Todistus on vain yksi tulos opiskelusta

kuva: Teija Hakala

Kirjoitan tätä tekstiä lukuvuoden päättyessä, kevään valmistumisjuhlien jälkeen. Näissä juhlissa tuhat ammattiopiston opiskelijaa sai opintonsa päätökseen. Tuhat erilaista opiskelupolkua, tuhat erilaista tarinaa opiskelusta sekä tuhat erilaista suunnitelmaa ja haavetta tulevaisuudesta. Juhlissa kuultiin myös toinen toistaan parempia valmistuvien puheita. Kiitos Oula Peltola, Milla Laine, Markus Merikari, Jami Lindfors, Novita Daeli, Miika Ojala, Emmi Ukkonen (ylhäällä kuvassa), Tommi Mäntysalo ja Paula Härmä.  

Katsellessani ja kuunnellessani näitä rohkeita valmistuvia nuoria, mieleeni tuli ajatus, että tämä tunnelma ja nämä ajatukset on aivan pakko jakaa.   

 

”Kiitos opettajille, että olemme saaneet opiskella yksilöinä”
Ammatillista koulutusta kehitetään koko ajan yksilöllisemmäksi. Opiskelijat voivat valita erilaisia polkuja. Opiskelijan lähtökohdat ja tavoitteet vaikuttavat opiskeltaviin asioihin, menetelmiin ja opiskeluaikaan. Opiskelija on mukana suunnittelemassa opetusta. Valmistuvan opiskelijan puheessa sanat, ”Kiitos, että olemme saaneet opiskella yksilöinä” vahvistivat ajatuksiani siitä, että opetus on jo kehittynyt oikeaan suuntaan. Opiskelun tulee tukea opiskelijakohtaisesti tutkinnon suorittamista, työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. Yksilöllisempi koulutus vaatii muutosta opetuksen järjestelyihin ja opettamiseen, mutta myös opiskeluun. Muutoksen myötä palkkiona on luvassa lisää motivaatiota!

”Omnia on ollut ensimmäinen koulu, jossa minua ei ole kiusattu”
Turvallinen oppimisympäristö on oppimisen edellytys. Turvallisuus liittyy fyysisiin puitteisiin, mutta vahvasti myös oppilaitoksen ilmapiiriin. Omniassa yhteisöllisyyteen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota. Lisäksi opiskelijahallitus on kampanjoinut näkyvästi kiusaamisen ehkäisemiseksi. Omniassa erilaisuus on itsestäänselvyys ja se tuleekin nähdä vahvuutena. Yksilöllisyys ja yksilölliset opiskelupolut eivät saa vaikuttaa siihen, ettei opiskeluaikana voisi kokea kuuluvansa ryhmään. Kun valmistuva opiskelija toi puheessaan rohkeasti koko juhlayleisön edessä esille, että Omnia on ollut ensimmäinen koulu, jossa häntä ei ole kiusattu ja nyt hänellä on rohkeutta lähteä kohti uusia haasteita, niin koin, että jotain suurempaa kuin tutkintotodistus on saavutettu. Me jokainen olemme vastuussa siitä, että Omniassa on hyvä olla, opiskella ja työskennellä.

”Opiskelukavereita tulee ikävä, mutta verkosto säilyy”
Oppilaitoksessa ja työelämässä ei pärjää yksin. Toimintamallit perustuvat yhä enemmän tiimityöhön ja yhdessä tekemiseen yksilösuoritusten sijasta. Elämässä tulee aina eteen tilanteita, joissa kaverille kilauttaminen auttaa eteenpäin tai ainakin helpottaa oloa. Opiskeluaikana on hyvä mahdollisuus oppia yhteistyötaitoja, tutustua uusiin ihmisiin ja luoda omaa verkostoaan. Lähes kaikissa valmistuvien opiskelijoiden puheissa nousi esille erityisesti oman opiskeluryhmän merkitys opiskelun aikana. Yhdessä koetut asiat sekä ilot että surut yhdistävät opiskelijoita toisiinsa. Valmistumisen aiheuttaman eron ja ikävän sijasta päällimmäisenä mielessä on kuitenkin tieto siitä, että ystävyys jatkuu ja luotu verkosto säilyy. Merkittävä joukko valmistuvista työllistyy työssäoppimispaikkaansa. Työelämässä verkottuminen, omien vahvuuksien löytäminen ja työllistyminen kannattaakin ottaa opetuksen ja opiskelun yhdeksi tärkeimmiksi tavoitteiksi.

”Ymmärrän nyt, ettei yksikään opiskelupäivä ole ollut turha”
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät kaikkiin tutkintoihin. Niiden merkitys osana ammatillista koulutusta vahvistuu koko ajan. Ammatit muuttuvat, kansainvälisyys ja digitaalisuus lisääntyy. Yhä useampi työllistää itse itsensä. Todennäköistä on, ettei ammattiin valmistuva ole töissä samassa työpaikassa tai ainakaan samassa työtehtävässä koko työikäänsä. Eräs valmistuva kertoi puheessaan, että oli opiskeluaikanaan kokenut joitain opiskelupäiviä täysin turhiksi, mutta nyt valmistuttuaan hän ajatteli, ettei yksikään päivä ollut ollut kuitenkaan turha. Ammattilaiseksi kasvu vaatii paljon muutakin kuin perinteistä asioiden opettelua opettajan johdolla. Opiskelujen aikana tärkeintä oppia asenne työn tekemiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Ammatillinen kasvu vaatii aikaa.

Opiskelijat, muistakaa hyödyntää opiskeluaikanne hyvin
Tutkintotodistus on loppuelämän arvopaperi, mutta samalla myös osoitus siitä, että pystyy saavuttamaan tavoitteeksi asetetun päämäärän.  Mitä muita tavoitteita te opintojanne jatkavat ja uudet opiskelijat asetatte? Omniassa ja muissa arjen ympäristöissä teillä on lukematon määrä mahdollisuuksia itsenne kehittämiseen. Hyödyntäkää opiskeluaikanne mahdollisimman hyvin!

Teille valmistuneille toivotan vielä kerran onnea – tutkinto on nyt valmis, mutta oppiminen jatkuu!  

 

Hyvää kesää!

Maija Aaltola
rehtori
Omnian ammattiopisto

 

 

Janne Renvall, taito, tyyli ja tunne osana vaatetusalan opetusta

Janne Renvall on monipuolinen muotisuunnittelija ja vaatetusalan monilahjakkuus, joka on suunnitellut iltapukuja presidentille ja linnan juhliin, mutta myös opastanut lukuisia tulevia ammattilaisia vaatetusalan saloihin.

Janne Renvall ja ompelijakisällien asiakastöinä tekemät takit
Janne Renvall ja ompelijakisällien asiakastöinä tekemät takit

Renvall on toiminut Omniassa ompelijakisällien kouluttajana syksystä 2015 ja lopettelee nyt tätä pestiä Pauliina Oksalan palatessa opintovapaalta. Omnia oli hänelle hyvin tuttu jo ennestään, sillä hän on jo pitkään toiminut vaatetusalan tutkintotöiden arvioijana. Myös yhteistyö kouluttaja Taina Rajan kanssa juontaa jo vuosien takaa.

