Autoalan perustutkintoon hakeville uudenlainen mahdollisuus: Lyhennä jatko-opintoja AMK:ssa jopa 1½ vuodella

autoala

Omnian autoalan perustutkintoon hakevat voivat valita opintopolukseen ammattikorkeakoulupolun josta hyötyy konkreettisesti. Perustutkinnon suorittanut opiskelija voi päästä Metropolian ajoneuvotekniikkaan ilman pääsykoetta avoimen AMK:n kautta. Lisäksi ammattikorkeakouluopinnot lyhenevät 60 opintopisteellä, eli noin vuoden opinnoilla.

Omnian ja Metropolian yhteistyöllä pyritään tukemaan motivoituneita ammattilaisia alansa huipulle. Helpottamalla siirtymää toisen asteen opinnoista ammattikorkeakouluopintoihin halutaan kannustaa autoalan osaamisen syventämistä ja samalla nopeuttaa työelämään siirtymistä.

Autoalan perustutkinnon suorittaneilla on hyvät kädentaidot, käytännön kokemusta sekä autoalan tuntemusta, mikä on suuri etu ammattikorkeakouluopinnoissa. Yhteistyö koskee ajoneuvoasentajia Omnian autoalan perustutkinnossa autotekniikan osaamisalalla.

Käytännössä ammattikorkeakoulupolku tarkoittaa sitä, että osana perustutkintoa suoritetaan ammattikorkeakouluopintoja 60 opintopisteen edestä. Näin ollen opiskelija pystyy hyväksi lukemaan opinnot siirtyessään ammattikorkeakouluopintoihin. Näin ollen AMK:n ajoneuvotekniikan opintojen kesto lyhenee neljästä vuodesta kolmeen vuoteen.

Kyseessä on Omnian ja Metropolian pilottihanke, jonka valmistelu aloitettiin syksyllä 2015.

Tutustu autoalan perustutkintoihin.

Valitse oma polkusi ja kysy lisää ammattikorkeakoulupolusta InfoOmniasta.

Lisätietoja kokeilusta:
Heikki Nurmela, ajoneuvo- ja kuljetustekniikan lehtori, Omnia heikki.nurmela (a) omnia.fi
Heikki Parviainen, autotekniikan lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu, heikki.parviainen (a) metropolia.fi

 

Tunnetko sinä nuoren, joka jäi kotiin?

Kotona on turha notkua, kun nuorten työpajoilla on vaikka kuinka paljon kavereita, tekemistä, tuunattavaa, opittavaa – pajalla on tosi mageeta ja sinne voi hakeutua aina!

Omnian Nuorten työpajat on nyt koottu samaan rakennukseen Espoon Viherlaaksoon, vain taidepaja jäi Kirkkonummelle. Tänään pajoilla oli avointen ovien päivä. Jokaisena tiistaina klo 14 – 15 järjestetään pajoilla tutustumiskierros, jolloin kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan toimintaan.

Tämän päivän tunnelmia Kuusiniementieltä:

pajat_9-12-1

 

Autopajalla kuusi pajanuorta ja yksi oppisopimuskoulutettava huoltavat, korjaavat ja sekä pesevät autoja. Omakin autoni ajoi paluumatkan putipuhtaana.

 

Ruokapalvelupajalla tuoksuvat jouluiset mausteet ja kiirettä pitää, sillä Finnsin joulumyyjäisiin 10.12. on tavoitteena toimittaa 30 kakkua.
pajat_9-12-2

Iris Pöyrä pitää välivuotta ylioppilaaksitulon jälkeen. Hän haaveilee taidekasvattajan urasta, mutta opiskelupaikkaa ei ole vielä hellinnyt. Nyt hän kirjailee tekstiilitaulua, jonka on tarkoitus pian koristaa pajojen ruokalan taideseinää.

pajat_9-12-3pajat_9-12-4

 

