Shna Hamasaleh ja hentojen hiusten haasteet



Shna Hamasaleh osaa jo parturi-kampaajan työn, sillä hän toimi ammatissa synnyinmaassaan Irakissa. Päästäkseen ammattiinsa myös Suomessa, opiskelee hän nyt oppisopimuksella Omnian oppilashoitolassa Oppivat Kädet Aurinkokivessä.  Shna opettelee alan sanaston lisäksi, työtapoja sekä silkinpehmeiden hiusten tuomia haasteita. Suomen kielessä on edelleen oppimista, vaikka taito on jo huimasti kehittynyt.

Shna on kotoisin Irakista ja tuli Suomeen kolme vuotta sitten lapsensa kanssa.  Hän sai Suomesta turvapaikan ja täällä oli jo tuttuja, jotka auttoivat alkuun. Myös Omnian Irakista kotoisin oleva opinto-ohjaaja Imad Kawani on ollut upea tukihenkilö, kehuu Shnaa.

Shna Hamsalehin tavoitteena on saada suomalainen tutkintotodistus sekä parturi-kampaajan että kosmetologin ammatista. Pidemmän tähtäimen haave on oma salonki, mutta alkuun toimin ehkä tuolivuokralaisena ja kerään asiakaskantaa, suunnittelee Shna.

Suomen kieli on vaikeaa, mutta se on työssä ja yrittäjänä hallittava, jotta asiakaspalvelu sujuu. Schnaa käy nyt joko maanantai suomen kielen kurssilla ja välillä Omnian kirjaston nk. oppikopissa kieltä opiskelemassa. Työpaikalla kerrataan sanastoa päivittäisessä työssä työnohjaajan Raita Kaasalaisen kanssa.

Kampaajan työn eroista Suomessa ja Irakissa kysyttäessä, kertoo Shna, että eniten opettelua on ollut hiuslaadun kanssa. Suomalaisia hentoja, vaaleita hiuksia on käsiteltävä aivan eri tavoin ja miedommin ainein. Myös juhlakampauksissa on erilainen maku. Irakissa halutaan näyttävämpiä ja koristeellisempia kampauksia.

Raita Kaasalaisen ja Shna Hamasalehin yhteistyö sujuu nyt hyvin, vaikka kielimuuri tuotti aluksi vaikeuksia, kertoo Raita. Olemme oppineet kommunikoimaan keskenämme ja Shnan suomen kielen taito kehittyy kaiken aikaa.

Työni tavoitteena on kokonaisvaltainen kotouttaminen ja ammatillinen kasvu, toteaa Raita Kaasalainen. Ammatillinen sanasto on tärkeä osa työtä ja jo sen hallitseminen on Shnalle ison työn takana. Lisäksi pidän tärkeänä perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan, tasa-arvoon ja naisen asemaan.
Olen käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen, kertoo Raita. Lisäksi käytännön työ on opettanut paljon ja antanut työkaluja ohjaustyöhön. Olen myös perehtynyt aiheeseen lukemalla itse maahanmuuttajien kotouttamisesta.

Shnan ammattitaito on Espoossakin huomattu ja hänellä on jo kanta-asiakkaita, jotka haluavat tulla aina uudestaan. Alku Suomessa oli vaikeaa, mutta nyt minulla on täällä koti, työpaikka, ystäviä ja lapsella päiväkoti. Jonain päivänä on vielä se oma yrityskin, haaveilee Shna hymyillen.

Parturi-kampaajan koulutus

Oppisopimus

Yrittäjän ammattitutkinto

Hyvinvointi – ja kauneudenhoitopalvelut Omniassa

 

 

teksti ja kuvat: Kaisu Venho

 

 

Todistus on vain yksi tulos opiskelusta

kuva: Teija Hakala

Kirjoitan tätä tekstiä lukuvuoden päättyessä, kevään valmistumisjuhlien jälkeen. Näissä juhlissa tuhat ammattiopiston opiskelijaa sai opintonsa päätökseen. Tuhat erilaista opiskelupolkua, tuhat erilaista tarinaa opiskelusta sekä tuhat erilaista suunnitelmaa ja haavetta tulevaisuudesta. Juhlissa kuultiin myös toinen toistaan parempia valmistuvien puheita. Kiitos Oula Peltola, Milla Laine, Markus Merikari, Jami Lindfors, Novita Daeli, Miika Ojala, Emmi Ukkonen (ylhäällä kuvassa), Tommi Mäntysalo ja Paula Härmä.  

