Terveiset Kädentaitomessuilta

Osallistuimme Helsingin Wanhassa Satamassa pidetyille Kädentaitomessuille 4.-5.3.2017. Osastollamme oli työnäytöksiä erilaisista käsityötekniikoista.

Lauantai alkoi rauhallisesti mutta puolen päivän aikaan väkeä oli jo tungokseen asti.

Kudonnan opettajamme Jaana Saha ja harjoittelijamme Merja Saviranta pitivät näytöstä pujotustekniikasta. Messuilla selvisi suomenkielinen nimitys clasped weft -pujotukselle. Eräs messuvieras tiesi kertoa, että sitä tehtiin jo 40 vuotta sitten Wetterhoffilla, ja nimitys oli tuolloin kaappaus. Sehän on hyvin kuvaava termi tälle pujotukselle, jossa toinen väri kaappaa toisen mukaansa viriöön.

Messujen kudontatyönäytös oli hyvin suosittu. Joku totesi jopa, että tämän pujotustekniikan näkeminen oli paras juttu koko messuilla!

Myös puumaljojen kokoaminen kiinnosti yleisöä. Jaana Sallinen ja Ferdi Torbani Nikkariverstaan puutyöohjaajat esittelivät, miten puumaljat kootaan.

Ajatus puumaljojen teosta sai alkunsa, kun asiakas oli tehnyt Nikkariverstaalla tuhkauurnaa. Hän halusi uurnan kapenevan alaspäin ja jiirin kulma oli mietittävä tarkkaan. Netistä löytyi laskuri, josta eriasteiset kulmat pystyi laskemaan.

http://jansson.us/jcompound.html#pyramid

Maljat ovat tervaleppää.

Laura Hämäri esitteli värttinällä kehräämistä. Näytös herätti kiinnostusta ja paljon kysymyksiä. Tekevätkö ihmiset tuota oikeasti? Pidetäänkö värttinällä kehräyksestä kursseja? Kehrääminen osoittautui eksoottiseksi tekniikaksi. Myös materiaali kiinnosti.

Kehräyksessä käytetty villa on Suomen lampaan villaa, kotimaista, sopivan pituista ja helposti kehräytyvää. Siitä saa helposti värjäytyvää ja kestävää lankaa. Materiaali on Lauran ehdoton suosikki.

Hopeakoru kurssien opettaja Pia Jull esitteli helmenpunontaa. Messuilla kävijät esittivät kysymyksiä mm siitä, miksi solmuja laitetaan joka helmen väliin ja millaisia aloituksia ja loputuksia nauhoissa käytetään. Myös erilaiset helmilajikkeet kiinnostivat.

Nyt keväällä on tulossa helmikorukurssi, jolla opit punomaan helmet yksinkertaisella ja kaksinkertaisella punontatekniikalla. Kurssilla on mahdollista korjata myös rikkimenneet helminauhat.

https://ilmonet.fi/#!code=E170511

Sunnuntaina aurinko helotti kirkkaalta taivaalta ja verotti osaltaan messuilla kävijöitä. Asiakkaita riitti puolille päivin mutta viimeiset tunnit olivat jo hiljaisemmat.

Kepa Järveläinen kertoi pitsinnypläyksen saloista. Pitsinnypläys on todennäköisesti saanut alkunsa Flanderin alueelta Alankomaiden tietämiltä, josta se on rantautunut Suomeen merimiesten mukana. Pitsinnypläys ei ole vaikeaa, mutta se vaatii keskittäytymistä. Lankoina voidaan käyttää ohuita materiaalia, pellavaa, puuvilla tai jopa hopealankaa. Pitsinnypläys ei ole vain liinojen tekoa jaa nyplätä voi huiveja, hattuja ja koristeita. Vain mielikuvitus on rajana.

Leena Loukojärvi esitteli kirjontaa. Messuvieraita ihmetytti kirjonnassa, miten paljon erilaisia vaihtoehtoja löytyy. Monella kirjonta yhdistyi ajatuksissa esim. koulun vohveli- tai ristipistotöihin ja nyt huomasivat, että kirjontaa voi tehdä hyvin monella tavalla.

Käsinkirjontapistot kiinnostivat sekä alikeompelu. Myös kirjonnassa käytettävistä erikoismateriaaleista, kuten katoavat materiaalit, kyseltiin.

Kevään kirjontakurssille voi vielä ilmoittautua. Kurssilla käydään läpi käsinkirjontapistoja tai kokeillaan vapaakirjontaa ompelukoneella. Opit erilaisia kirjontatekniikoita niin käsin- kuin konekirjontaakin ja tutustut erilaisiin kirjonnassa käytettäviin erikoismateriaaleihin, kuten katoaviin materiaaleihin.

Lisätiedot löydät oheisesta linkistä. https://ilmonet.fi/#!code=E170518

Ritva Kurittu-Kalaja sitoi messuilla tuplakantista koptisidontakirjaa. Kirjasidos on länsimaisen kirjan varhainen versio noin 900-1000 luvulta. Erikoista siinä on, että sivut ommellaan yhdellä käyrällä neulalla ketjupistoin suoraan kansiin kiinni. Kannet muodostuvat kahdesta pahvista, Sisimmät kannet ovat kiinni sivuista, päällimmäisillä kansilla, jotka päällystetään nahalla sidotaan kirja kasaan.

Maikki Karisto esitteli lautanauhan kudontaa. Nauhan malli on peräisin Suomesta rautakaudelta löytyneestä arkeologisesta fragmentista 1100-1200 luvulta. Lautanauhatekniikka on hyvin vanha se on ollut tunnettu jo 2500 vuotta sitten.

Lautanauhoja on käytetty Suomessa mm. muinaispuvuissa. Lautanauha muistuttaa hieman pirtanauhaa mutta on tekniikkana monipuolisempi ja myös vaikeampi.

Messuilla oli mahdollista myös kokeilla itse kudontaa ja tutustua mm. paperinarukorien valmistukseen.

Messut onnistuivat hienosti. Olimme kaikki tyytyväisiä viikonlopun antiin. Tapasimme paljon kiinnostuneita ihmisiä ja saimme solmittua suhteita, kerrottua toiminnastamme ja upeista kursseistamme.

Jäämme odottelemaan seuraavia messuja.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *