Lähihoitajaopiskelijat tukevat kuntoutumista Espoon sairaalassa

Opiskelijat jakautuvat kolmeen pienempään ryhmään jalkautuen jo tutuiksi tulleisiin seurustelutiloihin. Tiedossa on noin tunnin viriketoimintatuokio ikääntyneille kuntoutujille Espoon sairaalassa.

Pöydälle jaetaan kuvia, joista jokainen saa valita itselleen mieluisan, kukin vuorollaan kertoen, millaisia ajatuksia kuva herättää. ”Tykkään metsästä ja tässä on korkeita honkia ja pikkuinen lammas. Onko tämä muuten lammas?”

Kuvien katselun jälkeen kukin saa laulun sanat. Tapio Rautavaaran säestämänä lauletaan yhdessä Juokse sinä hummaa ja muistellaan laulajaa.

Espoon sairaalan tavoitteena on tarjota kuntoutujille kuusi tuntia aktiivista aikaa päivittäin, kuten nämä opiskelijoiden pitämät viriketuokiot, joihin kuntoutujat saapuvat oman jaksamisensa mukaan.

Kerran viikossa pidettävä viriketoiminta on jatkoa 2015 keväällä Puolarmetsän sairaalassa aloitetulle yhteistyölle Omnian kanssa. Lähihoitajaopiskelijat käyvät pitämässä toimintakykyä tukevia tuokioita mm. ortopedisellä kuntoutusosastolla.

Opiskelijat suunnittelevat toimintatuokioita huomioiden oman ryhmänsä potilaiden kuntoutustarpeen. Vaikka kuntoutujat ovat pääsääntöisesti tulleet murtuman tai muun vamman vuoksi osastolle, on heillä monenlaisia taustoja kuten muistisairauksia.

Yhteistyö jatkuu toistaiseksi niin, että opiskelijaryhmät ja ohjaajat vain vaihtuvat. Tämän kertaisten tuokioiden pitäminen oli ryhmälle osa kuntoutuksen osaamisalan opintoja, joista Espoon sairaalassa opetellaan useita eri ammattitaidon osia, kuten suunnitelmallinen työskenteleminen, luovat ja toiminnalliset menetelmät sekä yksilö- ja ryhmänohjaustaidot.

 

Reilu kauppa läsnä OmniaShopin ja opiskelijaravintoloiden tarjonnassa

Omniassa juodaan Reilun kaupan kahvia, jota löytyy kaikista Omnian opiskelijaravintoloista ja henkilökunnan taukotiloista.

”Ei työ tekemällä lopu – mutta kahvi loppuu ilman kahvinviljelijöitä.” Reilu kauppa

Valitsemalla Reilun kaupan tuotteen, kuten kahvin, tuet kehitysmaiden viljelijöitä. Reilu kauppa takaa, että omalla työllä voi tulla toimeen ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Työstä maksetaan ”vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset”.

Reiluun kauppaan kuuluu myös ympäristökriteereitä, jotka kieltävät geenimuunneltujen siementen ja taimien käyttämisen sekä edistävät luonnon monimuotoisuutta ja rajoittavat kemikaalien käyttöä.

Omnian kestävän kehityksen myymälä OmniaShopissa on myynnissä Reilun kaupan tuotteita.

Tällä hetkellä myymälässä Reilua kauppaa edustaa Reilu Koti Design, jonka tarjonnasta löytyy muun muassa vaatteita, asusteita ja sisustustuotteita. Myös Design Heidi Hatakka käyttää osassa tuotteistaan Reilun kaupan materiaaleja, kuten rannekorujen hamppulankaa.

Vastuullisesta kuluttamisesta voit tulla kuulemaan lisää OmniaShopin Reilun kaupan asiakasillassa 25.10. klo 15-18. Ohjelmassa asiantuntijapuheenvuoroja klo 16-17, maistiaisia sekä tuotepalkintoarvonta. Tervetuloa!

 

Arkisilla valinnoilla kestävään elämäntapaan

Mitä syön? Millä liikun? Kuinka asun? Miten kierrätän? Kuinka peseydyn? Mitä puen päälleni? Teemme arjessa lukuisia valintoja, jotka vaikuttavat meitä ympäröivään maailmaan.

