Opiskelijan asialla opiskelijoiden kanssa LOOK-työpajassa

Työpajapäivää piristämässä Omnian street taikurit ”MaitoSuklaa”

”Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on integroida ihmisiä yhteiskuntaan ja työmarkkinoille”, sanoo tutkijatohtori Antti Maunu. Maunun väite perustuu hänen vuoden 2016 tutkimukseensa: Yhteisöjen aika, ryhmäilmiö- malli ja sosiaalipedagogiikka ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimustuloksissa tiivistyy ryhmien tärkeys oppimisympäristöinä, sillä ne tukevat sosiaalisia taitoja ja valmiuksia.

”Sosiaaliset taidot ovat kuin vanhan maailman maanviljely- ja metsästystaidot: ne pitää osata riippumatta siitä millaisina ne kokee tai mitä mieltä niistä on.”

Maunu on tuonut esiin mm. blogi-julkaisuissaan reformin tavoitteita ja toisaalta opiskelijoiden näkemyksiä sekä näiden yhteensovittamisen haasteita. Maunun ajatuksia herättävän puheenvuoron saimme kuulla Omnian järjestämässä työpajapäivässä 23.5.2017. Päivä järjestettiin osana LOOK – luodaan onnistunut opiskelijakokemus – hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä, opiskelijahyvinvointia ja opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin.

Mitä tarkoittaa opiskelijan osallisuus opiskelijaprosessissa ja miten oppilaitos voi siinä olla apuna ja tukena?

Tätä kysyttiin mukana olleilta opiskelijoilta ja oppilaitosten henkilöstöltä. Vastauksissa tuli esille mm. seuraavaa:

  • Oppilaille mahdollisuus antaa palautetta ja saada palautetta
  • Vaihtoehtoja esim. oppimisympäristön suhteen
  • Mahdollisuus ohjata omaa opiskeluprosessia: suunnittelemalla opintopolkunsa ja seuraamalla opintojen edistymistä
  • Kannustava henkilöstö luo uskoa – nuori pystyy ja voi vaikuttaa
  • Opettajien läsnäolo
  • Kunnossa olevat rakenteet ja tasa-arvoiset käytänteet tukevat kaikkea toimintaa

Omnia keskittyy hankkeessa opiskelijoiden osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen kehittämällä opiskelijalähtöistä toimintakulttuuria. Hanketoiminta keskittyy Leppävaaran toimipisteeseen, jossa mm. pilotoidaan juhannusviikolla ”Opiskelupaikan vastaanottamispäivät”.

Opetushallituksen rahoittama LOOK – luodaan onnistunut opiskelijakokemus -hanke edistää ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Hanketta koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, jossa osatoteuttajina ovat Hyria koulutus Oy, Validia Ammattiopisto, Työtehoseura ry, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopisto ja Omnia.

Työpajapäivän asiakaspalvelun iloiset 1. vuoden merkonomi-opiskelijat: Emma, Iiris, Inka ja Mukeshimana
 

Opiskelijasta työntekijä – oppilaitoksilla ja työelämällä on sama tavoite

Hyvä Ohjaus Työpaikkaoppimisessa HOT 2 – tulkintafoorumissa kuunneltiin aidosti työelämää ja keskusteltiin työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyödyistä yrityksille.

”Työelämä tarvitsee osaajia, joilla on valmiudet oppia jatkuvasti uutta, kehittyä työelämän mukana ja uudistaa sitä.” – opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ammatillisen koulutuksen reformin tärkein sanoma oppilaitoksille on valmistaa opiskelijoita työntekijöiksi työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Opiskelijan tulee siis saada riittävä osaaminen ennen työelämään astumistaan. Tehtävän suorittamiseksi on otettava käyttöön uusia keinoja oppilaitosten ja työelämän välisen konkreettisen yhteistyön ja dialogin vahvistamiseksi.

HOT-tulkintafoorumi on yksi näistä uusista keinoista, jossa vuoropuhelua käyvät opettajat, työelämä, opiskelijat ja tutkijat. Omnia järjesti tämän vuotisen HOT 2 -tulkintafoorumin, jossa mm. seurattiin arjesta tuttuja ohjaustilanteita draaman keinoin, kilpailtiin parhaasta hissipuheesta, kuultiin työelämän odotuksia koulutukselle ja kokemuksia työssäoppimisen hyödyistä.

