Opiskelijoiden digituki auttaa tekniikan syövereihin eksyneitä

Opiskelijoiden digituki auttaa Kirkkokadun kirjastossa tietotekniikan syövereihin joutuneita. Tyypillisesti ratkottavia pulmia ovat laitteiden, ohjelmien ja sovellusten käyttö, kopiointi sekä läppärin oikut. Digituessa apua annetaan niin opiskelijoille, opettajille, kuin muullekin henkilöstölle. Digituen löydät Kirkkokadun kirjastosta.

Opiskelijoiden digituki pyörii täysin työssäoppijoiden toimesta. Digitukijoiden ohjaajina toimivat Omnian kirjasto- ja tietopalvelut sekä digitiimi, jotka tukevat heitä työssäoppimisjaksoilla. Digitukijat ovat tulleet pääsääntöisesti tieto- ja viestintätekniikan puolelta, mutta myös muiden alojen opiskelijoilla on hyvät valmiudet työhön. Jokaisella digitukijalla on omanlainen osaaminen ja pohja työhön, riippuen opiskelujen vaiheesta sekä omista kiinnostuksen kohteista. Jokainen digitukija pääseekin työssään käyttämään omia vahvuuksiaan sekä oppimaan ja kehittämään muita osa-alueita.

Millaista digitukijan työ sitten on?

Kävin haastattelemassa maaliskuussa Sebastiania ja Santeria, joilla oli viimeinen päivä Digituessa.

Työ on ollut monipuolista. ”Se on ollut aika paljon enemmän kuin mitä odotin kun tulin tänne. Olen ollut kirjastossa muutenkin. Kirjaston tehtäviä ei ole oikeastaan tehty, paitsi iPadien lainaaminen ja valmisteleminen seuraaville asiakkaille – ja toki on näytetty asiakkaille, kuinka lainat etsitään”, kertoo Kolmannen vuoden opiskelija Santeri Österlund. Työssäoppijat eivät tulekaan töihin kirjastoon, vaikka työskentelevätkin kirjastossa. ”Olen tykännyt paljon”, lisää Santeri.

Samaa mieltä on myös ensimmäisen vuoden opiskelija ja digituen työssäoppija Sebastian. Osittain digituessa tehtyjä juttuja on jo käsitelty tunneilla, mutta paljon on uutta. Esimerkiksi Applen laitteet ja 3D-tulostin olivat Sebastianille uusia juttuja. ”Myös asiakaspalvelutaidot ovat parantuneet aikalailla tässä kolmen kuukauden aikana. Tullessani olin hermostunut, enkä puhunut kovin selkeästi – nyt olen rento ja selkeä”.


Takana on liuta erilaisia työtehtäviä: tapahtumien striimauksia, 3D-tulostusta, ohjeistusten tekoa, asiakaspalvelua, tietokoneiden ja kopiokoneiden käytön avustamista, iPadien käytön opastusta, laitteiden valmistelua ja huoltoa käyttökuntoon seuraavia asiakkaita varten. Työtehtävät ovat puhtaasti asiakkaiden tarpeista lähtöisin. Työpyynnöt tulevat ohjaajille, jotka delegoivat tehtävät opiskelijoille.

Periaate digituessa on, että opetetaan, eikä tehdä toisen puolesta. Apua tarvitsevat ymmärtävätkin pointin ja tekevät itse digitukijan opastaessa vieressä. Toimintatapa onkin pitkäjänteisempi oppimisen kannalta – siirretään oppi opastettavalle samalla kun autetaan itse ongelman ratkaisemisessa.

Sebastian ja Santeri oppivat työnteon lomassa myös toisiltaan

Työssäoppijat oppivat jakson aikana paljon myös toisiltaan.

”Opin Santerilta ohjeiden tekemisestä, 3D-tulostimesta ja erilaisista sovelluksista”, sanoo Sebastian. Santeri puolestaan kertoo oppineensa kommunikoinnista, sillä he ovat Sebastianin kanssa hyvin erilaisia. Oikeastaan ainoa yhdistävä tekijä on sama ala ja pelaaminen – ”nörtteys”.

Huomaan haastattelijanakin heti, että erilaisuus ei ole haitannut opiskelijoiden työntekoa, vaan se on ollut ennemminkin rikkaus. Samaa mieltä ovat Santeri ja Sebastian. Erilaisuus on tuonut mielenkiintoa keskustelunaiheisiin.

Tulevaisuuden suunnitelmista puhuttaessa hauskaa on myös se, että Santeri vaihtoi aikoinaan elintarvikelinjalta tieto- ja viestintätekniikan puolelle. Sebastian on puolestaan ensimmäistä vuottaan tieto- ja viestintätekniikassa ja on kiinnostunut vaihtamaan elintarvikelinjalle. Ensimmäisen vuoden datanomin opinnoista ei kuitenkaan ole mitään haittaa vaikka linjaa vaihtaisikin. Oppeja saattaa tarvita yllättävissäkin tilanteissa, sillä leipurikondiittorit ovat esimerkiksi tehneet 3D-tulostimella konvehtimuotteja.