Päivittäiset, toistuvat, rutiininomaiset valinnat ovat usein niin automatisoituja, ettei niitä tule edes ajatelleeksi. Kun on jonkin toimintatavan omaksunut, vaatii sen muuttaminen tietoista työstämistä.

Pyrkimys kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan ohjaa yhteiskunnassamme tekemään ympäristön ja yhteisön kannalta kestäviä valintoja. Hetkessä elämisen rinnalla on myös tulevaisuus turvattava. Materiaalisen kulutuksen varaan rakennettu elämä ja hyvinvointi ei enää toimi.

Asiantuntija Jani Siirilä sanoo tunnistamisen olevan oleellista siinä, mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi. Minkä pitäisi kestää ja minkä tulisi kehittyä? Tietoinen kuluttajuus kyseenalaistaa omistamisen merkityksen, tekee läpinäkyväksi tuotteen elinkaaren ja pyrkii edistämään kiertotaloutta.

Espoon työväenopiston Arjen kestävät valinnat -luentosarjassa paneudutaan syksyn 2017 aikana mm. veteen, halpatuotantoon ja kiertotalouteen:

  • 26.10. E172517 Vesi vanhin voitehista – ympäristövastuu ja vesi
  • 2.11. E172518 Kuluttaja halpatuotannon hampaissa
  • 7.11. E171595 Kohti arjen kestäviä valintoja
  • 9.11. E172519 Kiertotalous on nykyisyyttä ja tulevaisuutta – mikä muuttuu?

Ilmoittaudu: www.ilmonet.fi

Teksti: Terhi Mäkinen ja Jani Siirilä

 

Opiskelijat tarjosivat ilmaisen hiustenleikkuun entisille pitkäaikaisasunnottomille

Toisen vuoden opiskelija Noora leikkaamassa Kuninkaankallion asukkaan hiuksia

Omnian hius- ja kauneuskeskus Oppivat Kädet Aurinkokivessä työssäoppimassa olevat parturi-kampaajaopiskelijat leikkasivat veloituksetta Kuninkaankalliossa* asuvien entisten pitkäaikaisasunnottomien hiuksia.

”Tarjoamme muutaman kerran vuodessa ilmaisen hiustenleikkuun asiakkaille, joilla ei siihen muuten välttämättä olisi mahdollisuutta”, kertoo Oppivat Kädet Aurinkokiven palveluvastaava Katri Savolainen.

”Olemme Omniassa tehneet paljon vastaavia tempauksia. Toteutamme esimerkiksi hiustenleikuukiertueen Espoon vanhustentaloissa kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Laurean kanssa.”

Tällä kertaa asiakkaat saivat piristystä hiuksiinsa toisen vuoden opiskelijoiden käsittelyssä, ollen tyytyväisiä lopputulokseen.

*Kuninkaankallio on Helsingin Diakonissalaitoksen pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu asumispalveluyksikkö.

Omnia tekee hyvää ympäri vuoden. Muita hyviä tekoja löytyy Omnian verkkosivuilta.

 

Henttaan omakotitaloille rakennetaan nyt pihoja

Omnian opiskelijoiden rakentamat kaksi omakotitaloa valmistuivat tänä syksynä Espoon Henttaalla. Talojen valmistuttua viherpuolen osaajat pääsivät rakentamaan kokonaisuuden viimeisteleviä paloja – pihoja.

Tontit ovat kooltaan 994 neliöisiä. Toinen tonteista on kulmatontti ja toinen rajoittuu luonnonvaraiseen alueeseen. Ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmä teki kulmatontin pihaa. Opiskelijoista neljä, Otto, Veeti, Henri ja Antti, asensi 110 kiloa painavia reunakiviä, ja toinen porukka levitti multaa ja siisti pihoja.

Samaan aikaan aikuisopiskelijaryhmä rakensi taaemmalle pihalle terassin pohjaa ja asensi reunalaudoituksia autotallin ympärille rajaamaan maa- ja kiviainesta.