Työssäoppimisjaksot työelämässä toimivat ennakoivana rekrytointina

Yrityspaneelissa Lidlin Lauri Sipponen, LänsiAuton Jouko Hakkarainen, Infobasen Minna Ikäheimonen, Espoon kaupungin Kaarina Salonen ja PosiViren Sirpa Eklund.

Kaikilla toimijoilla on sama tavoite: saada opiskelijoista työntekijöitä ja tätä tulevaisuutta rakennetaan yhdessä. Työelämän tehtävä on kertoa millaiselle osaamiselle on tarvetta ja koulutusmaailman tulee vastata näihin tarpeisiin entistä nopeammin. ”Oppilaitoksen täytyy muuttua työelämälähtöiseksi.  Työpaikan ei pidä muuttua kouluksi”, markkinoi hissipuheessaan Omnia Koulutuksen rehtori Riikka-Maria Yli-Suomu.

Työelämän ohjaustaidot korostuvat kun työssäoppimisen määrä lisääntyy. Tulkintafoorumissa oltiin yhtä mieltä siitä, että ohjaamisen tulee olla organisaation läpileikkaava asia, niin työelämässä kuin oppilaitoksissakin. Esimerkiksi LänsiAutossa ohjaaminen on viety rakenteisiin saakka – kokeneemmat oppilaat ohjaavat uusia opiskelijoita.

Työssäoppimisen hyödyt työelämälle

Työssäoppiminen toimii ennakoivana rekrytointina, kertoo Lidlin Lauri Sipponen. Työnantaja pääsee näkemään opiskelijan osaamisen ja motivaation ennen virallista työsuhdetta. Työsopimus on helppo solmia kun tietää millaisen työntekijän on palkkaamassa. Yritykset saavat uutta näkökulmaa, kielitaitoa ja digitaalista osaamista, Sipponen jatkaa.

Opiskelijoiden miksi-kysymysten avulla työelämän omat prosessit tulevat näkyväksi, syventyvät ja kehittyvät, yrityspaneelissa todettiin.

HOT-tulkintafoorumi järjestettiin nyt toista kertaa. HOT-verkoston tavoitteena on syventää eri toimijoiden yhteisymmärrystä ja käytänteitä, jotta työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä Omnia Koulutus, Haaga-Helia ja Oppisopimuskummit. Ensi vuoden foorumi järjestetään Tampereen yliopistolla NeMo2-hankkeen toimesta.

 

Sami Juutisesta kuoriutui YLEn lavasteosaston harjoittelun päätteeksi toimitusjohtaja

Viidessä viikossa voi tapahtua vaikka mitä, kuten Sami Juutisen harjoittelujakso YLEllä osoitti: Työssäoppimisjakso alkoi lavasteosastolla, UMK:n finaalin lavasteet valmistuivat ja syntyi oma yritys. Kuulostaa helpolta, mutta miten Sami päätyikään tähän tilanteeseen?

Kokkina elantonsa ansainnut Sami tuli muutama vuosi takaperin elämäntilanteeseen, johon ilta- ja viikonloppupainotteinen työ ei enää sopinut. Puutyöt ja muut kädentaidot, kuten taidemaalaus täyttivät Samin vapaa-aikaa kokin töiden rinnalla, joten vaihtoehtoista alaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Elämänmuutos rohkaisi muuttamaan rakkaan puutyöharrastuksen ammatiksi.

Ennen puuseppä-opintojen aloittamista Samilla oli jo kokemusta alan töistä, kuten kahdesta kartanoprojektista, joissa tehtiin kaikki ulkolaudoituksesta sisätilan peilioviin. Jokainen työ on yksilöllinen ja vaatii oman taustatyönsä, mutta kokemus puun työstämisestä eri tarkoituksiin on myös tukenut toinen toistaan. Esimerkiksi ymmärrystä kalusteiden geometrisista rakenteista on pystynyt hyödyntämään lavasteiden teossa. Myös värien sävytuntemus ja tekniikka ovat olleet hyödyllisiä monissa projekteissa.

Ramppi valmistumassa UMK 2017-finaaliin.