Katsellessani ja kuunnellessani näitä rohkeita valmistuvia nuoria, mieleeni tuli ajatus, että tämä tunnelma ja nämä ajatukset on aivan pakko jakaa.   

 

”Kiitos opettajille, että olemme saaneet opiskella yksilöinä”
Ammatillista koulutusta kehitetään koko ajan yksilöllisemmäksi. Opiskelijat voivat valita erilaisia polkuja. Opiskelijan lähtökohdat ja tavoitteet vaikuttavat opiskeltaviin asioihin, menetelmiin ja opiskeluaikaan. Opiskelija on mukana suunnittelemassa opetusta. Valmistuvan opiskelijan puheessa sanat, ”Kiitos, että olemme saaneet opiskella yksilöinä” vahvistivat ajatuksiani siitä, että opetus on jo kehittynyt oikeaan suuntaan. Opiskelun tulee tukea opiskelijakohtaisesti tutkinnon suorittamista, työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. Yksilöllisempi koulutus vaatii muutosta opetuksen järjestelyihin ja opettamiseen, mutta myös opiskeluun. Muutoksen myötä palkkiona on luvassa lisää motivaatiota!

”Omnia on ollut ensimmäinen koulu, jossa minua ei ole kiusattu”
Turvallinen oppimisympäristö on oppimisen edellytys. Turvallisuus liittyy fyysisiin puitteisiin, mutta vahvasti myös oppilaitoksen ilmapiiriin. Omniassa yhteisöllisyyteen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota. Lisäksi opiskelijahallitus on kampanjoinut näkyvästi kiusaamisen ehkäisemiseksi. Omniassa erilaisuus on itsestäänselvyys ja se tuleekin nähdä vahvuutena. Yksilöllisyys ja yksilölliset opiskelupolut eivät saa vaikuttaa siihen, ettei opiskeluaikana voisi kokea kuuluvansa ryhmään. Kun valmistuva opiskelija toi puheessaan rohkeasti koko juhlayleisön edessä esille, että Omnia on ollut ensimmäinen koulu, jossa häntä ei ole kiusattu ja nyt hänellä on rohkeutta lähteä kohti uusia haasteita, niin koin, että jotain suurempaa kuin tutkintotodistus on saavutettu. Me jokainen olemme vastuussa siitä, että Omniassa on hyvä olla, opiskella ja työskennellä.

”Opiskelukavereita tulee ikävä, mutta verkosto säilyy”
Oppilaitoksessa ja työelämässä ei pärjää yksin. Toimintamallit perustuvat yhä enemmän tiimityöhön ja yhdessä tekemiseen yksilösuoritusten sijasta. Elämässä tulee aina eteen tilanteita, joissa kaverille kilauttaminen auttaa eteenpäin tai ainakin helpottaa oloa. Opiskeluaikana on hyvä mahdollisuus oppia yhteistyötaitoja, tutustua uusiin ihmisiin ja luoda omaa verkostoaan. Lähes kaikissa valmistuvien opiskelijoiden puheissa nousi esille erityisesti oman opiskeluryhmän merkitys opiskelun aikana. Yhdessä koetut asiat sekä ilot että surut yhdistävät opiskelijoita toisiinsa. Valmistumisen aiheuttaman eron ja ikävän sijasta päällimmäisenä mielessä on kuitenkin tieto siitä, että ystävyys jatkuu ja luotu verkosto säilyy. Merkittävä joukko valmistuvista työllistyy työssäoppimispaikkaansa. Työelämässä verkottuminen, omien vahvuuksien löytäminen ja työllistyminen kannattaakin ottaa opetuksen ja opiskelun yhdeksi tärkeimmiksi tavoitteiksi.