Maanrakennustöitä tehtiin kesällä tuoden maa-ainesta kuormalasteittain ja luoden pihoille pohjat. Pohjatöiden yhteydessä huomioitiin autoille varattava alue, istutusalueet, pihavalot ja niiden sähköasennukset sekä etupihalle tuleva suihkulähde.

Kohteet ovat jo myynnissä ja pihat on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana ennen ensimmäisten omistajien muuttoa. Ennen luovutusta asennetaan vielä mm. terassit, nurmikot ja pihakivet, sekä istutetaan puita ja muita kasveja.

Vaikka opiskelijat totesivat työn olevan fyysistä, lisäsi 16-vuotias Veeti, että ala on sitä, mitä hän kaipasikin. Muutkin vasta-aloittaneet vaikuttivat olevan tyytyväisiä alavalintaansa, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi ollut.

 

Tyhjästä lautasesta palkittiin hävikkiviikolla

Opiskelijat seurasivat hävikkiviikolla syntyvää biojätteen määrää ja palkitsivat ruokailijoita tyhjistä lautasista. 2. vuoden kokkiryhmä HTRP16SDC ja 1. vuoden leipuri-kondiittoriryhmä LKOP17SAC olivat tiistaista torstaihin kolmessa pisteessä – Lehtimäen opiskelijaravintola Keitaassa, Kirkkokadun opiskelijaravintola Helmessä, sekä opetusravintolassa Lakelassa.

Tiistaina ruokalistalla oli moussakaa, jolloin hävikkiä syntyi hyvin vähän sekä Kirkkokadulla että Lehtimäellä. Silmämääräisesti näytti siltä, että ¾ ruokailijoista söi lautasensa tyhjäksi.

Keskiviikon kalapäivänä listalla oli paneroitua silakkaleikettä ja kasvis-juurespihvejä. Tuolloin Lehtimäellä syntyi biojätettä kalasta jääneistä ruodoista ja paneroinneista, perunoista ja perunankuorista, salaatinlehdistä ja punajuurisalaatista.

Keskiviikon ryhmä myös selvitti ruokaa jättäneiltä syitä siihen, miksi ruokaa jäi yli. Yleisin syy oli se, ettei ruoka vastannut ruokailijoiden odotuksia. Toiseksi yleisimpänä syynä oli se, että ruokaa tuli otettua liikaa. Opiskelijat huomioivat, että suurella osalla lautaset olivat tyhjät, mutta sitten oli myös muutamia toisesta ääripäästä, joilla lautanen oli kukkurallaan ruokaa.

Seurannan aikana Lakelassa suuri osa biojätteestä tuli leivän reunoista ja perunankuorista, sekä jonkin verran jätettiin salaatinlehtiä.

Kuvat: Sanna Saarisalmi ja Sanni Leirisalo

 

Mirja Salosen 46 vuoden ura Omniassa

Makkarakastiketta, silakkapihvejä, risottoa, maksapihvejä ja kaalijauhelihakeittoa. Näitä löytyi ruokalistalta 30.8. – 3.9.1971 kun Mirja Salonen aloitti keittiöapulaisena ensimmäisessä työpaikassaan, Espoon ammattikoulussa. Ruokala oli tuttu paikka, sillä Salonen valmistui samana vuonna kyseisestä oppilaitoksesta, jossa opiskeli vuosina -70–71.

Salonen siirtyi esimieheksi keittäjän lähdettyä vuonna -73. Tuohon aikaan ruokalassa työskenteli yhtä aikaa 20 hengen opiskelijaryhmä joiden kanssa opiskelijoiden ateriat valmistettiin tehden kaikki alusta saakka itse. Vuosituhannen taitteessa toiminta muuttui ja ruokalan toiminta jatkui työntekijöiden voimin.

Muitakin muutoksia lähes puolivuosisataan mahtuu kuten välipalatarjoilun loppuminen vuonna -92. Keittiö tehtiin uusiksi -06-07 välisenä aikana ja remontin ajan Salonen muonitti koulun opiskelijoita ja henkilöstöä naapurissa Eurestin lounasravintolassa. Samoihin aikoihin siirryttiin ruoan jakelusta ruuan annosteluun itse. Erityisruokavalioita oli aloittaessa muutama, kolesteroli ja diabetes. Tänä päivänä niitä löytyy yli 20 erilaista.