Intohimo työhön on ajanut Samia määrätietoisesti eteenpäin. Selvä tahtotila oli päästä tekemään harjoittelu YLEn lavasteosastolla, jonne hän pääsikin haastattelun kautta. Aiempi työkokemus alalta on koulinut hänestä ammattimaista tekijää, luoden realistisen kuvan työskentelytavoista ja vaatimuksista, mikä varmasti edesauttoi paikan saamista.

Alkuvuoden TOP-jakso (työssäoppimisjakso) ajoittui UMK 2017 -finaalin paikkeille, jonka lavasteita Sami pääsi tekemään. Tämän vuoden UMK-finaali oli YLEllekin ainutlaatuinen, sillä se järjestettiin ensimmäistä kertaa isolla areenalla. Samin kädenjälki näkyi muun muassa Güntherin ja D’Sanzin esityksessä käytetyssä rampissa, lavan valkokankaan projisointikehikossa ja Zühlken esityksessä nähdyissä katulampuissa.

 

Güntherin ja D’Sanzin finaaliesityksessä nähty ramppi oli Samin käsialaa. (napsauta kuvaa ja katso esitys YLEareenasta)

Harjoittelun loppupuolella Samia kehotettiin perustamaan yritys, jotta yhteistyötä voitaisiin jatkaa. Seuraavana yönä nukkumisesta ei meinannutkaan tulla mitään, kun ajatus pyöri mielessä. Aamuun mennessä ajatus oli kirkas ja yritys valmis perustettavaksi. Nykyään Sami onkin opiskelijan lisäksi toimitusjohtaja omassa yrityksessään, jonka kautta hän on tehnyt useamman toimeksiannon mm. YLElle. Tällä hetkellä Sami kertoo tekevänsä kalusteita, lavasteita ja soittimia, mutta pystyy heittäytymään toisenlaisiinkin töihin, jos toive on.

Harjoittelu YLEllä loi uskoa tekemiseen ja luottamusta omaan ammattitaitoon. Työskentely puuseppien kanssa, joilla on yli 30 vuotta kokemusta alalta, oli Samista huikea kokemus ja oppimisen paikka. Vaikka usein ajatellaan, että harjoittelujaksot ovat oppimisen paikkoja opiskelijalle, on se sitä myös harjoittelupaikalle. Opiskelijat tuovat tuulahduksen uutta näkökulmaa mukanaan.

Sami teki UMK -finaalin esiintymislavan projisointikehikkoa, johon pingotettiin valkokangas.

Kiinnostaako puusepän työ? Haku koulutukseen on auki 20.2. – 24.4.2017

 

Shna Hamasaleh ja hentojen hiusten haasteet



Shna Hamasaleh osaa jo parturi-kampaajan työn, sillä hän toimi ammatissa synnyinmaassaan Irakissa. Päästäkseen ammattiinsa myös Suomessa, opiskelee hän nyt oppisopimuksella Omnian oppilashoitolassa Oppivat Kädet Aurinkokivessä.  Shna opettelee alan sanaston lisäksi, työtapoja sekä silkinpehmeiden hiusten tuomia haasteita. Suomen kielessä on edelleen oppimista, vaikka taito on jo huimasti kehittynyt.

Shna on kotoisin Irakista ja tuli Suomeen kolme vuotta sitten lapsensa kanssa.  Hän sai Suomesta turvapaikan ja täällä oli jo tuttuja, jotka auttoivat alkuun. Myös Omnian Irakista kotoisin oleva opinto-ohjaaja Imad Kawani on ollut upea tukihenkilö, kehuu Shnaa.

Shna Hamsalehin tavoitteena on saada suomalainen tutkintotodistus sekä parturi-kampaajan että kosmetologin ammatista. Pidemmän tähtäimen haave on oma salonki, mutta alkuun toimin ehkä tuolivuokralaisena ja kerään asiakaskantaa, suunnittelee Shna.

Suomen kieli on vaikeaa, mutta se on työssä ja yrittäjänä hallittava, jotta asiakaspalvelu sujuu. Schnaa käy nyt joko maanantai suomen kielen kurssilla ja välillä Omnian kirjaston nk. oppikopissa kieltä opiskelemassa. Työpaikalla kerrataan sanastoa päivittäisessä työssä työnohjaajan Raita Kaasalaisen kanssa.

Kampaajan työn eroista Suomessa ja Irakissa kysyttäessä, kertoo Shna, että eniten opettelua on ollut hiuslaadun kanssa. Suomalaisia hentoja, vaaleita hiuksia on käsiteltävä aivan eri tavoin ja miedommin ainein. Myös juhlakampauksissa on erilainen maku. Irakissa halutaan näyttävämpiä ja koristeellisempia kampauksia.

Raita Kaasalaisen ja Shna Hamasalehin yhteistyö sujuu nyt hyvin, vaikka kielimuuri tuotti aluksi vaikeuksia, kertoo Raita. Olemme oppineet kommunikoimaan keskenämme ja Shnan suomen kielen taito kehittyy kaiken aikaa.

Työni tavoitteena on kokonaisvaltainen kotouttaminen ja ammatillinen kasvu, toteaa Raita Kaasalainen. Ammatillinen sanasto on tärkeä osa työtä ja jo sen hallitseminen on Shnalle ison työn takana. Lisäksi pidän tärkeänä perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan, tasa-arvoon ja naisen asemaan.
Olen käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen, kertoo Raita. Lisäksi käytännön työ on opettanut paljon ja antanut työkaluja ohjaustyöhön. Olen myös perehtynyt aiheeseen lukemalla itse maahanmuuttajien kotouttamisesta.

Shnan ammattitaito on Espoossakin huomattu ja hänellä on jo kanta-asiakkaita, jotka haluavat tulla aina uudestaan. Alku Suomessa oli vaikeaa, mutta nyt minulla on täällä koti, työpaikka, ystäviä ja lapsella päiväkoti. Jonain päivänä on vielä se oma yrityskin, haaveilee Shna hymyillen.

Parturi-kampaajan koulutus

Oppisopimus

Yrittäjän ammattitutkinto

Hyvinvointi – ja kauneudenhoitopalvelut Omniassa

 

 

teksti ja kuvat: Kaisu Venho

 

 

Nuoret yrittäjät narikkapoikina Hakaniemessä

Liiketalouden opiskelijat Leppävaarasta ovat perustaneet syksyllä Consultec Ny:n, joka tuottaa erilaisia konsultointipalveluja yrityksille ja muille organisaatioille. 16.12.2016 Consultec Ny sai keikan Helsingin Hakaniemestä kun AMKE Ry tarvitsi apua aulapalveluihin sekä tarjoiluun tupaantuliaisiinsa. Leppävaarasta oli kaksi eri NY-yritystä hoitamassa näitä palveluja 70 henkilölle.

Poikien mielestä toimiminen narikkapoikina oli hauskaa ja uutta. Ainoa miinus jonka he keksivät oli se että kun kaikki vieraat olivat saapuneet aika kävi hiukan tylsäksi.

Kokemuksen puolesta narikkapoikina toimiminen oli kivaa ja uutta ja opimme paljon, koska olimme aktiivisesti mukana jo tilaisuuden suunnittelussa. Olisimme kiinnostuneita tekemään sen uudestaankin. Vaikutimme itse muun muassa siihen missä eteispalvelut tilaisuudessa toimivat.

Kuvassa: Hirsi Farah, Anton Qaraman, Iskander Dzadzamiya, Daniel Mattsson, Ensar Djulan
Kuvassa: Hirsi Farah, Anton Qaraman, Iskander Dzadzamiya, Daniel Mattsson, Ensar Djulan

Teksti: Daniel Mattsson

Kuva: Eija Tiihonen

 

Layla Fakoor työskentelee Jupperin koulun keittiössä ja ihastui suomalaiseen kalakeittoon

Layla Fakoor tulee hymyillen vastaan Jupperin koulun keittiön ovella. Koulu on yksi Espoo Catering Oy:n toimipisteistä ja keittiö hoidetaan kolmen työntekijän voimin: ruokapalveluesimies, kokki ja ruokapalvelutyöntekijä, joka on Leyla. Hänen nykyinen pestinsä on äitiyslomasijaisuus, jonka jatkosta tiedetään tammikuussa 2017, kun äitiyslomalainen ilmoittaa omista suunnitelmistaan.

Layla on kotoisin Iranista ja valmistunut Omniassa kokiksi vieraskielisten koulutusryhmässä, joita kouluttaja Liisa Tähkälä on ohjannut jo monia. Monikulttuurisissa kokkiluokissa on aina ollut hyvä meininki ja hymyt herkässä. Suomen kielen opetus ja ammattisanasto on osa koulutusta, kertoo Tähkälä.

layla-fakoor_1
Nämä kokkiryhmät valmistavat ruoan Omnian henkilöstöruokalaan. Silloin tällöin siellä järjestetään teemaviikkoja opiskelijoiden omista ruokakulttuureista ja suomalaisiakin ruokia muokataan ja maustetaan välillä eri tavoin. Henkilöstö on mielissään ja palvelu aina hymyilevää ja kohteliasta, kertoo Tähkälä palautteesta.

Layla on ollut Suomessa noin kahdeksan vuotta. Ensimmäiset vuodet hän asui Kaarinassa ja kävi jo siellä suomen kielen kurssilla. Espoossa hän on asunut noin viisi vuotta yhdessä miehensä ja 7-vuotiaan poikansa kanssa.   Layla on toiminut kotimaassaan englannin kielen opettajana, mutta ei ole voinut Suomessa työllistyä vastaaviin tehtäviin. Hän on ollut aina kiinnostunut ruoasta ja leivonnasta ja toiminut jo Iranissa leipuri-kondiittorina ja keittiötyössä. Omnian vieraskielisille tarkoitetun kokkikoulutuksen hän löysi Internetin kautta ja hakeutui keskusteltuaan Omnian opinto-ohjaaja Imad Kawanin kanssa.

layla-fakoor_sirpa-pennanen_1

Layla Fakoor oli jo koulutuksen aikana työssäoppimassa Jupperin koululla ja yhteistyö sujui hyvin, kehuu ruokapalveluesimies Sirpa Pennanen.  Hän muisti Laylan sekä hänen positiivisen ja myönteisen asenteensa, kun äitiyslomasijaisuus tuli ajankohtaiseksi. Sirpa Pennasen ohjauksessa on ollut muitakin maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Kokemukset ovat positiivisia, vaikka hieman enemmän ohjausta yleensä tarvitaan juuri puutteellisen kielitaidon takia.

Layla Fakoor kertoo viihtyvänsä koulun keittiössä. Lasten kanssa on ihana tehdä töitä, palautetta tulee spontaanista ja yleensä se on positiivista. ”Ei suomalainen ruoka, niin kovin erilaista ole kotimaahani verrattuna, mutta mausteita voisi käyttää hieman rohkeammin”, tuumii Layla, ” joitakin kotimaan vihanneksia ja mm. pähkinöitä kaipaan”.  Kalakeitto on suomalainen herkku, johon Layla on vasta täällä tutustunut ja ihastunut. Hän on jo tarjonnut sitä myös sukulaisille Iranissa käydessään.

Layla viihtyy Suomessa ja arvostaa turvallista, rauhallista maata, jossa on hyvä kasvattaa lapsia. Ystäviäkin on Suomesta löytynyt mm. Omnian kokkikurssilta ja pojan koulun kautta.

Espoo Catering faktat:

Jupperin koulussa valmistetaan lounas 600 asiakkaalle päivittäin. Omassa koulussa heistä ruokailee 400 ja 200 asiakkaan ruoka toimitetaan Jupperin koulun esi- ja ykkösluokille, sekä Jupperin päiväkotiin.

Espoo Catering on Kaupungin omistamana yhtiö, joka tuottaa catering-palveluja lukuisissa keittiössä Espoon kaupungin koulujen, päiväkotien, hoivakotien ja seniorikeskusten asiakkaille sekä kaupungin henkilöstölle noin 500 ammattilaisen voimin.
Karakallio.

Kokkikoulutus Omniassa

Espoo Catering

Teksti ja kuvat Kaisu Venho

 

Tunnetko sinä nuoren, joka jäi kotiin?

Kotona on turha notkua, kun nuorten työpajoilla on vaikka kuinka paljon kavereita, tekemistä, tuunattavaa, opittavaa – pajalla on tosi mageeta ja sinne voi hakeutua aina!