Opetustyö on ollut Jannen mielestä opettavaista myös hänelle. ”Työssä joutuu kohtaamaan oman osaamisensa”, hän toteaa, ”sillä tarvittava osaaminen on laaja-alainen”. Oppijoina on monen ikäisiä ja erilaisen taustan omaavia ihmisiä, mikä tuo haasteita, mutta myös tekee työstä mielenkiintoisen. Omniassa tehdään paljon asiakastöitä, jolloin aina aloitetaan asiakkaasta, kuunnellaan tarpeet ja toiveet. Sen jälkeen etsitään yhdessä keskustellen sopiva ratkaisu, materiaalit ja värit. ”Kaikissa väreissä on lukemattomia eri sävyjä ja käytetty materiaali tekee ne aivan erinäköisiksi”, miettii Janne. Aina olisi huomioitava malli, väri ja materiaali ja sitten korostettava niistä yhtä, näin saadaan paras lopputulos. Vaatteen ekologisuus muodostuu Jannen mukaan hyvistä materiaaleista, muunneltavuudesta ja pitkästä käyttöiästä.

Janne Renvall itse pitää luonnon materiaaleista ja materiaali on aina ollut hänelle idean alkulähde. Hänet tunnetaankin puvuista, joissa on käytetty silkkiä eri muodoissa, nahkaa, turkiksia tai pitsiä. Pitsi on materiaalina kaunis, läpinäkyvä ja monikäyttöinen. Siksi pitsi on usein mukana hänen suunnittelemissaan juhlavaatteissa. Muotisuunnittelijan mukaan vaate on osa olemusta ja tapa ilmaista itseään. Me suomalaiset taidamme olla pukeutumisessa liiankin varovaisia.

Opiskelujen jälkeen Janne toimi aluksi Markku Pirin assistenttina noin kaksi vuotta ja vuodesta 1996 lähtien hän on toiminut pääosin yrittäjänä ja tehnyt vaatetusalan töitä laidasta laitaan. Hänen mottonsa onkin, että myös pienet työt ovat tärkeitä. Käden taidot ja käsityöläisyys on ollut hänen työssään aina vahvasti mukana kaiken aikaa suunnittelutyön rinnalla. Hän tekee myös kaavoituksen itse, mikä ei alalla ole normi. Hän on suunnitellut myös mm. teatteripuvustuksia ja toiminut mentorin roolissa MTV:n Muodin huipulle –ohjelmasarjassa sekä ollut mukana Helsingin Design pääkaupunkivuoden tapahtumissa projektin taiteellisena johtajana.

Osana opetustyötään on Janne kouluttanut pukeutumisneuvojien erikoisammattitutkintoa ja tämä työ jatkuu myös tämän kevään aikana. Tutkintotavoitteet ovat melko määrämuotoista ja pitkälti myös etikettiin ja pukeutumisen tapasääntöihin perustuvia, vaikka toki asiakkaan persoonan ja omat mieltymykset huomioivia.

Omaa ammattitaitoaan Janne Renvall kehittää pakottamalla itsensä uusiin haasteisiin. Juuri nyt hän viimeistelee nykytanssiin ja sen pukuihin liittyvää graduaan Aalto-yliopistoon ja tarkoituksena on valmistua tänä keväänä taiteen maisteriksi.

Yhteistyö Janne Renvallin ja Omnian välillä jatkuu. Renvall tulee myöhemmin keväällä arvioimaan ompelijakisällien tutkintotöitä.

Teksti: Kaisu Venho
Kuva: Virve Lyyra

 

Yrittäjän on osattava myös tuotteistaa ja myydä osaamistaan

Tuotteistaminen ja esitystaidot ovat yrittäjyydessä yhä tärkeämpiä ominaisuuksia, mikäli Taitaja2016 arviointikriteeristöä on uskominen.

Tuomaristo. Kuva Teija Hakala

Hyvä liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma ovat tärkeitä menestyvälle yritykselle – yksinään ne eivät kuitenkaan riitä. Jotta muillekin syntyisi ymmärrys siitä, kuinka hieno tuote tai palvelu on kyseessä, korostuu viestinnän ja myynnin taidot. Esitystaidot, kiinnostavuus ja havainnollistaminen nousivat tänä vuonna keskiöön yrittäjyyslajin arviointikriteereissä.