”Ei ole aamua, ettei olisi tehnyt mieli tulla töihin, että olen aina tullut töihin ihan mielelläni.”

Tänä päivänä Leppävaaran Omnian ravintola Timantissa työskentelee kahdeksan työntekijää kuudesta eri maasta: Suomesta, Portugalista, Vietnamista, Iranista, Intiasta ja Thaimaasta. Ja lisäksi työssäoppija Indonesiasta. ”Eniten jään kaipaamaan työkavereita ja heidän kanssa vietettyjä mielenpainuvia tapahtumia. Olen saanut myös oppia paljon uusista kulttuureista. Ei ole aamua, ettei olisi tehnyt mieli tulla töihin, että olen aina tullut töihin ihan mielelläni.”

”Nyt on helppo jäädä eläkkeelle kun muut jää kesälomalle. Syksy kun tulee niin alkaa varmaan miettimään, mitä tänne kuuluu ja onko jotain muistettu tilata.” Eläkkeelläkään tuskin kerkeää tylsistyä – siitä pitävät huolen kaksi lastenlasta ja Karjalohjalla sijaitseva kesämökki. Aamut Salonen aloittaa aina musiikilla. Musiikkimaku onkin laaja vanhan tanssimusiikin helmistä Eino Grönistä ja Topi Sorsakoskesta nykypäivän suosikkeihin kuten Elastiseen.

Nyt 46 vuotta myöhemmin, 29.5. – 2.6.2017 ruokalistalta löytyy stroganoffia, härkäpapu-juureskastiketta, broileri-curryvuokaa, kalaa, kasviskääryleitä, gulassikeittoa, kalaseljankaa ja porkkanasosekeittoa. Aamuharavan piikkejä on jäljellä enää kourallinen ja tunnelma ravintolassa on haikea. On tullut aika kiittää Mirjaa yhden työuran kestoisesta ajasta Omniassa ja toivottaa leppoisia eläkepäiviä.

 

Opiskelijan asialla opiskelijoiden kanssa LOOK-työpajassa

Työpajapäivää piristämässä Omnian street taikurit ”MaitoSuklaa”

”Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on integroida ihmisiä yhteiskuntaan ja työmarkkinoille”, sanoo tutkijatohtori Antti Maunu. Maunun väite perustuu hänen vuoden 2016 tutkimukseensa: Yhteisöjen aika, ryhmäilmiö- malli ja sosiaalipedagogiikka ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimustuloksissa tiivistyy ryhmien tärkeys oppimisympäristöinä, sillä ne tukevat sosiaalisia taitoja ja valmiuksia.

”Sosiaaliset taidot ovat kuin vanhan maailman maanviljely- ja metsästystaidot: ne pitää osata riippumatta siitä millaisina ne kokee tai mitä mieltä niistä on.”

Maunu on tuonut esiin mm. blogi-julkaisuissaan reformin tavoitteita ja toisaalta opiskelijoiden näkemyksiä sekä näiden yhteensovittamisen haasteita. Maunun ajatuksia herättävän puheenvuoron saimme kuulla Omnian järjestämässä työpajapäivässä 23.5.2017. Päivä järjestettiin osana LOOK – luodaan onnistunut opiskelijakokemus – hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä, opiskelijahyvinvointia ja opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin.

Mitä tarkoittaa opiskelijan osallisuus opiskelijaprosessissa ja miten oppilaitos voi siinä olla apuna ja tukena?

Tätä kysyttiin mukana olleilta opiskelijoilta ja oppilaitosten henkilöstöltä. Vastauksissa tuli esille mm. seuraavaa:

  • Oppilaille mahdollisuus antaa palautetta ja saada palautetta
  • Vaihtoehtoja esim. oppimisympäristön suhteen
  • Mahdollisuus ohjata omaa opiskeluprosessia: suunnittelemalla opintopolkunsa ja seuraamalla opintojen edistymistä
  • Kannustava henkilöstö luo uskoa – nuori pystyy ja voi vaikuttaa
  • Opettajien läsnäolo
  • Kunnossa olevat rakenteet ja tasa-arvoiset käytänteet tukevat kaikkea toimintaa

Omnia keskittyy hankkeessa opiskelijoiden osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen kehittämällä opiskelijalähtöistä toimintakulttuuria. Hanketoiminta keskittyy Leppävaaran toimipisteeseen, jossa mm. pilotoidaan juhannusviikolla ”Opiskelupaikan vastaanottamispäivät”.