Omnian Nuorten työpajat on nyt koottu samaan rakennukseen Espoon Viherlaaksoon, vain taidepaja jäi Kirkkonummelle. Tänään pajoilla oli avointen ovien päivä. Jokaisena tiistaina klo 14 – 15 järjestetään pajoilla tutustumiskierros, jolloin kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan toimintaan.

Tämän päivän tunnelmia Kuusiniementieltä:

pajat_9-12-1

 

Autopajalla kuusi pajanuorta ja yksi oppisopimuskoulutettava huoltavat, korjaavat ja sekä pesevät autoja. Omakin autoni ajoi paluumatkan putipuhtaana.

 

Ruokapalvelupajalla tuoksuvat jouluiset mausteet ja kiirettä pitää, sillä Finnsin joulumyyjäisiin 10.12. on tavoitteena toimittaa 30 kakkua.
pajat_9-12-2

Iris Pöyrä pitää välivuotta ylioppilaaksitulon jälkeen. Hän haaveilee taidekasvattajan urasta, mutta opiskelupaikkaa ei ole vielä hellinnyt. Nyt hän kirjailee tekstiilitaulua, jonka on tarkoitus pian koristaa pajojen ruokalan taideseinää.

pajat_9-12-3pajat_9-12-4

 

Puu- ja kunnostuspajalle mahtuisi vielä muutama opiskelija mukaan, toteaa työpajaohjaaja Mia Artoma. Puupajalla tehdään erilaisia kunnostus- ja maalaustöitä, huonekalujen korjausta ja on mm. rakennettu leikkimökkejä. Nyt on tilauksessa myös kanala, ja totta tosiaan Espooseen. Verhoilut tekee tarvittaessa tekstiilipaja, jossa on juuri nyt 7 oppilasta.

pajat_9-12-5

pajat_9-12-7

 

Jemina Nyman on pajalla tänään viimeistä päivää ja aloittaa ensi viikolla työt Laajalahden päiväkodissa. Jemina on valmistunut merkonomiksi, mutta tuli pajalle elokuussa, kun ei löytänyt työpaikkaa. Nyt hän vielä viimeistelee portfoliotaan pajalla oppimistaan taidoista.

 

pajat_9-12-8

 

Kuvassa keskellä työpajapäällikkö
Veijo Wienkoop, hänen vieressään työpajaohjaajat Mia Artoma ja Jarmo Ristimäki.

 

 

 

Ohjaajat kertovat, että moni tulee nuorten pajoille TE-toimiston kautta, jotkut esim.Valma-koulutuksen kautta.  Jos sopivan pajan valinta on aluksi vaikeaa, saa nuori valmistavassa pajassa arjen ja elämän hallinnan taitoja sekä saa varmuutta itselle sopivan alan valintaan. Valmistavan jakson tavoitteet määritellään yksilöllisesti.  Eri aloihin tutustuminen on nyt entistä helpompaa, kun kaikki pajat ovat saman katon alla.

Pajalla voi myös valmistua ammattiin oppisopimuskoulutuksessa. Niko Nieminen suorittaa juuri audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoa, osaamisaloina kuvaaminen ja valaistus. Hän toimii alansa pajoilla myös varaohjaajana silloin kun varsinainen ohjaaja on poissa.

pajat_9-12-9

pajat_9-12-10

Jouluisia ja lämpimiä pajapaketteja on saatavilla myös Finnsin joulumyyjäisistä huomenna.

Linkki: Nuorten työpajat

Teksti ja kuvat: Kaisu Venho

 

Todistus on vain yksi tulos opiskelusta

kuva: Teija Hakala

Kirjoitan tätä tekstiä lukuvuoden päättyessä, kevään valmistumisjuhlien jälkeen. Näissä juhlissa tuhat ammattiopiston opiskelijaa sai opintonsa päätökseen. Tuhat erilaista opiskelupolkua, tuhat erilaista tarinaa opiskelusta sekä tuhat erilaista suunnitelmaa ja haavetta tulevaisuudesta. Juhlissa kuultiin myös toinen toistaan parempia valmistuvien puheita. Kiitos Oula Peltola, Milla Laine, Markus Merikari, Jami Lindfors, Novita Daeli, Miika Ojala, Emmi Ukkonen (ylhäällä kuvassa), Tommi Mäntysalo ja Paula Härmä.  