”Ymmärrän nyt, ettei yksikään opiskelupäivä ole ollut turha”
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät kaikkiin tutkintoihin. Niiden merkitys osana ammatillista koulutusta vahvistuu koko ajan. Ammatit muuttuvat, kansainvälisyys ja digitaalisuus lisääntyy. Yhä useampi työllistää itse itsensä. Todennäköistä on, ettei ammattiin valmistuva ole töissä samassa työpaikassa tai ainakaan samassa työtehtävässä koko työikäänsä. Eräs valmistuva kertoi puheessaan, että oli opiskeluaikanaan kokenut joitain opiskelupäiviä täysin turhiksi, mutta nyt valmistuttuaan hän ajatteli, ettei yksikään päivä ollut ollut kuitenkaan turha. Ammattilaiseksi kasvu vaatii paljon muutakin kuin perinteistä asioiden opettelua opettajan johdolla. Opiskelujen aikana tärkeintä oppia asenne työn tekemiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Ammatillinen kasvu vaatii aikaa.

Opiskelijat, muistakaa hyödyntää opiskeluaikanne hyvin
Tutkintotodistus on loppuelämän arvopaperi, mutta samalla myös osoitus siitä, että pystyy saavuttamaan tavoitteeksi asetetun päämäärän.  Mitä muita tavoitteita te opintojanne jatkavat ja uudet opiskelijat asetatte? Omniassa ja muissa arjen ympäristöissä teillä on lukematon määrä mahdollisuuksia itsenne kehittämiseen. Hyödyntäkää opiskeluaikanne mahdollisimman hyvin!

Teille valmistuneille toivotan vielä kerran onnea – tutkinto on nyt valmis, mutta oppiminen jatkuu!  

 

Hyvää kesää!

Maija Aaltola
rehtori
Omnian ammattiopisto

 

 

Hollantilaiset oppimassa Omnian omalla rakennustyömaalla

Hollantilaiset Henttaan rakennustyömaalla
Hollantilaiset Remco Van Krieken ja Teun Pennings viilaamassa kylpyhuoneen laattoja

Kahdeksan opiskelijan hollantilaisryhmä kävi maaliskuussa Suomessa tutustumassa oman alansa töihin. Neljän eri tekniikan alan opiskelijat (sähkötekniikka, puuala, rakennusala ja talotekniikka) jalkautuivat pareittain omiin työpaikkoihinsa. Remco Van Krieken ja Teun Pennings pääsivät työskentelemään Omnian rakennustyömaalle Henttaalle. Remco opiskelee laatoitusta ja Teun talonrakennusta. Opiskelijat pääsivät rakentamaan työmaalla autotallia ja sen eristeitä sekä kylpyhuoneen vesieristyksiä ja laatoitustöitä.

Hollantilaisen opiskelijaryhmän käynti oli osa Omnian uutta viisivuotista yhteistyöhanketta Hollannin kanssa, jossa tekniikan toimialojen opettajat ja opiskelijat käyvät toisessa maassa tutustumassa omaan alaansa. Sen puitteissa Omniasta lähti huhtikuussa myös kahdeksan tekniikan opiskelijan ja neljän eri alan opettajan ryhmä vastavuoroiseen vaihtoon Hollantiin. Opiskelijat tekevät kolmiviikkoisen harjoittelujaksonsa osittain kumppanikoulussa ja osittain omien alojensa yrityksissä. Opettajat viipyvät perillä viikon yhtä aikaa opiskelijoiden kanssa.

Rakennusalalla on erinomaiset mahdollisuudet myös ulkomailla

”Rakentaminen on kansainvälinen ala – aina jossain rakennetaan”, sanoo rakennusalan lehtori ja kv-vastaava Markku Narinen.  Jossain rakennetaan enemmän uustuotantoa ja toisaalla enemmän korjausrakentamista. Työllistymistä ulkomailla helpottaa rakennustekniikat, jotka ovat aika samanlaisia kaikkialla. Rakennusalan opiskelijoilla onkin oivalliset mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan eri puolilla maapalloa, aivan kuten hius- ja autoalallakin.

