Vaikka kirjaston kokoelman kurssikirjat eivät läheskään riitä kaikille Omnian opiskelijoille – eikä niiden ole tarkoituskaan riittää – uusia kirjastokortteja on annettu jo 938 kappaletta.

Kirjastokortti tarvitaan aineiston lainaamiseen, mutta kirjasto tarjoaa paljon muutakin tukea omnialaiselle oppijalle. Kummassakin kirjastossa on päätteitä ja tilaa opiskella joko ryhmässä tai yksin myös kouluun liittyvien asioiden tulostaminen on mahdollista. Kirkkokadulla päätteille on asennettu eri alojen opetuksessa käytettyjä erikoisohjelmia, kuten Jamix, Passeli ja Rhinoceros. 

Kirjaston kokoelmat, ammattilehdet ja vaikkapa lautapelit ovat käytettävissä kirjaston tiloissa ilman, että niitä pitää lainata kirjastokortilla. Omnian verkossa pääsee lukemaan Helsingin Sanomien digilehteä ja arkistoa samoin Kauppalehden digipalveluita. RedFox-sanakirjapalvelut toimivat Omnian verkossa ilman kirjautumista ja niihin saa mobiili- ja etäkäyttötunnukset kirjastosta. Kirjaston verkkosivuille on koottu alakohtaisesti linkkejä verkossa oleviin opetusaineistoihin ja sieltä löytyy kirjaston käytössä opastavia videoklippejä, esimerkiksi lainan uusimisesta ja varausten teosta.

Kirkkokadun kirjaston ATK-tilassa kokoontuu Aikuisopiston Oppikoppi maanantai- ja tiistai-iltapäivisin klo 13 – 15. Syyskuussa alkavat kirjaston Tiedonhakupajat torstai-iltapäivisin klo 14 – 16. Pajoja pidetään joka toinen viikko. Ne ovat avoimia opiskelijoille ja henkilökunnalle. Pajaan voi jokainen tulla omien tiedontarpeiden ja kysymysten kanssa. OpiskelijoidenDigituki pitää majaa kirjastossa sen aukioloaikoina. Omnialaiset työssäoppijat neuvovat ja opastavat laitteiden ja ohjelmistojen käytössä, tukevat opettajia iPadien kanssa sekä edistävät omalla toiminnallaan omnialaista digiloikkaa. Digitukea voi tulla tapaamaan kirjastoon tai ottaa yhteyttä sähköpostitse (opdigituki@omnia.fi).

Ps. kirjaston nettisivun alalaitaan on ilmestynyt sininen laatikko – kirjaston chatti. Kokeilemme syksyn ajan, olisiko yhteydenotto pikaviestimellä asiakkaiden mieleen. Chattaillaan!

Leppävaaran kirjaston uusi ilme

 

Omnian Leppävaaran toimipisteen kirjasto on saanut uuden järjestyksen! 

Työ aloitettiin jo hyvissä ajoin ennen kesää, mutta saatiin lopulta täysin valmiiksi vasta eilen. Järjestyksen muutos tuli ajankohtaiseksi, kun Leppävaaran kirjastoon hankittiin henkilökunnalle lainattavia iPadeja. Tämä tarkoitti sitä, että aiemmin tutkijahuoneena käytössä ollut tila muutettiin kirjaston henkilökunnan tilaksi. Samalla palvelutiski siirrettiin tämän tilan oven eteen, jolloin iPadien hallinta on helpompaa ja nopeampaa, vaikka kirjastossa työskennellään aina yksin.

Tiskin siirtäminen muutaman metrin eri kohtaan oli lopulta aika iso urakka. Itse fyysinen tiski siirtyi toki hetkessä, mutta tiskillä olevat laitteet tarvitsevat sähköä ja verkkoyhteyden, joille ei ollut valmiina paikkoja uudessa kohdassa. Asennustyö tehtiin opiskelijatyönä, eli Leppävaarassa opiskelevat nuoret tulivat opettajiensa johdolla vetämään uudet johdot paikalleen.