Puu- ja kunnostuspajalle mahtuisi vielä muutama opiskelija mukaan, toteaa työpajaohjaaja Mia Artoma. Puupajalla tehdään erilaisia kunnostus- ja maalaustöitä, huonekalujen korjausta ja on mm. rakennettu leikkimökkejä. Nyt on tilauksessa myös kanala, ja totta tosiaan Espooseen. Verhoilut tekee tarvittaessa tekstiilipaja, jossa on juuri nyt 7 oppilasta.

pajat_9-12-5

pajat_9-12-7

 

Jemina Nyman on pajalla tänään viimeistä päivää ja aloittaa ensi viikolla työt Laajalahden päiväkodissa. Jemina on valmistunut merkonomiksi, mutta tuli pajalle elokuussa, kun ei löytänyt työpaikkaa. Nyt hän vielä viimeistelee portfoliotaan pajalla oppimistaan taidoista.

 

pajat_9-12-8

 

Kuvassa keskellä työpajapäällikkö
Veijo Wienkoop, hänen vieressään työpajaohjaajat Mia Artoma ja Jarmo Ristimäki.

 

 

 

Ohjaajat kertovat, että moni tulee nuorten pajoille TE-toimiston kautta, jotkut esim.Valma-koulutuksen kautta.  Jos sopivan pajan valinta on aluksi vaikeaa, saa nuori valmistavassa pajassa arjen ja elämän hallinnan taitoja sekä saa varmuutta itselle sopivan alan valintaan. Valmistavan jakson tavoitteet määritellään yksilöllisesti.  Eri aloihin tutustuminen on nyt entistä helpompaa, kun kaikki pajat ovat saman katon alla.

Pajalla voi myös valmistua ammattiin oppisopimuskoulutuksessa. Niko Nieminen suorittaa juuri audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoa, osaamisaloina kuvaaminen ja valaistus. Hän toimii alansa pajoilla myös varaohjaajana silloin kun varsinainen ohjaaja on poissa.

pajat_9-12-9

pajat_9-12-10

Jouluisia ja lämpimiä pajapaketteja on saatavilla myös Finnsin joulumyyjäisistä huomenna.

Linkki: Nuorten työpajat

Teksti ja kuvat: Kaisu Venho

 

Kiltamainen toiminta tuo opetuksen henkilökohtaisemmaksi – sähköisesti

Omnian Heikki Nurmelan (vas.) ja Harri Kullbergin (oik.) välissä kiltakoulumallin kehittäjä-opettaja Jari Välkkynen. Kuva: Esko Lius
Omnian Heikki Nurmelan (vas.) ja Harri Kullbergin (oik.) välissä kiltakoulumallin kehittäjä-opettaja Jari Välkkynen. Kuva: Esko Lius

Keskiajalla kilta on tarkoittanut ammatinharjoittajien yhteenliittymää. Termiä on käytetty erityisesti käsityöläisammattien yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien mallissa kiltakoulu on opetuksessa hyödynnettävä tapa opettaa ja oppia: opettaja on valmentajan ja kisällin asemassa, oppilas oppipoikana ja tutorina muille oppilaille. Älypuhelimet ja padit otetaan oppimisen avuksi – videoita, kuvia ja ohjeistuksia hyödynnetään tilanteen ja tarpeen mukaan.

Omniaan perustettiin helmikuussa Autokilta Original Espoo. Kiltakoulua vetävät ajoneuvo- ja kuljetustekniikan lehtori Heikki Nurmela sekä myynnin ja markkinoinnin opettaja Harri Kullberg. Kiltakoulun ytimessä on yhteisön luominen, johon halutaan kuulua ja johon kuulumista tunnustetaan killan tunnisteilla. Ensimmäinen kunkin alan perustettu kilta saa omaan tunnisteeseensa merkinnän original. Käytännössä tarkoittaen, että original kilta on arvioimassa uusien kiltojen hyväksymistä.

Miten opetus sitten on muuttunut Autokillan myötä?

Autokilta Original Espoo

Omniassa neljä vuotta ollut Nurmela omaa monipuolisen taustan erilaisista autoalan hommista: pikkupoikana hän oli mukana isän autokorjaamossa verstashommissa, myöhemmin Orionin tehdaspalvelun konepajalla, Kutterin linja-autotehtaalla, autoasentajana, korinkorjaajana, autokorjaamon työnjohtajana, autovahinkotarkastajana ja teknisenä asiantuntijana autokorjaamolaitteiden maahantuojalla. Ennen Omniaa Nurmela oli Variassa, jossa sähköiset työkalut ja sosiaalinen media olivat keskeinen osa työtä.

Kiltamainen toimintatapa onkin Nurmelan mukaan hänellä sisäsyntyistä, joka on vain saanut nyt virallisen statuksen. Ennen kaikkea yrittäjämäinen asenne ja toiminta kuuluvat siihen. Käytännössä Nurmelalla on laajempi työkalupakki käytössä kuin ennen Autokiltaa. Työkalujen joukosta löytyy lisää sähköisiä ja sosiaalisen median välineitä kuten blogeja ja videoita. Välineet eivät ole itsetarkoitus vaan niitä käytetään ryhmän, henkilön ja tilanteen mukaan.

Opetussuunnitelma on täysin sama, mutta opettajat saavat kiltakoulusta ideoita suunnitelman opetuksen toteutukseen. ”Samaan maaliin päästään montaa eri tietä”, sanoo Nurmela. Autokilta hakee vielä muotoaan, mutta tärkeintä on hyviin oppimistuloksiin pääseminen.

Harva autoasentajakaan pystyy enää työssä välttämään asiakaspalvelutaitoja tai sosiaalista mediaa. Asiakaspalvelutaidot tulevat laajenemaan, esimerkiksi Volvon ja Bilian asentajat ovat suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Takuukäsittelyssä asentajien pitää liittää mukaan valokuvia ja mahdollisesti videota. Lisäksi testerit ja muutkin toimivat nykyään lähes pelkästään verkkopohjaisena.

Autokilta oli mukana American Car Showssa tänä keväänä, jossa oli oppilaita tekemässä asiakaspalvelu-suoritustaan. Tapahtuma oli menestys ja sen yhteydessä toteutettu some-kampanja, joka tavoitti 10 000 ihmistä. Nurmela kertookin, tapahtumaan mennään uudestaan ensi vuonna. Nyt haussa on jokin mielenkiintoinen projekti (auto) tapahtumaa silmällä pitäen.

Taustaa

Kiltakoulut-toimintamalli syntyi nykyiseen muotoonsa opetushallituksen oppimisympäristöhankkeesta joka starttasi vuonna 2012. Toimintamallia oli synnyttämässä ammatillisen koulutuksen järjestäjät Koulutuskeskus Tavastia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Salon seudun ammattiopisto, Tampereen seudun ammattiopisto sekä Oulun seudun ammattiopisto. Alun perin kiltakoulumallin on kehittänyt Tavastian opettaja Jari Välkkynen.

Kiltakoulumalli yhdistää, kehittää ja levittää hyviä opetuskäytänteitä yli oppilaitosrajojen. Se helpottaa vertaisoppimisen ja sosiaalisen median ottamista osaksi päivittäistä opetusta. Aktiiviset ammatin opiskelijat hankkivat somea ja mobiilia hyödyntäen vahvan ammattitaidon ja työelämävalmiudet. Kiltakouluja on mm. asentajakilta, keikkailu, matkailukilta, metallikilta ja opettajakilta.

Tutustu Autokilta Original Espoon Facebook-sivuihin ja YouTube-kanavaan

 

Teksti: Terhi Hakkarainen ja Esko Lius
Kuva: Esko Lius