Rakennusalan lehtorit Olli Härmä ja Markku Narinen ovat olleet tyytyväisiä kansainväliseen yhteistyöhön
Rakennusalan lehtorit Olli Härmä ja Markku Narinen ovat olleet tyytyväisiä kansainväliseen yhteistyöhön

Rakennusalan lehtorit Olli Härmä ja Markku Narinen kertovat rakennusalan eroavaisuuksista Suomessa ja Hollannissa. Vaikka ala on sama, on jokaisella maalla sille ominaiset tavat toimia. Esimerkiksi

  • Hollannissa on enemmän kivirakentamista, Suomessa puu- ja elementtirakentamista
  • Peltikatto: Suomessa tehdään yleensä valmispellistä ja Hollannissa käsityönä
  • Hollannissa opiskellaan jo koulussa kattojen tekemistä erilaisista materiaaleista kuten kivestä, oljesta ja tiilestä. Suomessa mahdollisuudet ovat suppeammat, mutta Leppävaarassa on kokeiltu peltikaton asentamista rakennuspeltisepän linjalla
  • Suomessa työsuojelu on hyvin tarkkaa – kypärät ja veronumero on pakollisia kaikilla rakennustyömaalla, Hollannissa kypärää ei tarvita pientyömailla eikä veronumeroa ole

Vaikka osa Hollannissa käytettävistä rakennusmenetelmistä ja tyyleistä voisi toimia Suomessakin, ratkaisevat usein kustannukset. Jokaiselle maalle ominaisia valintoja ohjaavatkin usein kustannukset sekä ilmasto. Erovaisuudet maiden välillä lisäävät kansainvälisen toiminnan kiinnostavuutta. Se mitä Suomessa voi oppia, ei välttämättä Hollannissa opeteta ja toisinpäin.

Asunnot myydään vapailla markkinoilla

Espoon Henttaalla sijaitseva työmaa toimii rakennusosaston vetämänä oppimisympäristönä useiden alojen opiskelijoille. Rakennuksiin on jättänyt oman kädenjälkensä rakennusosaston lisäksi Omnian talotekniikka (lvi, sähkö ja putki) ja puupuoli. Omakotitalot valmistuvat vuoden 2017 puolella.

Henttaan rakennustyömaa

Omnia on pääkaupunkiseudun ainoa ammattiopisto joka tekee vielä omana tuotantona asuntoja, toimien itse rakennuttajana. Omnia ostaa tontin, teettää suunnitelmat ja hakee tarvittavat luvat. Tuon jälkeen opiskelijat alkavat rakentaa työnjohtajan ja ohjaajien opastamana. Asunnon valmistuessa, myydään se julkisilla markkinoilla uudelle omistajalle. Omnian tekemiä omakotitaloja on valmistunut jo aiemmin Leppävaaraan, Kiloon ja Miilukorpeen. Seuraava kohdekin on jo tiedossa: Kahdeksan talon tontti Pellaksessa.

Kohteet ovat hyviä ostajille ja uusille omistajille, sillä työmaalla jokainen työvaihe tarkistetaan huolella. Kohteissa tärkeintä ei olekaan kohteen valmistumisen nopeus vaan tulevien ammattilaisten oppiminen ja laadukas työn jälki.

Tutustu kansainvälisyyspalvelujen tarjoamiin mahdollisuuksiin
Mikäli kiinnostuit rakennusalan opinnoista, tutustu tarkemmin talonrakentajan ammattiin

Teksti ja kuvat: Terhi Hakkarainen

 

Kohtaaminen Omniassa – ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden suunnittelu

Sanna Lauslahti, Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen sekä hänen avustajansa Ville Virkkunen vierailivat Omniassa tiistaina 22.3. Vierailu tarkoitus oli tutustua ammatillisen koulutuksen nykytilaan ja peilata tulevaa hallituksen säästösuunnitelmiin. Vierailu alkoi tutustumisella opetustiloihin ja –tilanteisiin. Vihersalissa olivat meneillään valmistelut huhtikuussa pidettäviä SAKUstars-kulttuurikilpailuja varten. Opiskelijoiden mainostoimistossa istuivat audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat tietokoneiden ääressä ja kouluttaja Taavetti Lehtomäki esitteli työnäytteitä, joista monet myös liittyivät tuleviin SAKUstars-kisoihin. Seinällä oli malleja aineistoista, jotka ovat nyt tuotannossa mm. opasteita, kisapasseja, T-paitoja ja kisakassi. AV-viestinnän opintoja laajennetaan myös kokonaisvaltaiseen tapahtumatuotantoon. SAKUstars-kilpailujen projektipäällikkö Leena Wiikari arvioi, että yli 600 Omnian opiskelijaa on päässyt osana opintojaan osallistumaan kilpailujen järjestämiseen.