Samalla kuin tiski siirtyi, pöydillä olevat päätteet vaihdettiin uudempiin ja tämä aiheutti omat haasteensa. Kirjastojärjestelmä ja siihen liittyvät oheislaitteet saatiin toimimaan eilen, eli ei hetkeäkään liian aikaisin 🙂

Tutkijahuoneessa olleet kaksi asiakaspäätettä olivat hetken aikaa poissa käytöstä muutostöistä johtuen. Nyt saimme ne takaisin käyttöön, kun sijoitimme kirjastosalin puolelle kaksi uutta pöytää. Näin tilassa on kahdeksan päätettä opiskelu- ja työskentelykäyttöä varten. Lisäksi kirjastossa on yksi tiedonhakupääte, jota käytetään aineistotietokannan selailemiseen.

Kirjasto on saanut paljon toiveita hiljaisen tilan lisäämisestä. Valitettavasti lisää tiloja meille tuskin ollaan antamassa, joten tähän toiveeseen on vastattava muilla keinoin. Pyrimmekin siis hillitsemään kirjastosaleissa olevaa hälinää heti lukuvuoden alusta saakka.  

On toki mahtavaa, että koulussa on kivaa, mutta yritetään ottaa myös muut tilan käyttäjät huomioon!

Taas saapuu syys…

 
Jaaha, kesä vilahti ohitse ja lomat on pidetty. Tämän viikon maanantaina palasimme töihin hyvin levänneinä, vaikkakin rusketusraidat puuttuivat.
Olemme kaivelleet muistista salasanoja, erilaisia käytänteitä ja rutiineja, ihmeellisen tehokkaasti on “Delete-nappi” työskennellyt loman aikana.
 
Hyvillä mielin valmistaudumme kuitenkin alkavaan lukuvuoteen. Toivomme runsaasti käyttäjiä kirjaston tiloille ja aineistoille sekä ehdottomasti uusia kehittämiskohteita teiltä palvelujemme käyttäjiltä.
 
Kirjaston nettisivuja kannattaa seurailla, sillä siellä tiedotetaan ajankohtaisista asioista kuten poikkeuksista aukioloaikoihin sekä uusimmista aineiston hankinnoista, nyt videon muodossa.
Mukavaa syksyä kaikille ja tervetuloa kirjastoon!

Tulevaisuuden työkaluja etsimässä

 

Suomen kirjastoväki kokoontuu vuosittain kirjastopäiville, jotka tänä vuonna järjestetään Seinäjoella. Tämän vuoden teemana on ”Työkaluja tulevaisuuteen”. Esitykset painoittuivat tänään lukemiseen sekä digitalisoitumisen mukanaan tuomaan muutokseen kirjaston aineistoihin ja  erilaisiin lukutapoihin.

Esityksissä käsiteltiin myös sitä, miten mobiili on muuttanut kirjallisuuden opetusta ja voidaanko koko perusopetus toteuttaa tableteilla. Opetuksessa käytettiin meillekin tuttuja sovelluksia kuten Padlet, Thinglink ja Stripdesign.
Ammatillinen sisältö painottui erilaisten kansallisten yhteistyöhankkeiden esittelyyn. Hankkeiden ja verkostoitumisen tavoitteena on päällekäisten toimintojen järkeistäminen esim. aineistojen kuvailun osalta.
Oppimisessa hyödynnettäviä kirjastojen tuottamia digitaalisia-aineistoja esiteltiin kirjastot.fi-palvelun toimesta. Erityisesti yleiset kirjastot etsivät omaa rooliaan paikallisen aineiston digitoinnissa ja aineiston kuvailussa, sen saavutettavuuden mahdollistamiseksi.
Aulassa kirjastoalan eri toimijat esittelivät tuotteitaan ja toimintaansa. Bongasimme sieltä pari hauskaa, viihtyvyyttä ja työrauhaa edistävää ratkaisua. Kirjaston asiakaskyselyssäkin toivottiin häiritsevän puhelimen käytön hillitsemistä. ”Puhelintuoli” antaisi yksityisyyttä myös puhujalle.

Nämä innovatiiviset ratkaisut sopisivat myös Omnian kirjastoon ?