Muuttuneet arviointiperusteet haastoivat tuomariston

Kuusi ryhmää kisasi finaalipaikasta Omniassa järjestetyssä Taitaja 2016 yrittäjyyden semifinaalissa. Päivän aikana joukkueiden tehtäviä olivat ryhmän osaamisen kartoittaminen ja osaamiseen perustuvan liikeidean tuotteistaminen. Liikeidea tuli havainnollistaa rakentamalla malli sekä testata liikeidean toimivuutta. Päivä kiteytyi presentaatio-osuuteen. Esityksessä ryhmien tuli vakuuttaa neljässä minuutissa kuulijat omasta liikeideasta ja osaamisesta viihdyttävästi ja oivaltavasti.

Aiempina vuosina arviointi on painottunut liiketoimintasuunnitelmaan, kun tänä vuonna kriteeristössä painottui tuotteistaminen ja esitystaidot. Edellisvuosina arviointi on lisäksi perustunut täysin subjektiiviseen eli omakohtaiseen arvioon ja tulkintaan, kun tänä vuonna mukaan tuli objektiivinen arviointi. Tuomariston tehtävä olikin erityisen haasteellinen muuttuneiden arviointiperusteiden vuoksi.

Tuomaristossa oli tänä vuonna kaksi Omnian Luovivan yrittäjää, Pisteen paikka Oy:n Marja-Liisa Torniainen ja Pritek Systems Oy:n Heikki Puumalainen, sekä Omnian liiketalouden opettaja Mika Kauppila. Tuomariston yhtenäinen näkemys oli, että kriteeristö ja arvioitavat kohteet eivät täysin täsmänneet keskenään. ”Kriteeristössä olisi tullut kohdentaa arvioitavia kohteita toisin tai tehtävänanto ei ollut tarpeeksi selkeä kilpailijoille”, pohti tuomariston puheenjohtajana toiminut Kauppila.

Taitaja_semifinaali. Kuva Teija Hakala

Finalisti – panosta esitykseen ja Business Model Canvasiin

Vinkkinä yrittäjyyslajin finalisteille tuomaristo kehotti Business Model Canvasin hyödyntämistä, jossa yhdellä kuvalla pystyy hahmottamaan koko liikeidean. Toimeksiannon sisäistämiseen tulee myöskin laittaa vielä paukkuja, sillä tuomaristo on sidottu arvioimaan tarkasti määriteltyjä kriteereitä.

Vaikka pisteytys ei huomioinut tiimityöskentelyä, tuomaristo kehui kaikkien tiimien sisäistä toimintaa.

Espoossa finaalipaikan lunasti Turun ammatti-instituutin ryhmä, jonka liikeidea ratkaisee vanhempien ihmisten tuskailua älylaitteiden kanssa.

Nuorten kehitys kisan parasta antia

Kolmatta kertaa tuomaristossa ollut viestinnän asiantuntija Marja-Liisa Torniainen kertoi tuomarina toimimisen olevan yrittäjälle hyvä tapa tehdä opiskelijayhteistyötä: ”On innostavaa nähdä kisaajien kehitys yhden päivän aikana.”

Rautaa ja ratkaisuja kauppaan ja logistiikkaan tarjoavan Pritek Systems Oy:n toimitusjohtaja Heikki Puumalainen oli puolestaan mukana ensimmäistä kertaa: ”Päivän paras anti oli nähdä Suomen nuorten toivojen tuotoksia”. Puumalaisesta olisi hauska nähdä millaista kehittymistä olisi tapahtunut jos samat kasvot olisivat kisaamassa vuoden päästä uudestaan.

Yrittäjyyden finaali kisataan ammattitaidon SM-kilpailuissa Seinäjoella 10.-12.5.2016.

Tiesitkö, että jokaisen ammattiopiston opiskelijan kanssa suunnitellaan henkilökohtainen opintopolku? Jos haaveilet oman yrityksen perustamisesta, valitse yrittäjyyspolku.

 

Kirjoittaja: Terhi Hakkarainen
Kuvat: Teija Hakala