Opetushallituksen rahoittama LOOK – luodaan onnistunut opiskelijakokemus -hanke edistää ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Hanketta koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, jossa osatoteuttajina ovat Hyria koulutus Oy, Validia Ammattiopisto, Työtehoseura ry, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopisto ja Omnia.

Työpajapäivän asiakaspalvelun iloiset 1. vuoden merkonomi-opiskelijat: Emma, Iiris, Inka ja Mukeshimana
 

Puuartesaanit kävivät Lyonissa rakentamassa sähkökitarat

Puuartesaani-opiskelijoiden ryhmä kävi keväällä Ranskan Lyonissa kumppanuuskoulu Sepr:ssä. Kahden viikon mittaisessa vaihdossa opiskelijat osallistuivat pajaan, jossa jokainen rakensi oman sähkökitaran.

Yhdeksän hengen ylioppilas-pohjainen ryhmä ja kaksi opettajaa saivat kukin ranskalaisen opiskelijan parikseen. Työparit suunnittelivat kitaroihin yhteisen kuvion, josta muodostuu kokonainen kun kitarat laitetaan rinnakkain.

Yhteistyökoulu Sepr oli varsin samanlainen kuin Omnia. Joitain kulttuurieroja kuitenkin löytyi, kuten hierarkkisempi opetus ja 1,5 tunnin lounastauko. Ihmiset olivat ystävällisiä ja huomaavaisia, hyviä isännöimään.

Ranskassa toisen asteen siirrytään perusopetuksesta 14-vuotiaina. Ammatillinen koulutus on kaksivuotinen, josta voi jatkaa vielä vuoden ylempään tutkintoon.

Puualan artesaanit ovat käyneet vaihdossa mm. Japanissa, Saksassa ja Ranskassa. Omnialla on laajat yhteydet moneen maailman kolkkaan ja vaihtomahdollisuuksia on erilaisia. Lue lisää kansainvälisestä Omniasta.

 

Opiskelijat kävivät sahaamassa lankut lopputöihinsä Malmilla

Puuartesaaniopiskelijat kävivät Malmin sahalla sahaamassa lankkuja lopputöitään varten. Puu kuivuu sahauksesta noin vuoden ulkona, jonka jälkeen lankut tuodaan loppukuivaukseen Omnian omaan kuivaamoon.

Malmin sahan perusti Matti Salminen noin puolitoista vuotta sitten. ”Jalopuita kasvaa rakennetussa ympäristössä paljon ja suuri osa niistä menee hakkeeksi, kun samalla Suomeen tuodaan samoja puita ulkomailta. Se ei ole kestävän kehityksen mukaista. Meillä sahatut puut tulevat ainoastaan rakennetusta ympäristöstä kuten puistoista ja pihoista, joista on täytynyt kaataa puita”, kertoo Salminen.

Vaikka sahan toiminta on pienimuotoista, ylläpitää ja elvyttää se perinteistä sahauskulttuuria kaupunkiympäristössä. Arboristien ja muiden puuseppien ideoima epävirallinen sahakerho on kokoontunut nyt neljän vuoden ajan joka kuun 1. lauantai sahaamaan puita yhdessä. Sahalta löytyvässä ”tukkihotellissa” puut saavat kuivua, jossa myös Omnialla on oma ”huoneensa”.

Opiskelijoiden vaakavannesahalla sahaama puu oli Omnian työntekijän pihasta kaadettu 60-vuotias saarni. Sahatusta materiaalista voisi määrällisesti tehdä esimerkiksi useamman ruokapöydän. Ensi vuonna saarni saa jatkaa eloaan taasen uudessa muodossa kun opiskelijat pääsevät käyttämään sitä lopputyönään valmistamissa huonekaluissa.