Omnia Myös opiskelijan työnhakutaitoihin kiinnitetään kurssilla huomiota. CV laitetaan kuntoon ja varmistetaan, että kirjallisen työhakemuksen teko onnistuu. Oma aktiivisuus on työnhaussa avainasemassa, toteavat opiskelijat. Ei työnantaja yleensä soittele perään, vaan on itse otettava yhteyttä.

Toisessa luokassa aikuisopiston merkonomiopiskelijat harjoittelivat PhotoShop-kuvankäsittelyohjelman käyttöä. Muutama heistä kertoi olevansa peruskoulun käynyt ja nyt suorittamassa ensimmäistä ammatillista tutkintoaan. Eräs opiskelija totesi, että aikaisempi ammatti aiheutti allergiaa ja nyt oli tavoitteena ”siisti sisätyö”. Vielä lähtiessä kuului takarivistä: ”Tämä on loistava koulu!”.

Seuraava tutustumiskohde oli Omnian tiloissa toimiva Studio Pomsi. Tähän ompelijoiden osuuskuntaan kuuluu yhteensä kymmenen jäsentä, jotka ovat opiskelleet ammatin Omniassa. Pomsilaiset tekevät sekä korjaustöitä että suunnittelevat ja toteuttavat yksilöllisiä asuja asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Osuuskunnan yhteisvoimin on toteutettu myös suurempia toimeksiantoja esim. teattereille tai museoille. Vaatetusalan opiskelijoita on jatkuvasti harjoittelijoina työssä oppimassa, kuten nytkin. ”Miten ylläpidätte ja kehitätte ammattitaitoanne”, uteli Sanna Lauslahti. ”Suoritan juuri pukeutumisneuvojan tutkintoa”, vastasi Nora Siivonen. Työpaikkaohjaajakoulutus on jo useilla ja pari osuuskuntalaista pääsi osallistumaan nk. Kolmas tie -hankkeeseen luovien alojen yrittäjille, joka toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. ”Se antoi meille uutta osaamista mm. taloudesta, markkinoinnista ja viestinnästä”.

Taloon tutustumisen jälkeen keskusteltiin ammatillisesta koulutuksesta yhdessä opiskelijoiden, ammattiopiston opettajien ja aikuisopiston kouluttajien kanssa. Teemoina olivat työelämälähtöiset oppimisympäristöt, opiskelijalähtöisyys ja opintojen henkilökohtaistaminen sekä osaamisperusteisuus ja opettajuuden muutos.

Ammattiopiston rehtori Maija Aaltola alusti ensimmäisen ajankohtaisen teeman koskien ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Ammatilliseen koulutukseen tulevat opiskelijat toivovat toiminnallisia menetelmiä. Työssä oppimisen rinnalla oppilaitoksessa oppiminen tapahtuu työsaleissa sekä asiakastöitä ja -projekteja tehden. Työpaikoilla opiskelun merkitys kuitenkin korostuu, kun pohditaan opiskelijoiden työllistymisen tukemista.

”Mitä toivotte lisää?”, kyseli Sanna Lauslahti opiskelijoilta. Yrittäjyysopintoja enemmän ja syvemmin, toivoi sähkö- ja automaatioalan opiskelija. Voisiko yritystoimintaa kokeilla enemmän esim. pop up -yrityksillä?

Arto Vehtari, joka on sekä opiskelijahallituksen jäsen että pelialan yrittäjä ja lähihoitajaopiskelija, mietti voisiko hänen osaamistaan yhdistää yritystoiminnassa. ”Hyvinkin”, innostui Sanna Lauslahti, ”erilaiset muistipelit ovat todennäköisesti tulossa osaksi kotihoitoa. Voisit yhdistää pelejä ja kotihoitoa itsenäisenä yrittäjänä.”