Santerilla alan vaihto kannatti, sillä tieto- ja viestintätekniikka tuntuvat omalta. ”Tässä on armeija seuraavaksi, jonne menen. Haen nyt jo AMK:n jatko-opiskelemaan alaa. Valmistumisen ja armeijan välillä on puoli vuotta väliä, johon toivottavasti saisin jonkin työpaikan.”

Mitä mieltä opiskelijat olivat top-jaksosta digitukijana?

”Olen tosi tyytyväinen, että on annettu vastuuta ja laitteita, että on työkaluja käytössä. On motivoivaa, että on työvälineet kunnossa ja luotetaan. Kirjasto ja Digitiimi on ollut helppo saada kiinni ja auttaa kun kysyy, niin ei ole tarvinnut miettiä miten jokin tehdään”, kommentoi Santeri. ”On voinut sanoa, että en tiedä miten tää menee, tarvitsen koulutusta ja on saanut sitten koulutusta.” Mikäli tarvitset opiskelijoiden digitukea tai haluat digitukijaksi – käy osoitteessa http://oppiva.omnia.fi/opiskelijan-digituki/  tai https://www.omnia.fi/web/innoomnia/kirjasto-ja-tietopalvelut

Työpyynnöt voi lähettää opdigituki[a]innoomnia.fi
Haastattelu & teksti: Terhi Hakkarainen

 

Kirjastolaiset ITK-konferenssissa 14.4.2016

Lähdimme koko kolmen hengen porukalla ITK-konferenssiin torstaina 14.4. Jokainen meistä oli luonut oman ohjelman päivän tarjonnasta, mutta osittain olimme kuuntelemassa samoja esityksiä. Kävimme toki tutustumassa myös muuhun tarjontaan konferenssitilan käytävillä. Seuraavassa muutamia mieleenpainuneita huomioita ja esityksiä tämän päivän osalta.

Verkko-opetuskokeilu – seuraako digiloikkaa digitussahdus?

Digiloikan ensimmäinen vaatimus on avoimuus, verkkokurssien pitää olla helposti löydettävissä ja mielellään avoimia kaikille kiinnostuneille. Kun kurssi ja opetus suunnitellaan oikein, hyviä tuloksia saadaan aikaan pienemmällä työmäärällä, kuin nykyään.

Kotogame – kaupunkiroolipeli
Pelillisyydellä rohkeutta kielenkäyttöön ja roppakaupalla some-osaamista! Monta mielenkiintoista uutta appsia (esim. Voki, Credly) ja toki monta jo ennestään tuttua (esim. Thinglink), mutta uudesta näkökulmasta katsottuna virkistäviä ajatuksia niidenkin käytöstä.
Päivitä opettajuus digiaikaan – yhdessä ja yksin
Kahoot-visailu on edelleen hyvä tapa pitää kuulijat hereillä esityksen sisällön suhteen, mutta sitä pitää osata käyttää oikein, että asia jää päähän. Tupaten täynnä oleva luentosali ja jatkuvasti aukeava takaovi eivät luo hyvää ympäristöä sille, että asia jää päähän.
Turku Game Lab tulevaisuuden pelintekijöiden koulutuksessa
Peliala on suuressa nousussa Suomessa. Rovio, Supercell ja muut menestystarinat innoittavat runsaasti uusia ihmisiä alalle, mutta työpaikat ovat varsinkin Suomessa aika vähissä. Viihdepelien lisäksi on hyvä vähintään perehtyä myös opetuspeleihin, joiden tekijöille löytyy tilausta.
Mielenkiintoisia tekeillä olevia pelejä:
Kirjastopeli – Vaski-kirjastoille tehty aarteenmetsästyspeli. Tavoitteena lisätä nuorten kirjastokäyntiä.
Sanalanka – interaktiivinen puheterapiapeli
Ikäihmisten kuntoutuspelit – testausta sekä Suomessa että Japanissa
Ikäihmisten kuntoutuspelit
Sanalanka
Ach So!
Näppärä mobiilisovellus lyhyiden videoiden kuvaamiseen, kommentointiin, tallentamiseen sekä jakamiseen ryhmälle. Ensisijaisesti työssäoppimisen työvälineeksi kehitetyllä sovelluksen voi dokumentoida oppimistilanteita, omaa oppimista tai tehdä ohjevideoita. Videoihin voi lisätä tekstikommentteja, huomioita ja nostoja, tallentaa ne sovellukselle ja jakaa ryhmän tai opettajan kanssa.
Touhupiste

Aktiivisuuspöytä, jolle olisi varmasti käyttöä ainakin Leppävaaran toimipisteessä väli- ja hyppytuntikäytössä. Sen mainostetaan sopivan myös opetuskäyttöön, mutta tämä puoli vaatisi syvempää testaamista. Ensisijainen kohderyhmä lienee hiukan pienemmät lapset, mutta ainakin valmistaja itse kertoo sen soveltuvan myös lukioikäisille.