Kirjaston henkilökunta ITK-konferenssissa 16. ja 17.4.2015 Osa III

 

ITK-konferenssin ensikertalainen tiedon pyörityksessä

Tässä Markon kokemukset perjantain osioista:

TVT-opetusta selkokielellä

Ensimmäisessä esityksessä saimme pienen katsauksen siihen, miten monella tavalla TVT-opetuksessa voi sanoa samat asiat. Kun samalla asialla on liian monta nimeä, se sekoittaa opiskelijoita, puhumattakaan opiskelijoista, jotka tarvitsevat selkokielistä opetusta. Monesti asioita yritetään selittää vähän liiankin yksityiskohtaisesti ja kattavasti, kun esimerkiksi työohjeissa kannattaisi pyrkiä yksinkertaisuuteen. Esityksen lopussa oli hauska kahoot.it-visailu, jossa olin parhaimmillani neljäntenä, mutta loppusijoitus jäi yhdeksänneksi 🙂

Mitä olemme oppineet Open Badge Factory-projektista?

Toisena ohjelmassa oli Open Badges-konseptin pikainen esittely ja Open Badge Factory-projektin tulosten ja suositusten esille tuonti. Aihe on hyvin ajankohtainen Omniassa ja yleisö olikin täynnä tuttuja kasvoja. Itse konsepti vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pelillisyyden tuominen osaamisen tunnistamiseen on hyvä idea varsinkin nuorten osalta. Haasteeksi on muodostunut ansaittujen merkkien vastaanottaminen, sillä vaikka merkkejä on ansaittu ja myönnetty runsaasti, iso osa on jäänyt vastaanottamatta. Itselleni heräsi kysymys siitä, että miten esimerkiksi yritykset suhtautuvat tällä tavalla todennettuun osaamiseen? Konsepti on vielä kovin nuori, joten ajan myötä tässäkin tapahtuu varmasti kehitystä oikeaan suuntaan.

 

Tabletit opetuksessa: kokemuksia, käytäntöjä, opittua

Tabletit opetuksessa-esityksessä oli monta esiintyjää, joista parhaiten jäi mieleen Mäntyharjun Yhtenäiskoulun opettajat Vesa Tirri ja Heikki Porthen. He olivat onnistuneet mielestäni ja esityksessä ilmi tulleiden asioiden mukaan hyvin oppilaiden motivoinnissa ja keskittymisessä olennaiseen. Esityksessä näytettiin yksi YouTubessa ollut lopputuotos ja se sai hymyn jokaisen katsojan naamalle. Toivottavasti myös tuotoksen tekijällä oli yhtä hauskaa videota tehdessä, jolloin tabletin hyödyntäminen opetuksessa oli todellakin ajanut asiansa.

 

 

 

E-kirjat opetuksessa

Päivän viimeinen esitys meidän osalta koski meille kirjastolaisille hyvin tuttua aihetta, eli E-kirjoja opetuksessa. Vaikka esiintyjänä oli Jyväskylän yliopiston kirjaston informaatikko, he joutuvat taistelemaan periaatteessa samojen ongelmien kanssa kuin me. Heidän e-kirjojen kokoelmansa on toki todella paljon suurempi kuin meidän, mutta silti kursseille on vaikea löytää oikeanlaista materiaalia. Heidän ideana oli ollut löytää kahdelle liiketalouden perusopintojen massakurssille tenttikirjallisuus sähköisessä muodossa. Toiselle kurssille materiaali löytyi, mutta toiselle ei. Vastaan tuli monenlaista haastetta. Sopivan kirjan löydyttyä sitä ei ollut saatavilla vapaassa muodossa, jolloin pystyttäisiin takaamaan kaikkien kurssille osallistuville materiaalin saatavuus. Jotain kirjaa pystyi lainaamaan vain kolme lukijaa yhtäaikaisesti, jostain sai vain yhden kappaleen vapaasti luettavaksi ja jotain ei suostuttu lainaamaan kirjastokäyttöön ollenkaan. Lopulta tämän toisen ryhmän osalta jouduttiin luopumaan ajatuksesta, että tenttimateriaali olisi sähköisessä muodossa kaikkien saatavilla ja siirtyminen takaisin paperiversioon oli välttämätöntä. Sähköistä materiaalia toki hyödynnettiin niin hyvin kuin oli mahdollista.