Opiskelu on nykyään entistä joustavampaa myös nuorten koulutuksessa. Apulaisrehtori Merja Puolakka kertoi alustuksessa opiskelijoille tarjottavista poluista. Keskustelussa mukana olleille opiskelijoille polut olivat tuttuja. Heistä lähes kaikki ovat valinneet aktiivipolun, eli toimivat opiskelijahallituksessa ja ryhmänedustajina tai tuutoreina. Yksilölliset polut ja henkilökohtaistaminen lisää ohjauksen tarvetta, totesivat opiskelijoiden lisäksi opettajat ja kouluttajat. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan ei kaikki vielä toimi optimaalisesti. Kun peruskoulun käyneet ja ylioppilaspohjaiset opiskelijat ovat samassa ryhmässä, osa heistä tuntee joutuvansa opiskelemaan uudelleen jo osaamiaan asioita tai heille tulee turhia hyppytunteja.

Opettaja Nina Alkula toi ratkaisuna yksilöllisiin polkuihin joustavan opetuksen mallin, jota on pilotoitu merkonomiopiskelijoiden koulutuksessa. ”Meillä kolme opettajaa vastaa noin 80 opiskelijan ohjaamisesta. Jokainen opiskelija etenee opinnoissaan omassa tahdissaan. Opetuksen sijasta suunnittelemme ja ohjaamme opiskelijoiden oppimista. Opiskelijat on ottanut tämän myötä aktiivisemman roolin, sen huomaa siitä, kun WhatsApp laulaa vielä myöhään illalla.” Opiskelijalähtöiset mallit vaativat opettajuudelta muutoksia. Suurimmat muutokset nähdään ohjaamisen lisääntymisenä sekä siinä, että opettajien välisen yhteistyön merkitys kasvaa.

”Mitä päättäjä voisi tehdä helpottamaan ammattiin valmistumista?”, kyseli Lauslahti. ”Työssäoppimispaikkoja ei aina ja kaikilla aloilla ole helppoa löytää, ” kertoi Paula Kataja. ”Koulutan mm. Terveydenhuollon osastonsihteereitä, joiden työnantaja on useimmiten HUS. Siellä ohjaus sujuu hienosti, ehkä myös siksi, että työnantajalle maksetaan korvausta. Voisiko jonkinlaista korvausta miettiä myös muille kuin sosiaali –ja terveysaloille. Se voisi sitouttaa työnantajia ja yrittäjiä?”, mietti Paula.

Omnia  Omnia

Sanna Lauslahti oli kiinnostunut myös mittareista, joilla työllistymistä seurataan. Todettiin, että tilastointi on hidasta ja tietoja saadaan vasta muutaman vuoden kuluttua. Toiveena on siis saada ajantasaisemmat työkalut opiskelijoiden työllistymisen seurantaan. Yhdessä todettiin, että moni kouluttaja kuitenkin seuraa ja tietää, miten omat opiskelijat työllistyvät. Todettiin myös, että yrittäjyyttä ja liiketaloutta pitäisi opettaa laajemmin kaikkien tutkintojen osana, sillä tarvetta osaamiselle on kaikkialla työelämässä.

”Haasteita on edelleen myös osaamisen tunnistamisessa”, totesi aikuisopiston rehtori Sirkka Wiman, ”opiskelijoita on rohkaistava tuomaan esiin osaamistaan”. Oppilaitokseen ei ole myöskään syytä jäädä enää, kun tutkinnon kriteerit täyttyvät. Silloin on aika siirtyä työelämään, jossa ammatillinen kehitys jatkuu. ”Omniassa opiskeluajat ovat lyhentyneet ja nykyinen opiskelijamäärään sidottu rahoitusta ei ole kannustava”, täydensi rehtori Maija Aaltola.

Keskustelutilaisuuden lopuksi Sanna Lauslahti totesi: ”Tämä oli loistava ja avoin keskustelu. Tehdään yhdessä opetusmaailmasta vielä parempi. Lähettäkää minulle viestiä, jos tulee vielä mieleen asioita, joita vielä haluatte jakaa.”