Kerran viel’ – joululahjavalvojaiset

Espoon työväenopiston joululahjavalvojaisissa 8.12. Itätuulentiellä Tapiolassa oli väkeä mukavasti jo alusta asti iltaviideltä. Sain käteeni kartan ja aloin suunnistaa kamera kourassa eri tapahtumapisteisiin. Heti alkumetreillä alkoi vähän harmittaa raportointitehtävä: olisi ollut hauska tehdä vaikka mitä, mutta eihän seuraaviin joululahjavalvojaisiin ole kuin vajaa vuosi…

Kudonta-asemalla pääsi punomaan avaimenperiä matonkuteesta. Solmuharjoittelu ei ole koskaan turhaa!

avaimenperat

 

Yhdellä käytävällä oli selvä vinkki: puisia osia oli ripoteltu reitiksi luokkaan, jossa tehtiin jakkaroita. Nikkariverstaan Jaana Sallinen opasti tulevia nikkareita jakkarahommissa.

jakkara

Kangashommia kaipaaville oli tarjolla painotöitä. Sapluunalla työ sujuu sutjakasti ja saa nopeasti näyttävää aikaan.

kankaan-painamista

 

Korttipajassa oli tarjolla niin materiaaleja kuin houkuttelevia mallejakin. Poimin tarjonnasta esimerkiksi kaksi kaunotarta.

korttimalleja

 

Ja koristeita! Niitähän on aina hauska tehdä. Ja jos on uusia malleja, aina parempi. Ritva Kurittu-Kalaja oli opastamassa tähtien tekoa.

tahtipaja

Tähtimalli olikin näppärän näköinen:

 

tahti

 

Eikä possukaan näyttänyt hullummalta:

 

possut

 

Paperinaru ja rosee-kehikko on hyvä pari, jolla syntyy kaunista jälkeä. Näpertämistä se kuitenkin vaatii, joten ei sovi kovin hätäisille.

 

roseekukkaa

Kulkeuduin kameroineni luokkaan, jossa olivat pitsinnyplääjät ja kirjansitojat. Nypläämistä olisi päässyt kokeilemaan vaikka lyöntiharjoituksen avulla. Joskus kyllä vielä kokeilen…

 

nyplaysta

 

Olen huvittavankin kiinnostunut kaikista pienistä ja kätevistä työkaluista. Näin Espoon kirjansitojien Seppo Seppälän käyttelevän jotain vempainta, jota oli minulle outo. Se oli japanilainen punsseli. Kotiin tultuani oli ihan pakko tutkia asiaa tarkemmin;-)

seppo-seppala

Siinä pieni kuvallinen katsaus joululahjavalvojaisten kädentaito-teemasta. Mutta koska ihan kohta on joulu, täytyy tähän viimeiseen päivitykseen toki lisätä pieni bonus, joka on tietenkin – kirja!

Ryijyn tekijät ovat jo ehkä lisänneet mahdolliselle joululahjalistalleen Ulla Karsikkaan kirjan Ryijyn taikaa. Opas ryijyn suunnitteluun ja valmistukseen. Jos kirja ei ole vielä tuttu, käykääpä tutustumassa kirjakaupassa tai kirjastossa (jos se sattuu olemaan hyllyssä…) Siinä on sivukaupalla tietoa ja vinkkejä joka vaiheesta.

 

ryijykirja

 

Hyvää joulua ja onnellista satavuotiaan Suomen ja kuusikymppisen opiston juhlavuotta!

t.

Merja

 

Kun Tellervo vaatteet sai

Tellervo

Helsingin Dianapuistoa komistaa veistos Tellervo, Tapion tytär. Tellervo on vailla vaatteita, mutta pian asiaan tulee muutos.

Helsinki Design Weekin installaatiosarjaan kuuluu PEFC Wood Worksin ja muotitaiteilija Justus K:n projekti: Tellervo saa käsinkudotut vaatteet, joiden raaka-aineena on sertifioitu paperinaru.

Tellervo saa vielä tovin odotella vaatteitaan, sillä h-hetki on perjantaina kello 18. Puistossa on kuitenkin toimintaa koko viikon ajan, sillä siellä pääsee kutomaan kangaspuilla ja tekemään erilaisia punoksia (materiaalina tietenkin paperi). Työpajaa pyörittää Espoon työväenopiston kudonta-asemien väki.

Ritva kangaspuilla
Ritva Kurittu-Kalaja kangaspuiden ääressä.

”Jo maanantaina täällä kävi satakunta ihmistä tutustumassa kudontaan”, kertoo Ritva Kurittu-Kalaja.

”Ja iso osa heistä oli aasialaisia”, lisää Marjukka Vuorisalo.

Moni kävijä on malttanut jäädä kokeilemaan kudontaa tai punontaa: keskelle arkea tuodut tapahtumat kiinnostavat. Kun oman reitin varrella on jotain kiinnostavaa, on helppo poiketa paikalle.

Justus
Justus K mallailee naamiota.

Tiistai-iltapäivällä puoli neljän aikaan kävijämäärä oli jo kahdeksankymmenen nurkilla, ja kiinnostuneita kävijöitä piipahti paikalle tuon tuostakin.

Paperinauhan punominen on näppärä tapa tutustua paperiin materiaalina.
Punominen on näppärä tapa tutustua paperiin materiaalina.
Paperinauha taipuu mainiosti myös pirralla kudottavaksi.
Paperinauha taipuu mainiosti myös pirralla kudottavaksi.

Kudontatyöpaja pyörii koko Helsinki Design Weekin ajan Dianapuistossa ke – to klo 12 – 18, pe – la klo 12 – 19 ja su klo 12 -17.

***

Hypätäänpä Tellervon vaatteista kurssiasioihin.

Monet kurssit ovat täyttyneet jonoiksi asti, mutta osaan mahtuu vielä hyvin. Esimerkiksi parin viikon päästä alkavalla Pitsitekniikat tutuiksi -kurssilla on vielä tilaa. Kurssilla voi vaikka opetella tekemään somia pitsiperhosia.

Käpyiltyistä perhosista voi tehdä vaikka korvakorut. Kuva: Maija Vaara
Käpypitsiperhosista voi tehdä vaikka korvakorut. Kuva: Maija Vaara

Tilaa on myös Lastenvaatteita lauantaina -kursseilla. Yhden päivän kurssit ovat peräkkäisinä lauantaipäivinä lokakuussa ja parhaiten tilaa on jälkimmäisellä kurssilla. Kurssilla voi vaikka surauttaa jotain pukinkonttiin.

Neuloksia 2
Lastenvaatteita kelpaa nykyään tehdä, sillä hauskoja kankaita riittää. Kuva: Pirjo Pyymäki

Kirjontakurssit ovat ihania. Kävisin kaikilla, jos vain ehtisin, sillä kirjonta on minulle samalla tapaa meditatiivista kuin jollekulle toiselle neulominen tai virkkaaminen. Kohta puoliin tarjolla on esimerkiksi Kirjonta käyttöön.

”Kurssilla opitaan ristipisto, karjalankirjonta, sashiko sekä villakirjonta, joilla tehdään aina jokin pieni herkullinen työ”, kertoo Laura Hämäri.

mainoskuva_blogiin
Joko kirjonta alkaa kutkuttaa? Kuva: Laura Hämäri

Ehkä nyt kannattaa plarata vielä uudestaan kurssitarjontaa ja miettiä, mitä olisi kiva oppia tänä syksynä.