Esityksen lopuksi myös yleisö pääsi ääneen ja kuulimme yhden opiskelijan mielipiteen, joka oli hyvin myönteinen e-kirjojen suhteen. Hän kertoi siirtyneenä täysin e-kirjojen käyttäjäksi ja hylänneen paperikirjat kokonaan, eikä kokenut tätä lainkaan hankalaksi. Näytöltä on hänen mielestään jopa mukavampi lukea, kuin paperikirjasta. Käyttökokemukset tämän suhteen kuitenkin vaihtelevat ja vaikka täysi e-kirjoihin siirtyminen toimi hänen kohdallaan, se ei automaattisesti onnistu yhtä mutkattomasti kaikkien osalta. Hän kertoi että ei ole kärsinyt ollenkaan päänsärystä tai väsyneistä silmistä, kun on vain muistanut himmentää lukulaitteensa näyttöä tarpeen mukaan. On kuitenkin pakko herättää kysymys esimerkiksi sähköyliherkkyyden ja lisääntyneen tietoteknisten laitteiden käytön suhteen. Jatkuva tietokoneen, tabletin, älypuhelimen ja television katsominen voi aiheuttaa terveyshaittoja, jotka huomaamme vasta pidemmän ajan jälkeen.

Toinen yleisöstä noussut puheenvuoro tuli kustantajan näkökulmasta, kun SanomaPron edustaja selvitti heidän kantaansa e-kirjojen saatavuudesta kirjastokäyttöön. Heidän kohdeyleisönsä eli asiakkaansa on tällä hetkellä opiskelija (ja varmasti myös opettaja), jolloin e-kirjoja tehdään ja tuodaan markkinoille henkilökohtaisessa muodossa, ei monen yhtäaikaisen käyttäjän eli periaatteessa kirjastokäyttäjän tarpeita palvellen. Tämä on ongelma varsinkin ammatillisen opetuksen materiaalien osalta, joita on saatavilla hyvin vähän, ja ne vähäisetkin ovat saatavilla henkilökohtaisella vuosilisenssillä, tai ostamalla kokonaisen käyttöalustan jokaista yksittäistä materiaalia varten. Tämä asettaa kirjaston hyvin hankalaan asemaan, kun sähköisiä kirjoja saattaa kyllä olla saatavilla, mutta kirjasto ei pysty tuomaan niitä omille käyttäjilleen.

Esittelypisteet

Esitysten välissä kävimme myös tutustumassa erilaisiin esittelypisteisiin konferenssi-alueella. Näistä parhaiten jäi mieleen 3D Classroom, josta olisi varmasti hyötyä ainakin terveysalan opiskelijoiden opetuksessa. On aivan eri asia katsoa pumppaavaa sydäntä ja hengittäviä keuhkoja 3D-muodossa, kuin nähdä vaikkapa kuva niistä kirjan sivuilla. Samoin matematiikan oppiminen saisi ihan uusia näkökulmia, kun opiskelijat saisivat silmiensä eteen jotain ihan konkreettisia muotoja ja asioita.

Päivä oli erittäin mielenkiintoinen ja täynnä uutta asiaa. Toivottavasti pääsen osallistumaan konferenssiin myös ensi vuonna. Kotimatkalle pääsimme mukavan auringonpaisteen saattelemana 🙂

Kirjaston henkilökunta ITK-konferenssissa 16. ja 17.4.2015 Osa II

 

Selkeää TVT-opastusta, badgejä, pädejä – miten 3D –sydän sykkii?