Katsellessani ja kuunnellessani näitä rohkeita valmistuvia nuoria, mieleeni tuli ajatus, että tämä tunnelma ja nämä ajatukset on aivan pakko jakaa.   

 

”Kiitos opettajille, että olemme saaneet opiskella yksilöinä”
Ammatillista koulutusta kehitetään koko ajan yksilöllisemmäksi. Opiskelijat voivat valita erilaisia polkuja. Opiskelijan lähtökohdat ja tavoitteet vaikuttavat opiskeltaviin asioihin, menetelmiin ja opiskeluaikaan. Opiskelija on mukana suunnittelemassa opetusta. Valmistuvan opiskelijan puheessa sanat, ”Kiitos, että olemme saaneet opiskella yksilöinä” vahvistivat ajatuksiani siitä, että opetus on jo kehittynyt oikeaan suuntaan. Opiskelun tulee tukea opiskelijakohtaisesti tutkinnon suorittamista, työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. Yksilöllisempi koulutus vaatii muutosta opetuksen järjestelyihin ja opettamiseen, mutta myös opiskeluun. Muutoksen myötä palkkiona on luvassa lisää motivaatiota!

”Omnia on ollut ensimmäinen koulu, jossa minua ei ole kiusattu”
Turvallinen oppimisympäristö on oppimisen edellytys. Turvallisuus liittyy fyysisiin puitteisiin, mutta vahvasti myös oppilaitoksen ilmapiiriin. Omniassa yhteisöllisyyteen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota. Lisäksi opiskelijahallitus on kampanjoinut näkyvästi kiusaamisen ehkäisemiseksi. Omniassa erilaisuus on itsestäänselvyys ja se tuleekin nähdä vahvuutena. Yksilöllisyys ja yksilölliset opiskelupolut eivät saa vaikuttaa siihen, ettei opiskeluaikana voisi kokea kuuluvansa ryhmään. Kun valmistuva opiskelija toi puheessaan rohkeasti koko juhlayleisön edessä esille, että Omnia on ollut ensimmäinen koulu, jossa häntä ei ole kiusattu ja nyt hänellä on rohkeutta lähteä kohti uusia haasteita, niin koin, että jotain suurempaa kuin tutkintotodistus on saavutettu. Me jokainen olemme vastuussa siitä, että Omniassa on hyvä olla, opiskella ja työskennellä.

”Opiskelukavereita tulee ikävä, mutta verkosto säilyy”
Oppilaitoksessa ja työelämässä ei pärjää yksin. Toimintamallit perustuvat yhä enemmän tiimityöhön ja yhdessä tekemiseen yksilösuoritusten sijasta. Elämässä tulee aina eteen tilanteita, joissa kaverille kilauttaminen auttaa eteenpäin tai ainakin helpottaa oloa. Opiskeluaikana on hyvä mahdollisuus oppia yhteistyötaitoja, tutustua uusiin ihmisiin ja luoda omaa verkostoaan. Lähes kaikissa valmistuvien opiskelijoiden puheissa nousi esille erityisesti oman opiskeluryhmän merkitys opiskelun aikana. Yhdessä koetut asiat sekä ilot että surut yhdistävät opiskelijoita toisiinsa. Valmistumisen aiheuttaman eron ja ikävän sijasta päällimmäisenä mielessä on kuitenkin tieto siitä, että ystävyys jatkuu ja luotu verkosto säilyy. Merkittävä joukko valmistuvista työllistyy työssäoppimispaikkaansa. Työelämässä verkottuminen, omien vahvuuksien löytäminen ja työllistyminen kannattaakin ottaa opetuksen ja opiskelun yhdeksi tärkeimmiksi tavoitteiksi.

”Ymmärrän nyt, ettei yksikään opiskelupäivä ole ollut turha”
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät kaikkiin tutkintoihin. Niiden merkitys osana ammatillista koulutusta vahvistuu koko ajan. Ammatit muuttuvat, kansainvälisyys ja digitaalisuus lisääntyy. Yhä useampi työllistää itse itsensä. Todennäköistä on, ettei ammattiin valmistuva ole töissä samassa työpaikassa tai ainakaan samassa työtehtävässä koko työikäänsä. Eräs valmistuva kertoi puheessaan, että oli opiskeluaikanaan kokenut joitain opiskelupäiviä täysin turhiksi, mutta nyt valmistuttuaan hän ajatteli, ettei yksikään päivä ollut ollut kuitenkaan turha. Ammattilaiseksi kasvu vaatii paljon muutakin kuin perinteistä asioiden opettelua opettajan johdolla. Opiskelujen aikana tärkeintä oppia asenne työn tekemiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Ammatillinen kasvu vaatii aikaa.

Opiskelijat, muistakaa hyödyntää opiskeluaikanne hyvin
Tutkintotodistus on loppuelämän arvopaperi, mutta samalla myös osoitus siitä, että pystyy saavuttamaan tavoitteeksi asetetun päämäärän.  Mitä muita tavoitteita te opintojanne jatkavat ja uudet opiskelijat asetatte? Omniassa ja muissa arjen ympäristöissä teillä on lukematon määrä mahdollisuuksia itsenne kehittämiseen. Hyödyntäkää opiskeluaikanne mahdollisimman hyvin!

Teille valmistuneille toivotan vielä kerran onnea – tutkinto on nyt valmis, mutta oppiminen jatkuu!  

 

Hyvää kesää!

Maija Aaltola
rehtori
Omnian ammattiopisto

 

 

Kv-kaupan opiskelijat vierailivat DHL:n logistiikkakeskuksessa

DHL_2

Ikkunasta on suora näkymä kiitotie kolmoselle josta lentokoneet nousevat ja laskevat kohti määränpäätä. Keskeinen sijainti lentokentän kupeessa luo fiiliksen globaalista toiminnasta. Käynnissä on vierailu DHL:n logistiikkakeskuksessa Vantaalla jonne Omnian liiketalouden opiskelijat pääsivät käymään.

Kansainvälisen kaupan ryhmälle kerrottiin kansainvälisen logistiikkayrityksen toiminnasta. Vierailuun kuului yrityksen esittelyä sekä opastettu kierros logistiikkakeskuksessa. Tämän kaltaiset yritysvierailut ovat tärkeä osa opintoja, sillä niillä konkretisoituu tunneilla opitut asiat. Työelämä tulee tutuksi ja nuoret näkevät vaihtoehtoisia tulevaisuuden työpaikkoja.

DHL_4

Maailmanlaajuinen yritys kuljettaa päivittäin miljoonia lähetyksiä ympäri maailmaa. Oli kyseessä pikakirje, teollisuuden varaosia, verkkokauppa-ostos tai konttikuorma sahatavaraa – yritys kuljettaa. Asiakkaan nopeisiin tarpeisiin vastaaminen mahdollistuu globaalilla verkostolla joka toimii paikallisesti kohdemaissa. Kuljetuksia tehdään kaikilla kuljetusmuodoilla maa-, lento-, meri- ja rautateitse.

Logistiikan kansainväliset kuljetuspalvelut ovat erinomaisia näyteikkunoita kaupan vientiin ja tuontiin – niissä pääsee näkemään konkreettisesti, mitä tapahtuu kun tavara ylittää kansallisen rajavyyhdin. Mitä ja miten tullausasiakirjat valmistellaan ja mistä ja miten tehdään viranomaisilmoitukset? Onneksi kuluttajan ei tarvitse näissä olla kovinkaan syvällä, sillä ammattilaiset hoitaa tarvittavat proseduurit.

Logistiikan näkökulmasta viennin ja tuonnin on hyvä olla tasapainossa keskenään. Kun Suomesta viedään vaikka täysi rekkakuorma Saksaan Frankfurtiin ja saadaan rekalle lähistöltä paluukuorma takaisin Suomeen, on tilanne optimaalisin: kalusto ja verkosto ovat tehokkaassa käytössä, kustannukset ovat mahdollisimman matalalla ja ympäristövaikutukset samoin.

DHL_1

Liiketalouden merkonomiopiskelijat voivat opiskelujen alkaessa toivoa suuntautumislinjaa oman kiinnostuksen pohjalta. Kansainvälisen kaupan lisäksi vaihtoehtoja ovat asiakaspalvelu ja myynti sekä talouspalvelut.

Kiinnostuitko liiketalouden opinnoista? Lue lisää

Tutustu huolinta-alaan

Teksti ja kuvat: Terhi Hakkarainen