Tässä Tuijan kokemukset perjantain osioista:

Tvt-opetusta selkokielellä, kiitos!
Perjantai-päivä ITK:ssa alkoi mielenkiintoisella esityksellä. Henna Kara ja Petri Ilmonen kertoivat selkokielen perusperiaatteista ja sen hyödyistä erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa. Vaikka esimerkit opettajien käyttämistä termeistä – Kirves-nappula ja Lumikola-työkalu – saivat hymyn kuulijoiden sankan joukon huulille, itse asia ei naurata. Kuinka paljon hankalampaa sekava ohjeistus ja terminologia jo itsessään vaikeasti ymmärrettävästä asiasta tekeekään? Johdonmukaisuus, konkreettisuus, olennaiseen keskittyminen sekä kuulijan ja lukija ykköseksi asettaminen ovat selkoviestijän muistisääntöjä. Niiden pitäisi olla meidän kaikkien viestijöiden. Esitys oli suunnattu erityisopettajille ja erilaisten oppijoiden parissa työskenteleville opetusalan ammattilaisille. Kirjastossa olemme huomanneet, että selkokieliselle materiaalille on tarvetta laajemmin: opiskelijoille joiden äidinkieli ei ole suomi, aikuisopiskelijoille esim. tvt-opetuksessa, oppaat Suomen historiasta ja kulttuurista hygieniaosaamista unohtamatta. Tikaksen sivuilla on jo Tikas-sanasto , josta löytyy tärkeimmät ja keskeisimmät tieto- ja viestintätekniikan sanat selkokielellä. Sanastoa tullaan laajentamaan.

Linkki esitykseen: http://www.tikas.fi/tikas_yleiskielellae/ajankohtaista/?view=164
Tabletit opetuksessa: kokemuksia, käytäntöjä, opittua
Tämä teemaseminaari herätti mielenkiintoa jo etukäteen. Tabletit ja niiden hyödyntäminen opetuksessa oli noussut esiin tämän vuotisessa ITK:ssa samalla tavoin kuin viime vuonna pelillisyys seminaarin vetäjän Liisa Ilomäen mukaan.  Kokemukset tablettien käytöstä erityisesti toisella asteella ja Vantaan Varian OPPImobiili-hanke kiinnosti. Miten tableteilla voidaan tukea työssäoppimista, sen ohjausta ja yhteydenpitoa opiskelijan ja ohjaajan välillä? Millaisia yhteisöllistä oppimista tukevia verkko-oppimisympäristöjä on ammatilliseen koulutukseen ja kuinka niitä on hyödynnetty hankkeen aikana? Osaan kysymyksistä saadut vastaukset olivat tuttuja Omniasta – ei mitään uutta auringon alla. Moneen asiaan olisi halunnut tarkennusta: miten suurta määrää tabletteja hallinnoidaan? Toimiiko langaton verkko koulussa? Miten opiskelijoiden omien laitteiden hyödyntäminen on onnistunut? Millaista tukea oppilaitos antaa opettajille ja opiskelijoille? Millaisia ovat hankkeen aikana laaditut verkko-opetusmateriaalit. Minä ainakin aioin perehtyä tarkemmin Varian OPPImobiili-hankkeen sivuihin.

Näyttelyosastojen kiertelyyn ei koskaan jää tarpeeksi aikaa. Ja jossain vaiheessa väsymys iskee; ei enää yhtään uutta oppimisalustaa, kilpailua, kyselyä tai selfietä Digiajan Ritarin kanssa! Silti kassiin kertyi painoa esitteistä ja verensokeri pysyi korkealla tarjottujen makeisten ansiosta. Näyttelyosaston viimeisessä nurkassa törmäsimme ständiin, jossa esiteltiin The 3D Classroom – nimistä virtuaalisia opetusmateriaaleja. Ruotsalainen Sensavis on tuottanut eri aihealueille 3D-opetusmateriaalia, jota voi hyödyntää opetuksessa joko 3D-laseilla tai ilman. Esimerkit olivat huimia. Kiinnostusta herätti erityisesti jättimäinen sykkivä sydän sekä ihmisen elinjärjestelmän esittely. Materiaali koostuu pelkästään kuvista – tekstitystä tai selostusta siinä ei ole. Voisiko tätä hyödyntää lähihoitajilla? Tupakoitsijan keuhkot tekivät vaikutuksen.